Perttiä ja Kirstiä on alusta lähtien yhdistänyt kiinnostus Alvar Aallon suunnitteluun. Kauniissa kodissa uniikkikalusteet ovat arkikäytössä.

Sattuma voi joskus johdattaa erikoisille poluille. Pertti Männistöstä se teki Suomen merkittävimmän Alvar Aalto -keräilijän.

– Muutin 30 vuotta sitten Turkuun ja aloin kiertää huutokauppoja. Kerran törmäsin Artekin kolmijalkajakkaraan. Siitä kiinnostukseni Aaltoon heräsi.

Kiinnostus alkoi jakkarasta.

Pertti luki Aallon ja Artekin tuotannosta kaiken, mitä kirjastosta löysi. Samalla hän alkoi kerätä määrätietoisesti Aallon tuotantoa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Artekin tarjoiluvaunun vieressä on ensimmäinen Alvar Aallon suunnittelema jalkalamppu, A812.
Artekin tarjoiluvaunun vieressä on ensimmäinen Alvar Aallon suunnittelema jalkalamppu, A812.

Turun seutu tarjosi siihen otolliset mahdollisuudet, sillä Aallon modernien huonekalujen valmistaminen oli käynnistynyt Kaarinan Nummenmäellä jo 1920-luvulla.

Nykyään Pertin kokoelmaan kuuluu yli tuhat Aallon suunnittelemaa esinettä. Niitä lainataan toistuvasti näyttelyihin, ja itseoppinut Pertti on kansainvälisestikin kysytty Aalto-asiantuntija.

Keräilijän koti

Kaarinalainen rivitalo on kuin Aallon suunnittelupöydältä: punatiiltä, selkeitä muotoja ja taustalla mäntymetsä. Kansaneläkelaitoksen pääkonttori kohtaa Paimion parantolan.

Pertti muutti taloon pari vuotta sitten puolisonsa Kirsti Toikan kanssa. Pariskunta oli etsinyt uutta kotia jo jonkin aikaa, kun Kirsti äkkäsi, että juuri sopivan näköisessä talossa olisi alkamassa myyntiesittely puolen tunnin päästä.

Teimme tarjouksen saman tien.

– Olimme mökillä, josta ajaa tänne 27 minuuttia. Säntäsimme mökkivaatteissamme liikkeelle ja teimme tarjouksen saman tien, kun näimme asunnon, Kirsti kertoo.

Pertti haaveili pitkään Flosin kattokruunusta. Uudessa kodissa oli vihdoin tilaa 90x90-senttiselle valaisimelle.
Pertti haaveili pitkään Flosin kattokruunusta. Uudessa kodissa oli vihdoin tilaa 90x90-senttiselle valaisimelle.

Ennen muuttoa vuonna 1982 rakennettu asunto remontointiin. Kirsti ja Pertti halusivat, että avarien tilojen valoisuudesta saadaan kaikki irti.

Vanha takka laatoitettiin sinisellä, jonka sävy lainaa Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Asunto on sisustettu pääosin Artekilla. Pertti osaa kertoa jokaisen esineen valmistushistorian, ja useimpien kalusteiden hankkimiseenkin liittyy jokin tarina.

Esimerkiksi upean kattovalaisimen Aalto suunnitteli ranskalaiseen Maison Louis Carré -huvilaan.

Maison Louis Carré -valaisimen tehtävä on sulostuttaa.
Maison Louis Carré -valaisimen tehtävä on sulostuttaa.

– Löysin lampun huutokaupasta. Myyntitekstissä ei ollut sanaakaan Aallosta, vaan ainoastaan maininta siitä, että sen on tehnyt Valaistustyö Ky, Aallon valaisimien luottovalmistaja. Se oli todellinen löytö, sillä ostohinta jäi edulliseksi.

Kierrätys kunniaan

Ruokailutilaa hallitsee A94-ruokapöytä, suurin Artekin valmistama. Se löytyi käsittelemättömänä osto- ja myyntiliikkeestä.Ennen kuin pöytä pääsi käyttöön, Pertin tuttu pintakäsitteli sen.

Olohuoneen valaisin oli todellinen löytö.

Arkiasetuksissakin pöytä on mittava, mutta juhlissa sitä venytetään vielä yhdellä jatkopalalla, jolloin pituutta on 308 senttiä.

– Kun kaikki lapset perheineen ovat paikalla, meitä on 27. Silloin pöytä jää auttamatta liian pieneksi, Kirsti nauraa.

Ruokapöytä on Artekin suurin. Silti se käy juhlissa pieneksi.
Ruokapöytä on Artekin suurin. Silti se käy juhlissa pieneksi.

Ruokailutilan tuolit on verhoiltu uudelleen Artekin kankaalla, jonka Pertti oli ostanut varastoon odottamaan sopivaa käyttöhetkeä.

Koska tuoleissa istuvat yleensä vain Pertti ja Kirsti, niitä kierrätetään aina siivouksen yhteydessä.

– Istuinryhmä näyttää paremmalta, kun tuolit kuluvat tasaisesti. Myös arvo säilyy siten paremmin.

Kierrättämisen tärkeys korostuu Aallon satulavyötuoleissa, joiden istuinosa aina hiukan venyy käytössä.

Aalto Amorina

Alvar Aalto voi yhdistää ihmisiä monella tapaa. Kirstin ja Pertin ensikohtaaminen turkulaisen ravintolalaivan terassilla tosin oli jo alkujaan romanttinen.

– Katseemme kohtasivat ja aloimme jutella. Kysyin Pertiltä, voisiko hän hakea minulle lasillisen vettä. Sinulle tuon vaikka kaivon, hän vastasi.

Muutaman tapaamiskerran jälkeen Kirsti kutsui Pertin mökilleen. Kun ovi aukesi, Pertti oli lentää selälleen: mökki oli sisustettu Artekilla, jota Kirsti oli vuosien mittaan hankkinut.

– Ehkä hän sillä hetkellä huomasi, että tämähän voi olla rakkautta, Kirsti nauraa.

Takan sininen laatoitus on lainaa Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.
Takan sininen laatoitus on lainaa Aallon suunnittelemasta Seinäjoen kaupungintalosta.

Mökin vanhimmat esineet olivat jo Kirstin lapsuudenkodin peruja. Hänen isänsä työskenteli pankinjohtajana, ja virka-asunnon sisustuksessa oli käytetty paljon Artekia, kuten tuohon aikaan usein tapana oli.

Kertakäyttökulttuurin sijaan uskottiin laatuun, ja tavallisista konttoreista ja kouluistakin saattoi löytyä kotimaisia designkalusteita.

Kirstin ja Pertin kotona ajasta muistuttaa uniikki Aallon sohvaryhmä, joka on alkujaan ollut Kansaneläkelaitoksen pääkonttorissa.

Sohvaryhmä on Kelan konttorista.

Muhkean sohvaryhmän keskellä on kaksi Artekin sohvapöytää. Ne ovat kuin kunnianosoitus suomalaiselle käsityöosaamiselle.

Toisessa pöydässä on niin sanottu Y-jalka, toisessa taas X- tai viuhkajalkana tunnettu ratkaisu. Molemmat ovat tyyppiesimerkkejä Aallon muotokielestä.

Esineitä elämää varten

Alakerrassa olevan työhuoneen kalustuksessa kiteytyy Pertin ja Kirstin sisustamista ohjaava ajatus: he ovat keränneet Artekin laajasta tuotannosta uniikkeja tai harvinaisia huonekaluja, jotka on valmistettu käsityönä.

Työhuoneen tähti on Enkelinsiipenä tunnettu Artekin A805-lattiavalaisin.

Työhuoneen klubipöydällä on Marita Lybeckin punasavikeramiikkaa, jota Pertti myös kerää.
Työhuoneen klubipöydällä on Marita Lybeckin punasavikeramiikkaa, jota Pertti myös kerää.

– Tämä on yksi viidestä ensimmäisestä, jotka tulivat Artekin Helsingin myymälään vuonna 1953. Samanlaisen olen nähnyt Villa Maireassa. Nykyiset versiot valaisimesta ovat kymmenkunta senttiä korkeampia, Pertti kertoo.

Lampun vieressä on kaksi kevyesti kunnostettua Aallon nojatuolia, mallimerkinnältään 35 ja 36, siinä asussa, jossa tuolit alkujaan esiteltiin vuonna 1933 Milanon triennaalissa.

Esineiden ei tarvitse olla virheettömiä. Koti on koti, ei museo.

Myös Aallon klubipöytä on vuodelta 1933. Kyseessä on harvinainen variaatio, jossa on jalopuujalat ja jalavakansi. Pöytä on myös tavallista suurempi, sillä yleensä pöydästä nähdään halkaisijaltaan 15 senttiä pienempi versio.

Harvinaisuudestaan huolimatta esineet ovat arkisessa käytössä.

– Kodin pitää olla koti, ei museo. Elämän jäljet saavat näkyä esineissä.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 18/2021.

Pertti Männistön Aalto-kokoelmaa esittelevä Aallot – Aino ja Alvar keräilijän silmin -näyttely Helsingin Taidehallissa 10.9.–23.10.2022.

 

Aallon tekijät

Artek

Vuonna 1898 syntynyt Alvar Aalto on kansainvälisesti tunnetuin suomalaisarkkitehti.

Rakennusten lisäksi hän on suunnitellut merkittävän määrän huonekaluja, valaisimia ja muita esineitä. Vuonna 1935 perustettu Artek keskittyi etenkin alkuvaiheessa Aallon huonekalujen markkinointiin ja myyntiin.

Huonekalutehdas Korhonen

Turkulainen Huonekalutehdas Korhonen alkoi valmistaa Aallon huonekaluja 1920-luvulla.

Yrityksen perustanut Otto Korhonen oli erikoistunut puun taivuttamiseen. Hän kehitti yhdessä Aallon kanssa funkishuonekaluja esimerkiksi Paimion parantolaan ja Viipurin kirjastoon.

Valaistustyö Ky

Aallon suunnittelemat valaisimet valmistettiin vuosina 1953–1975 pääosin Valaistustyö Ky:ssä.

Yrityksen perustaja metalliseppämestari Viljo Hirvonen oli Aallolle tärkeä kumppani hänen suunnitellessaan uusia malleja.

Vierailija

Aaltoa ei ole tavallisella duunarilla varaa ostaa, siinä se, on parempi ottaa kielteinen kanta:(

Vierailija

Sääli jos ihminen ei ymmärrä arvostettua ja kaunista taidetta mitä Alvar Aallon tuotanto on.. Ehkä joku halpiskrääsä miellyttää

Sisältö jatkuu mainoksen alla