Kiinnostaako ainutlaatuinen kokemus – vietä yö Finlandia-talossa

Seison Finlandia-talon aulassa reppu selässä, valmiina matkaan.

Näytän turistilta, ja turisti minä olenkin: seuraavat 24 tuntia matkailen Finlandia-talossa.Haluan testata, miltä tuntuu viettää tämän talon sisällä kokonainen vuorokausi.

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema konsertti- ja konferenssikeskus rakennettiin 54 vuotta sitten, vuonna 1971. Nyt talo on käynyt läpi kolme vuotta kestäneen peruskorjauksen. Tilat avattiin yleisölle uudelleen vuosi sitten tammikuussa.

Uusi Finlandia Bistro on sisustettu vanhoilla, kunnostetuilla Aalto-huonekaluilla.

Remontissa kunnostettiin paitsi konserttisali ja muut tapahtumatilat myös kaikki alkuperäiset, Aallon tänne suunnittelemat huonekalut, valaisimet ja kankaat tuolinpäällisistä alkaen. 

Aino ja Elissa, vieri vieressä 

Finlandia-talo sijaitsee Helsingin sydämessä, Töölönlahden rannalla. Vastapäätä kohoavat Kansallismuseo ja Eduskuntatalo, pienen kävelymatkan päässä Musiikkitalo ja Kiasma-museo. Tänään todellakin majailen suomalaisuuden ytimessä.

Majoitustiloja on kaksi. Minun huoneistoni nimi on Aino. Ainoon on ikioma sisäänkäynti suoraan Hesperianpuistosta. Ainon vieressä on Elissa. Kukapa muu.

Alvar Aallon ensimmäinen vaimo oli arkkitehti Aino Aalto. Aallon toinen vaimo oli arkkitehti Elissa Aalto. Talon kaksi uutta majoitustilaa on nimetty näiden kahden taitavan naisen mukaan.

Aino-huoneiston seinällä on Susanna Majurin kuvateos Kaksoset (2009).

Aino on 57-neliöinen huoneisto, Elissa 45-neliöinen. Molempiin mahtuu neljä yöpyjää. 

1970-luvulla näissä pikkuasunnoissa asui Finlandia-talon työntekijöiden perheitä. Nyt Aino ja Elissa on kunnostettu alkuperäiseen tilaansa ja sisustettu yli 50 vuotta vanhoilla Aalto-huonekaluilla, Artekin valaisimilla ja muilla suomalaisen muotoilun klassikoilla.

Ainon kanssa Alvar oli naimisissa siihen asti, kun Aino 54-vuotiaana vuonna 1949 kuoli. Kolme vuotta myöhemmin Alvar meni naimisiin uudelleen, sillä kertaa itseään 24 vuotta nuoremman Elissan kanssa.

Taidekierros käytävillä

Lähden haahuilemaan pitkin Finlandia-talon käytäviä ja huomaan, että tästähän tuleekin taidekierros.

Heti pääaulasta löytyy Birger Kaipiaisen Joutsen vuodelta 1964. Seuraavaksi pysähdyn Kim Simonssonin Haamu II -veistoksen ääreen.

Kimmo Schroderus on kertonut, että veistoksen hahmo saa olla ”hassu, tai omituinen, jopa hönö, mutta kliseinen tai kitsch se ei saa olla.”

Ulkoterassilla kohoava viisimetrinen, klovnimainen jättihahmo saa hymyilemään. Kimmo Schroderuksen veistos Entertainer's Day Off (Viihdyttäjän vapaapäivä). 

Yöpaidassa Finlandia-talossa

Illalla syön talon uudessa ruokaravintolassa, Finlandia Bistrossa. Annokset ovat kauniita, risottoon vähän rakastun. Pääruuat maksavat 26–32 e, neljän ruokalajin menu 64 e. 

Piipahtaa voi myös pelkälle drinkille tai alkupalalle, aaltomaista sisustusta ihmettelemään.

Illallisen jälkeen pääsen viimein majapaikkaani, Ainon sohvalle. Tuntuu hassulta olla yöpaidassa Finlandia-talossa. 

Jos yöpyy Finlandia-talossa, voi tehdä aamukävelyn Töölönlahden ympäri.

Tänä iltana minua ympäröivät esineet, jollaisten keskellä en yleensä elä. Olohuoneessa on sisustuslehdistä tuttu tarjoiluvaunu, makuuhuoneessa Kultakello-valaisimia. 

Nukkumaan mennessäni ajattelen Aino Aaltoa. Häntä pidettiin niin kovin rauhallisena. Tämäkin huone on sisustettu sinisin sävyin. 

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 1/2026 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.