Sinikirjava tyyny on virkattu jämälangoista. Annoin sen lahjaksi siskolleni.Tekijä: Riitta Karppinen, Kajaani
Sinikirjava tyyny on virkattu jämälangoista. Annoin sen lahjaksi siskolleni.Tekijä: Riitta Karppinen, Kajaani
Raidallinen palatyyny on koukuttu, kokeilin siihen uutuuslankoja ja tekniikkaa.Tekijä: Riitta Karppinen, Kajaani
Raidallinen palatyyny on koukuttu, kokeilin siihen uutuuslankoja ja tekniikkaa.Tekijä: Riitta Karppinen, Kajaani
Useimmat tyynyistäni ovat ainakin osittain omasta päästä otettuja eli jotain mallia on siirretty uuteen tehtävään tarpeen mukaan pienentäen tai suurentaen. Värikäs lankatyyny on kudottu kangaspuissa raanulankojen lopuista. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Useimmat tyynyistäni ovat ainakin osittain omasta päästä otettuja eli jotain mallia on siirretty uuteen tehtävään tarpeen mukaan pienentäen tai suurentaen. Värikäs lankatyyny on kudottu kangaspuissa raanulankojen lopuista. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Kirjominen on mukavaa televisiota katsellessa. Iltapuhteena syntyi tämä tyynynpäällinen. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Kirjominen on mukavaa televisiota katsellessa. Iltapuhteena syntyi tämä tyynynpäällinen. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Kyllästuin kiiltävään tyynynpäälliseen ja virkkasin sen päälle toisen. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Kyllästuin kiiltävään tyynynpäälliseen ja virkkasin sen päälle toisen. Tekijä: Kaija Bækø, Norja
Olen mukana kirjontaryhmässä, joka kokoontuu kerran viikossa Maarianhaminassa. Kesällä emme kokontuneet mutta saimme kesätyöksi "mysterie broderi"-tehtävän, eli salaperäisen kirjontatehtävän, joka kesti 10 viikkoa.Kerran viikossa saimme tehtävän, jonka saimme toteuttaa omalla tavallamme. Emme tienneet mikä olisi työn lopputulos. Ensimmäinen tehtävä oli valita kaksi 40 x 50 cm kokoista kangaspalaa ja kestäviä lankoja. Piti myös valita muoto: ympyrä, kolmio tai heksagooni, jonka minä valitsin.Joka sunnuntai tuli erilaisia ohjeita ja jokainen vaihe piti dokumentoida kahdella valokuvalla. Saimme säkeitä puolalaisen runoilijan runoista, linkin videoon, jossa nuori tyttö tanssi jne.Vasta viimeisessä ohjeessa selvisi että työstä piti tulla kassi. En kuitenkaan halunnut siitä kassia vaan tein siitä tietokoneen suojapussin, jota voi käyttää myös tyynynä.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Olen mukana kirjontaryhmässä, joka kokoontuu kerran viikossa Maarianhaminassa. Kesällä emme kokontuneet mutta saimme kesätyöksi "mysterie broderi"-tehtävän, eli salaperäisen kirjontatehtävän, joka kesti 10 viikkoa.Kerran viikossa saimme tehtävän, jonka saimme toteuttaa omalla tavallamme. Emme tienneet mikä olisi työn lopputulos. Ensimmäinen tehtävä oli valita kaksi 40 x 50 cm kokoista kangaspalaa ja kestäviä lankoja. Piti myös valita muoto: ympyrä, kolmio tai heksagooni, jonka minä valitsin.Joka sunnuntai tuli erilaisia ohjeita ja jokainen vaihe piti dokumentoida kahdella valokuvalla. Saimme säkeitä puolalaisen runoilijan runoista, linkin videoon, jossa nuori tyttö tanssi jne.Vasta viimeisessä ohjeessa selvisi että työstä piti tulla kassi. En kuitenkaan halunnut siitä kassia vaan tein siitä tietokoneen suojapussin, jota voi käyttää myös tyynynä.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Ristopistotekniikalla syntyy upea tyyny. Malli on alkuaan Kaffe Fassettin villapaitojen/takkien neuleohjeita joita olen käyttänyt monissa töissäni.
Ristopistotekniikalla syntyy upea tyyny. Malli on alkuaan Kaffe Fassettin villapaitojen/takkien neuleohjeita joita olen käyttänyt monissa töissäni.
Tämä tyyny on ideoitu Kaffe Fassettin neuleohjeiden mukaan.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Tämä tyyny on ideoitu Kaffe Fassettin neuleohjeiden mukaan.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Roosa tyyny on neulottu saman mallin mukaan kuin ristipistotyynyt.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Roosa tyyny on neulottu saman mallin mukaan kuin ristipistotyynyt.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Olen neulonut itselleni sinisen liivin jätelangoista neuleguru Kaffe Fassettin ohjeen mukaan. Siitä tuli aivan madottoman iso, joten ajattelin tehdä siitä ison tyynyn. Tätä ideaa voi käyttää myös silloin, kun lempivillatakki tai -pusero käy liian pieneksi...Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Olen neulonut itselleni sinisen liivin jätelangoista neuleguru Kaffe Fassettin ohjeen mukaan. Siitä tuli aivan madottoman iso, joten ajattelin tehdä siitä ison tyynyn. Tätä ideaa voi käyttää myös silloin, kun lempivillatakki tai -pusero käy liian pieneksi...Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Tämä tyyny on tehty vanhasta kuluneesta ja rumasta pellavapöytäliinasta jonka olen värjännyt akryyliväreillä. Sitten olen ommellut siihen kiinni virkatun pyöreän liinan eivärisillä helmilangoillaTekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Tämä tyyny on tehty vanhasta kuluneesta ja rumasta pellavapöytäliinasta jonka olen värjännyt akryyliväreillä. Sitten olen ommellut siihen kiinni virkatun pyöreän liinan eivärisillä helmilangoillaTekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Malli on alkuaan Kaffe Fassettin villapaitojen/takkien neuleohjeita joita olen käyttänyt monissa töissäni.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Malli on alkuaan Kaffe Fassettin villapaitojen/takkien neuleohjeita joita olen käyttänyt monissa töissäni.Tekijä: Hannele Ögård-Forsman, Maarianhamina
Isä harrastaa kalastusta ja tein hänelle isänpäivälahjaksi kalatyynyn. Hän pitää sitä seinällä koristeena.Tekijä: Petra Uimonen, Kerava
Isä harrastaa kalastusta ja tein hänelle isänpäivälahjaksi kalatyynyn. Hän pitää sitä seinällä koristeena.Tekijä: Petra Uimonen, Kerava
Loviisalaisessa Kilkki-kaupassa oli myynnissä vanhasta poppanasta tai raanusta tehty tyyny. Hyvä kierrätysidea!
Loviisalaisessa Kilkki-kaupassa oli myynnissä vanhasta poppanasta tai raanusta tehty tyyny. Hyvä kierrätysidea!
Loviisalaisessa Kilkki-kaupassa oli myynnissä vanhasta poppanasta tai raanusta tehty tyyny. Hyvä kierrätysidea!
Loviisalaisessa Kilkki-kaupassa oli myynnissä vanhasta poppanasta tai raanusta tehty tyyny. Hyvä kierrätysidea!
Loviisassa esiteltiin kesällä vanhoja taloja. Yhdessä oli tuolin pehmusteena herkän kaunis ruusutyyny.
Loviisassa esiteltiin kesällä vanhoja taloja. Yhdessä oli tuolin pehmusteena herkän kaunis ruusutyyny.
Olen kerännyt lapsena viirejä matkoilta. Löysin ne vanhempieni autotallista hylättyinä ja unohdettuina. Otin ne mukaan Kankaanpään opiston kierrätyskäsityökurssille, jossa joku ehdotti, että tee niistä tyynyt. Pesin kuitenkin ensin autotallinhajuiset viirit ja niistä lähtikin paljon väriä pois! Viirejä on lisääkin, joten teen tälle tyynylle vielä kaverin.Tekijä: Teija Lehtinen, Masku
Olen kerännyt lapsena viirejä matkoilta. Löysin ne vanhempieni autotallista hylättyinä ja unohdettuina. Otin ne mukaan Kankaanpään opiston kierrätyskäsityökurssille, jossa joku ehdotti, että tee niistä tyynyt. Pesin kuitenkin ensin autotallinhajuiset viirit ja niistä lähtikin paljon väriä pois! Viirejä on lisääkin, joten teen tälle tyynylle vielä kaverin.Tekijä: Teija Lehtinen, Masku
Tein tämän talotyynyn aluksi tyttärelleni, mutta heidän Remu-koiransa rakasti tyynyn ihan lyttyyn. Remua ei enää ole, mutta tytär ei kuulemma raaski heittää tyynyä pois.Tekijä: Pirjo Vepsäläinen, Helsinki
Tein tämän talotyynyn aluksi tyttärelleni, mutta heidän Remu-koiransa rakasti tyynyn ihan lyttyyn. Remua ei enää ole, mutta tytär ei kuulemma raaski heittää tyynyä pois.Tekijä: Pirjo Vepsäläinen, Helsinki
Olen kova tekemään käsitöitä. Nämä olen tehnyt työväenopiston tilkkukurssilla, jossa olen käynyt monta vuotta ja saanut sieltä eläkepäivien iloksi uusia ystäviä. Annoin tyynyt tyttärelleni.Tekijä: Pirjo Vepsäläinen, Helsinki
Olen kova tekemään käsitöitä. Nämä olen tehnyt työväenopiston tilkkukurssilla, jossa olen käynyt monta vuotta ja saanut sieltä eläkepäivien iloksi uusia ystäviä. Annoin tyynyt tyttärelleni.Tekijä: Pirjo Vepsäläinen, Helsinki
Ostin kerran pilkkahinnalla kangaskaupasta sisustuskangasnäytteitä. Niistä saa paksuja ja hienoja tyynynpäällisiä.Tekijä: Reija Ypyä, Helsinki
Ostin kerran pilkkahinnalla kangaskaupasta sisustuskangasnäytteitä. Niistä saa paksuja ja hienoja tyynynpäällisiä.Tekijä: Reija Ypyä, Helsinki
Kunnollisia isoja ja ”tiukkalihaisia” lukutyynyjä ei tunnu löytyvä mistään. Tätä varten ompelin kaksi Ikeasta ostettua isoa tyynyä yhteen. Päällisen tein tilkkutyönä helpolla hirsipuutekniikalla. Tyynynpäällisessä on vetoketju, joten se on helppo pestä.Tekijä: Reija Ypyä, Helsinki
Kunnollisia isoja ja ”tiukkalihaisia” lukutyynyjä ei tunnu löytyvä mistään. Tätä varten ompelin kaksi Ikeasta ostettua isoa tyynyä yhteen. Päällisen tein tilkkutyönä helpolla hirsipuutekniikalla. Tyynynpäällisessä on vetoketju, joten se on helppo pestä.Tekijä: Reija Ypyä, Helsinki
Olen tehnyt tyynynpäällisen farkkujen niistä osista, joita ei yleensä käytetä tilkkutöissä. Esimerkiksi taskut ja vyötärönauhat.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Olen tehnyt tyynynpäällisen farkkujen niistä osista, joita ei yleensä käytetä tilkkutöissä. Esimerkiksi taskut ja vyötärönauhat.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Olen tehnyt tyynynpäällisen farkkujen niistä osista, joita ei yleensä käytetä tilkkutöissä. Esimerkiksi taskut ja vyötärönauhat.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Olen tehnyt tyynynpäällisen farkkujen niistä osista, joita ei yleensä käytetä tilkkutöissä. Esimerkiksi taskut ja vyötärönauhat.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Tämä on vielä hiukan keskeneräinen. Yhdistän olkatoppauksia ja vanhoja vanuneita neuleita. Kirjon niitä ja sommittelen huopapohjalle. Kuvassa osat on vielä ompelematta kiinni pohjaan.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Tämä on vielä hiukan keskeneräinen. Yhdistän olkatoppauksia ja vanhoja vanuneita neuleita. Kirjon niitä ja sommittelen huopapohjalle. Kuvassa osat on vielä ompelematta kiinni pohjaan.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Tyyny on tehty vapaalla konekirjonnalla kaikista pienistä neulepaloista, joita on jäänyt tähteeksi muista töistä. Reunat ja tausta ovat vanhaa villakangastakkia.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Tyyny on tehty vapaalla konekirjonnalla kaikista pienistä neulepaloista, joita on jäänyt tähteeksi muista töistä. Reunat ja tausta ovat vanhaa villakangastakkia.Tekijä: Eija Pöyry, Kurikka
Marjaana Särösalon upeat tyynyt on kuvattu Tampereen käsityömessuilla. Koristetyynyt perustuvat vanhoihin Suomessa käytettyihin malleihin. Osa on myös suomalaisten suunnittelemia, mutta monien taustalta löytyy ulkomaalaistakin aihetta.
Marjaana Särösalon upeat tyynyt on kuvattu Tampereen käsityömessuilla. Koristetyynyt perustuvat vanhoihin Suomessa käytettyihin malleihin. Osa on myös suomalaisten suunnittelemia, mutta monien taustalta löytyy ulkomaalaistakin aihetta.
Marjaana Särösalon malleissa näkyy hienostunut Jugend, ja sen rinnalla talonpoikaiset aiheet. Viime vuosisadan vaihteessa käytettiin enimmäkseen Suomen luonnosta saatavia värejä, mutta nykyaikana on luonnonväreissäkin tarjolla kaikki ulkomaiset väriaineet. Lankojen värjäyksessä on käytetty sallittuja puretusaineita, jotta saadaan riittävä värien valon ja pesunkesto.
Marjaana Särösalon malleissa näkyy hienostunut Jugend, ja sen rinnalla talonpoikaiset aiheet. Viime vuosisadan vaihteessa käytettiin enimmäkseen Suomen luonnosta saatavia värejä, mutta nykyaikana on luonnonväreissäkin tarjolla kaikki ulkomaiset väriaineet. Lankojen värjäyksessä on käytetty sallittuja puretusaineita, jotta saadaan riittävä värien valon ja pesunkesto.
Koristetyynyjen villakankaat ovat joko 100 % villaa, tai 70 % villaa ja loput 30 % polyamidia, puuvillaa, kashmiria ja jopa silkki&auml;. Kaikki materiaalit ovat vesipesun kest&auml;vi&auml;.Suosituimpia ovat jugend- ja funkkismallit, mutta valikoimastani l&ouml;ytyy my&ouml;s el&auml;inaiheisia ja graafisia tyynyj&auml;.Verkkokaupasta tyynyt ja kirjontapaketit<a href="http://www.marjaanasarosalo.fi">www.marjaanasarosalo.fi</a>
Koristetyynyjen villakankaat ovat joko 100 % villaa, tai 70 % villaa ja loput 30 % polyamidia, puuvillaa, kashmiria ja jopa silkkiä. Kaikki materiaalit ovat vesipesun kestäviä.Suosituimpia ovat jugend- ja funkkismallit, mutta valikoimastani löytyy myös eläinaiheisia ja graafisia tyynyjä.Verkkokaupasta tyynyt ja kirjontapaketitwww.marjaanasarosalo.fi
Viime viikolla tuunasin tyynyj&auml;. Valmiit tyynynp&auml;&auml;lliset ja kirpparipitsi&auml;. Niin yksinkertaista, mutta niin kaunista ja niin meille sopivaa.Tekij&auml;: Mira Ekonen, Espoo
Viime viikolla tuunasin tyynyjä. Valmiit tyynynpäälliset ja kirpparipitsiä. Niin yksinkertaista, mutta niin kaunista ja niin meille sopivaa.Tekijä: Mira Ekonen, Espoo

Suunnitteletko uusia koristetyynyjä? Vai tarvitsetko kauniin käyttötyynyn? Esittelemme 29 upeaa teosta, joista saa ideoita omien tyynyjen valmistamiseen.

Näet tyynyt, kun klikkaat yllä olevan kuvan nuolia. 

Rento, verkkomainen kassi on mukava heittää olalle tai kietaista pyörän ohjaustankoon.
Rento, verkkomainen kassi on mukava heittää olalle tai kietaista pyörän ohjaustankoon.

Pirteä tuliaiskassi syntyy nopeasti puuvillalangasta. Samalla opit helppoa simpukkavirkkausta. Tämä ohje löytyy puutteellisena ET-lehden numerosta 13/2018. Alta löydät ohjeen kokonaisuudessaan.

Virkkaa kesän pirtein kassi puuvillalangasta helppoa simpukkavirkkausta. Valitse suosikkisävysi ja istahda laiturin nokkaan virkkaamaan.

Kesäkassi

Näitä tarvitset:

  • 250 g virkkaus­lankaa (50 g = 125 m) tässä Schachenmayr Catania-lankaa:
  • 1 kerä (50g): tummansinistä 0201, tummaa turkoosia 0400 ja turkoosia 0146.
  • 2 kerää vaaleaa
  • turkoosia 0397.
  • virkkuukoukku
  • nro 2,5 mm
  • parsinneula
  • sakset

Vinkki! Voit virkata kassin myös kokonaan yhdestä väristä.

Näin virkkaat kassin:

1. Luo 150 kjs, sulje krs 1 ps:lla ensimmäiseen kjs:aan. Aloita sitten virkkaus vaihtaen väriä joka kerros, jos haluat aaltomaisen raidallisen lopputuloksen. Virkkaa 1 krs ks ja sulje krs 1 ps:lla. Virkkaa simpukoita tummansinisellä: 3 kjs (= 1.p) 2 p allaolevaan ks:aan, jätä 2 ks väliin, *1 ks seuraavaan s:aan, jätä 2 ks väliin, 5 p seuraavaan s:aan, jätä 2 ks väliin*, toista * – * yhteensä 25 kertaa ja lopeta virkkaamalla 2 p alun ks:aan, sulje krs 1 ps:lla.

2. Virkkaa tumman- turkoosilla * 1 ks edellisen krs:n simpukan keskelle, 5 p seuraavaan ks:aan * toista * – * koko krs ja sulje krs 1 ps:lla alun ks:aan. Vaihda turkoosiin ja virkkaa 3 kjs (= 1.p), 2 p samaan ks:aan,* 1 ks keskelle seuraavaa simpukkaa, 5 p seuraavaan ks:aan *, toista * – * koko krs, lopeta virkkaamalla 2 p alun ks:aan, 1 ps. Virkkaa vaalean- turkoosilla kuten tumman- turkoosilla. Vuorottele raitaryhmiä näin yhteensä 10 kertaa ja virkkaa lopuksi vielä 1 raita vaaleanturkoosilla.

3. Solmi vierekkäiset langat umpisolmulla yhteen ja pujottele langanpäät langanväriseen simpukkaan nurjalla. Leikkaa liika lanka pois. Ompele kassin pohja tummansinisellä luotospistoin.

4. Virkkaa kahvaa varten 140 krs ja virkkaa 8 krs ks, käänny reunoissa 1 kjs:lla. Ompele kahva päistään kassin toiselle sivulle turkoosiin raitaan nurjalle ja noin 15 cm:n päähän toisistaan. Ompele lopuksi oikealta muutama pisto pitämään kahvoja suorassa.

Valmista!

Lestijärven Marttojen kurssilla värjättiin villalankaa suopursulla, lupiinilla, raparperilla, koivunlehdillä ja maitohorsmalla. Päivän jälkeen kaikkien sormet syyhysivät päästä neulomaan kauniita lankoja.

Suopursusta lähtee voimakkaan huumaava tuoksu ja suorastaan myrkyllisiä höyryjä. Siksi sitä on parempi keitellä ulkona. Koivunlehtikeitoksen aromi taas tuo kaikkien kurssilaisten mieleen kotoisan saunaillan.

Kesäkuisena aamuna Lestijärven kotiseutumuseolle on saapunut toistakymmentä innokasta langanvärjääjää. Puuhanaisina ja opettajina hyörivät Noora Lappi ja Susanna Kuorikoski. He ovat edellisenä iltana loikkineet metsässä ja suolla keräämässä kasveja värjäystä varten.

Ajankohta on värjäyksessä tärkeä: loppukesästä vihreät kasvit eivät enää anna väriä.

Laitetaan kattilat tulille ja ryhdytään hommiin. Vyyhdillä olevat käsittelemättömät pässinpökkimät on tilattu Pirtin kehräämöstä. Ne pestä huljutellaan ensin saavissa haaleassa vedessä, jossa on mietoa pesuainetta. Niin saadaan villarasvat pois.

– Villalankoja käsitellään hellästi. Niitä ei väännetä vaan vesi lypsetään pois varoen, Noora opastaa.

Maitohorsmasta tulee lankaan kellertävän vihreä sävy.
Maitohorsmasta tulee lankaan kellertävän vihreä sävy.

Kilosta kasveja 100 g lankaa

Eilen kerätyt suopursut ovat olleet liossa vuorokauden. Noora on ehtinyt keittää jo koivunlehtiliemenkin nuutuneesta juhannuskoivusta.

– Kasveja kannattaa liottaa runsaassa vedessä. Veden määrä ei vaikuta värjäystulokseen, vain vedessä olevan väriaineen määrällä on merkitystä. Esimerkiksi tässä kuuden litran kattilassa on koivunlehtiä piripintaan, ja tämä värjää sata grammaa lankaa. Pääsääntöisesti tarvitaan kilo tuoreita kasveja sadan gramman vyyhtiä kohden, Noora kertoo.

Värjäyskattilan täytyy olla ainakin kymmenenlitrainen. Se voi olla teräksinen, rautainen tai emaloitu.

– Avotulella kuumennettava rautapata olisi nostalginen, mutta sen lämpötilan säätely on vaikeaa. Lisäksi rautapadasta irtoaa metallihiukkasia, jotka saattavat muuttaa väriä. Siksi kaasupolttimet tai sähkölevy ovat parempia lämmönlähteitä ainakin aloittelijoille, Susanna perustelee.

Näin lempeän vaaleaa on villa ennen pesua ja värjäystä. Sari Sheare näyttää.
Näin lempeän vaaleaa on villa ennen pesua ja värjäystä. Sari Sheare näyttää.

Liian kuuma huovuttaa

Kasveja keitetään vedessä 1–3 tuntia. Ruohokasvien ja sienien keittämiseen riittää usein tunti, mutta varvuista ja jäkälistä väri irtoaa vasta pidemmällä keittoajalla. Lopuksi liemi siivilöidään.

– Nyt väriliemi on jäähtynyt noin 40-asteiseksi, ja lasken siihen märän lankavyyhdin kepeissä reunaan tukien. Sitten vain lisää tehoa keitokseen. Mutta liemi ei saa kiehua, vaan sopiva lämpötila on 80–90 astetta, Noora muistuttaa.

Lämpötilan tarkkailu on olennainen osa värjäystä, sillä liian kuumassa villa huopuu.

Näin kaunista väriä saadaan muun muassa samettijalalla, sipulilla, koivulla ja nokkosella.
Näin kaunista väriä saadaan muun muassa samettijalalla, sipulilla, koivulla ja nokkosella.

Purettaminen kiinnittää värin

Seuraavaksi Noora lisää keitokseen punnitun ja lämpimään vesitilkkaan liuotetun puretusaineen, alunan. Purettaminen tarkoittaa langan käsittelyä metallisuoloilla. Se lisää kuidun väripintaa, lanka tahmautuu ja värihiukkaset kiinnittyvät paremmin kuituun.

Langan voi purettaa joko etukäteen tai värjäyksen yhteydessä. Purettaminen kiinnittää värit lankaan, tuottaa voimakkaamman värjäystuloksen ja saa värit kestämään paremmin. Ilman puretusta värit lähtisivät pesussa pois tai haalistuisivat huomattavasti.

– Puretusaine pitää mitata tarkasti, sillä liian suuret määrät vahingoittavat lankaa ja liian pienet määrät kiinnittävät värin huonosti, Noora selittää.

Tavallisimmat puretusaineet ovat apteekissa myytävät aluna, viinikivi sekä kupari- ja rautavihtrilli. Eri aineilla saadaan samastakin materiaalista erilaisia värisävyjä.

– Meidän käyttämämme aluna ei muuta kasvista saatavaa väriä. Viinikivi sen sijaan kirkastaa varsinkin punaista ja keltaista. Tinasuola taas voimistaa punaisia, oransseja ja keltaisia värejä, Susanna sanoo.

Lihalämpömittari on oiva apu lämpötilan tarkkailussa. Kattilan reunassa on vanhaa väriä veriseitikki-sienestä.
Lihalämpömittari on oiva apu lämpötilan tarkkailussa. Kattilan reunassa on vanhaa väriä veriseitikki-sienestä.

Kuparivihtrilli muuttaa keltaisen sävyn vihertäväksi tai rusehtavaksi. Vihertävän se tekee tummemmaksi ja punaisen ruskeanpunaiseksi. Rautavihtrilli muuttaa keltaisen harmaanvihreäksi ja karmiininpunaisen violetiksi.

Raparperilla värjätessä ei puretusaineita tarvita, sillä raparperin sisältämä oksaalihappo toimii puretteena.

Etikka lisää värien kestävyyttä

Värin kiinnittäminen pesunkestävästi kuituun vaatii tunnin kuumennuksen. Värjäysliemi lankoineen kuumennetaan 80–90 asteeseen, alemmassa lämpötilassa väri ei tartu. Välillä lankoja käännellään hellävaraisesti.

Jos langoista alkaa tulla liian voimakkaan värisiä, ne voi nostaa kuumennuksen loppuajaksi puhtaaseen samanlämpöiseen veteen. Selvästi värillisen liuosveden voi käyttää uudestaan.

– Liuosvesi jäähdytetään, ja värjäystä jatketaan toisella lankaerällä. Jos veteen lisää toista puretusainetta, värisävy muuttuu, Noora kertoo.

"Värjääminen on hauskaa, sillä lopputuloksesta ei koskaan tiedä."

Langat nostetaan pois värjäysliemestä jäähtymään. Jos puretusaineena on aluna tai viinikivi, langat voi jäähdyttää värjäysliemessä, jolloin niiden värisävy syvenee.

Lopuksi kädenlämpöiset langat huuhdellaan. Ensimmäiseen huuhteluveteen voi lorauttaa hieman etikkaa, sillä se lisää värien kestävyyttä. Huuhteluvettä vaihdetaan, kunnes se on kirkasta.

Venla Kiviniemi pesee lankoja ennen värjäämistä.
Venla Kiviniemi pesee lankoja ennen värjäämistä.

Kielon lehdistä aprikoosia

Värjäyspäivän lopuksi lankavyyhdit pujotetaan niiden ympärillä olevista haltialangoista keppiin, ja keppi nostetaan vanhan kiikun päälle. Siinä pässinpökkimät heiluvat tuulessa ja ehtivät kuivahtaa ennen kotiin lähtöä.

– Värjääminen on hauskaa, sillä lopputuloksesta ei koskaan tiedä. Suopursusta tulee kuparinruskeaa ja lakastuneista kielonlehdistä aprikoosin sävy. Punaista saa aikaan punaisella verihelttaseitikillä, Noora kuvailee.

Kurssilaiset ovat tyytyväisiä lankojensa herkkiin sävyihin. Vain lupiinin tuottama sinertävän harmaa väri on pieni pettymys, sillä toiveissa oli sinisempi sävy. Raparperista tuli ihanan vihreää.

Lue lisää: Lestijärven nuoret naiset rakastavat mummoilua

Lisää tietoa:

  • Puumalalainen Sanski Matikainen järjestää värjäyskursseja ympäri Suomea, rukkijarautapata.com
  • Kirja langanvärjäyksestä: Aittomäki & Colliander & Kotiranta: Luonnosta väriä lankoihin. Tammi.
  • Värjäysblogi: riihivilla.blogspot.fi

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 12/2017.

  • Värjääminen luonnonkasveilla on ikivanha tapa. Kasveilla saa kauniita, pehmeitä ja toisiinsa sointuvia yksilöllisiä sävyjä. Värjäystulokseen vaikuttavat kasvien kasvupaikka, keräysajankohta, käytetty vesi, värjäysastia ja puretusaineet.
  • Kasvupaikan maalaji ja kosteus vaikuttaa värisävyyn. Helsingissä ja Inarissa kasvaneesta kanervasta voi tulla erilaiset sävyt.
  • Nuorten puiden kuori sisältää enemmän väriaineita kuin vanhempien. Männyn- ja kuusenkävyistä saa punaruskeaa väriä parhaiten keväällä.
  • Kukkivat kasvit kannattaa kerätä juuri ennen kukintaa, sillä lehtien ja varsien värit ovat silloin voimakkaimmillaan.
  • Sieniä voi kerätä syksyllä, mutta myöhemmin niiden jäätyminen tai kuivuminen antaa värisävyille voimaa.
  • Kasvit punnitaan, pilkotaan ja hienonnetaan, jonka jälkeen ne laitetaan veteen likoamaan.
  • Tuoreita ja pehmeitä kasveja liotetaan lyhyempi aika kuin kuivattuja ja kovia kasveja.