Tulipalo on helpompi ehkäistä kuin sammuttaa. Aloita paloharjoituksesta.

Syttyessään tuli valtaa kodin järkyttävän nopeasti. Tilanteesta voi selvitä paremmin valmistautumalla. Silloin toimintakyky säilyy paremmin.

Palavasta huoneesta on pystyttävä poistumaan kahdessa minuutissa, sillä savu on tappavaa.

Tee-se-itse-paloharjoitus

Paloturvallisuusviikon kampanjan sivuilla on linkki Palometri-tarkistuslistaan, jonka avulla voit järjestää kotona oman paloharjoituksen: muun muassa tarkistaa palovaroittimen ja tehdä pelastautumissuunnitelman. Tiesitkö, että poistumisreittejä pitää olla vähintään kaksi, esimerkiksi ovet ja ikkunat?

Mielikuvaharjoituksesta on hyötyä: mitä teen, jos herään palovaroituksen ääneen. Lapsille pitää kertoa tärkeä tieto: tulipalon syttyessä ei saa mennä piiloon, vaikka palo olisi syttynyt kielletyistä leikeistä.

Poistumisharjoitus pimeässä

Lopuksi tehdään poistumisharjoitus. Harjoitus kannattaa tehdä myös pimeässä, jotta huomaa, mitä kodin sisustuksessa kannattaa mahdollisesti muuttaa turvallisuuden takia.

Tositilanteessa ovet ja ikkunat pitää sulkea perässä, jotta tuli ei saisi happea ja myrkyllinen savu ei leviäisi mahdollisesti muihin asuntoihin.

Etukäteen voi jo muistuttaa itselleen, että valokuviakaan ei saa palata hakemaan palavaan asuntoon. Tärkeimmät kuvamuistot kannattaa säilyttää kopioituina parissa eri paikassa.

Etukäteen kannattaa sopia kokoontumispaikka, vaikka parkkipaikka tai postilaatikko, kunhan se on riittävän kaukana talosta.

4 vinkkiä palovaroittimen käyttöön

  1. Hanki palovaroitin makuuhuoneisiin ja eteiseen. Yksi palovaroitin pitää olla jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden jokaisessa kodin kerroksessa.
  2. Sijoita palovaroitin keskelle kattoa, vähintään 50 cm etäisyydelle seinistä ja nurkista.
  3. Vaihda palovaroittimen paristot. Tavallisen palovaroittimen paristo kestää keskimäärin vuoden.
  4. Harkitse niin sanottua älykästä palovaroitinta. Ne esimerkiksi hälyttävät yhdessä, vaikka palo olisi vain tietyssä tilassa. Järjestelmä voi myös lähettää hälytyksen matkapuhelimeen, jolloin paikalle voi pyytää naapurin. Järjestelmään voi liittää myös kameran, jonka kuvaamasta tulipalon alusta lähtee valokuva hälytyskeskukseen. Lähde Verisure.

 

Lue lisää paloturvallisuusviikosta.

Milloin viimeksi pesit tyynyt ja peitot? Entä milloin näytit patjalle imuria? Vuodevaatteet, peitto ja tyyny tulee pestä tarpeeksi usein ja vaihtaa kokonaan uusiin säännöllisesti.

Raikas makuuhuone ja puhtaat vuodevaatteet ovat satsaus parempaan uneen. Näillä vinkeillä luot makuuhuoneeseen levollista tunnelmaa ja pidennät vuoteesi ja vuodevaatteittesi käyttöikää.

  1. Tuuleta makuuhuone aamuisin sekä ennen nukkumaanmenoa. Anna vuoteen tuulettua ennen petaamista, jotta yön aikana vuodevaatteisiin kertynyt kosteus ehtii haihtua.
  2. Vaihda lakanat parin viikon välein, tyynyliinat useammin.
  3. Pese lakanat ja tyynyliinat 60 asteessa.
  4. Myös peitto kannattaa pestä 2-3 kertaa vuodessa, tyynyt ja petauspatjansuojus 3-4 kertaa vuodessa.
  5. Imuroi sänky ja patja aina kun vaihdat lakanat, tai ainakin isompien siivousurakkojen yhteydessä.

Muista vaihtovälit!

Tiesitkö, että ihmisestä voi erittyä jopa seitsemän litraa hikeä nukkuessa viikon aikana? Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan ihminen erittää nukkuessaan 0,5-1 litran hikeä. Vähän liikkuvalla hien määrä voi jäädä puoleen litraan, mutta aktiivinen ihminen hikoilee noin 3 litraa joka päivä, josta litra erittyy yön aikana.

Kuumeisena hikoilu tuplaantuu, ja naisilla vaihdevuosiin saattaa liittyä runsasta yöhikoilua. Myös terveysongelmat, kuten ylipaino, sairaudet ja stressi vaikuttavat hikoilun määrään. 

Lisäksi ihosta irtoaa rasvaa ja kuollutta ihosolukkoa. Tyynyt ja peitot eivät pysy hygieenisinä säännöllisellä pesullakaan, sillä osa irtoavasta töhnästä pinttyy tyynyihin, peittoon ja patjaan. 

Patjaan pinttynyt lika voi aiheuttaa nenän niiskutusta, mikä heikentää unen laatua. Allergia- ja astmaliitto muistuttaa, että hygieniasyistä tyynyt, peitot ja jopa sänky olisi vaihdettava uusiin tarpeeksi usein. Katso tästä sopiva vaihtoväli:

  • Tyyny 2 vuoden välein
  • Peitto 4 vuoden välein

  • Sijauspatja 4 vuoden välein

  • Patja 6-8 vuoden välein

  • Joustinsänky ja -patjat 8–10 vuoden välein

Lähteet: MartatFamilon, Allergia-, iho- ja astmaliitto

 

Vierailija

Sinäkin saatat hikoilla öisin jopa 7 litraa viikossa – näin usein tyyny ja peitot pitäisi vaihtaa

Vierailija kirjoitti: Mökin muori kirjoitti: Sängyssäni nukkuu kaksi koiraa joten vaihdan vuodevaatteet kaksi kertaa viikossa. Vaikka koirat eivät likaisia olekkaan niin niiden turkista erittyy rasvaa varsinkin pussilakanaan. Ja mikäpä sen ylellisempää kuin illalla saunan jälkeen köllähtää puhtaisiin, silitettyihin lakanoihin. Kimppakivaa. Kyllä nämä kimppakivat tiedetään. Ja minä kun en niihin lähde mukaan.
Lue kommentti
Vierailija

Sinäkin saatat hikoilla öisin jopa 7 litraa viikossa – näin usein tyyny ja peitot pitäisi vaihtaa

Mökin muori kirjoitti: Sängyssäni nukkuu kaksi koiraa joten vaihdan vuodevaatteet kaksi kertaa viikossa. Vaikka koirat eivät likaisia olekkaan niin niiden turkista erittyy rasvaa varsinkin pussilakanaan. Ja mikäpä sen ylellisempää kuin illalla saunan jälkeen köllähtää puhtaisiin, silitettyihin lakanoihin. Kimppakivaa.
Lue kommentti

Timo ja Christina Luotonen ryhtyvät rakentamaan eläkepäivinään omakotitaloa Espooseen. ET seuraa Luotosten rakennushanketta aloitus­päivästä muuttopäivään uudessa blogissa.

Timo ja Christina Luotonen rakentavat toista kertaa elämässään omakotitaloa ja vieläpä samalle tontille, jolla heidän ensimmäinen talonsa sijaitsee.

Ensimmäinen talo valmistui Espoon Mankkaalle 30 vuotta sitten. Kun lapset aikuistuivat ja eläkepäivät koittivat, suuri talo avarine pihoineen alkoi tuntua turhan työläältä. Luotoset päättivät pistää talon myyntiin ja alkaa katsella pienempää asuntoa.

Talolle oli kysyntää, mutta pian selvisi, että jäljellä oleva 80 neliön rakennusoikeus olisi mennyt kaupassa turhan halvalla. Luotoset alkoivat miettiä, että mitäpä jos he pitäisivät puolikkaan tonttiosuuden ja hyödyntäisivät rakennusoikeuden itse.

He asettivat rakennushankkeelle muutamia tavoitteita. Taloon pitää saada pienestä pinta-alasta huolimatta avaruutta, valoa ja viihtyisyyttä. Toiseksi ratkaisujen tulee olla laadukkaita, heidän tarpeisiinsa räätälöityjä ja sellaisia, jotka säästävät ylläpitokustannuksia. Kolmanneksi talon täytyy olla muunneltavissa, koska seuraava asukas voi olla vaikkapa lapsiperhe. Ja vielä neljänneksi: talo saa maksaa enintään 250 000 euroa ja sen pitää valmistua kesällä 2018.

Hanke kuulostaa haastavalta, sillä pääkaupunkiseudulla eletään rakennusbuumia ja hinnat ovat sen mukaiset. Kaiken lisäksi Timolla diagnosoitiin astma juuri rakennushankkeen kynnyksellä, joten oman työn osuus pienenee suunnitellusta.

Luotoset ovat luvanneet avata hankkeensa ET:n lukijoille vaihe vaiheelta.

– Yleinen oletus tuntuu olevan, että eläkeikäiset eivät enää rakenna unelmiensa taloa. Haluamme esimerkillämme kannustaa muitakin miettimään, onko se sittenkään myöhäistä. Sitä paitsi tällainen talo voi olla myös hyvä eläkesijoitus ainakin suurissa taajamissa, Timo kertoo.

Aina voi tehdä toisin

Talokatalogeista ei löytynyt sopivaa ratkaisua. Niinpä Luotoset ryhtyivät suunnittelemaan mieleistään taloa omin päin.

Netistä löytyi edullinen suunnitteluohjelma, jonka avulla pariskunta alkoi konkretisoida ideoitaan kuviksi. Lupahakemuksia varten arkkitehti piirsi Luotosten suunnitelmat puhtaaksi pienin muutoksin.

Timo haluaa selvittää hankkeessa myös sitä, voiko talossa käyttää uudenlaisia ratkaisuja.

– En usko ihan kerrasta, jos joku sanoo, että näin ei voi tehdä. Haen ideoita muun muassa julkisen sektorin rakennushankkeista ja -ratkaisuista.

Rahaa voi säästyä, kun ei tartu tutuimpaan ratkaisuun. Samalla tulee ottaneeksi riskejä, joita uusien ideoiden kokeiluun aina liittyy.

– Uskon, että asiaan paneutumalla voi rakentaa modernin kivitalon kohtuubudjetilla.

Luotoset aikovat jakaa talonrakennusprosessinsa kuulumiset yksityiskohtia myöten uudessa blogissaan etlehti.fi:ssä.

– Jaamme blogissamme ET:n lukijoille kaikki vinkit ja ratkaisut, jotka säästävät rahaa. Kerromme toki siitäkin, jos kaikki ei mene niin kuin Strömsössä.

Seuraa Luotosten taloprojektia etlehti.fi:ssä! Eläketalo Espooseen -blogin löydät klikkaamalla tästä. 

Timo Luotonen, 64

Työ: Eläkkeellä. Teki työuransa elintarvike- ja teknokemian alalla myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä. Tekee edelleen töitä projektiluontoisesti.
Harrastukset: Sukututkimus, taidemaalaus sekä vanhojen huonekalujen kunnostus ja tuunaaminen. Aktiivinen kirpparien kiertäjä.

Christina Luotonen, 66

Työ: Eläkkeellä. Koulutukseltaan diplomikosmetologi ja myynti-sihteeri. Lähes 10 vuotta lasten kanssa kotona ja sen jälkeen myyntisihteerinä ja -assistenttina eri yrityksissä.
Harrastukset: Erilaisten mate­riaalien ja esineiden muuntaminen ja rakentelu uusiokäyttöön. Koti- ja ulkomaan matkailu sekä kirppu-torien kiertely. Aktiivinen tavaroiden kierrättäjä.

Perhe: Kaksi aikuista tytärtä, joista toinen asuu Helsingissä ja toinen perheineen Torontossa Kanadassa. Yksi lapsenlapsi.