Taloyhtiöt ovat uuden edessä – yhtiökokoukseen kannattaa nyt mennä

– Jos omistat 100 000 euron osakesalkun, yrität kaikin keinoin pitää huolta sen tuotosta. Asunto-osake on kuitenkin tapana mieltää edelleen enemmän kodiksi kuin omaisuuseräksi, josta kantaa huolta, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

Huolettomasti eläneissä yhtiöissä on lykätty remontteja ja eletty kädestä suuhun ilman taloudellista puskuria. Nyt huolettomuuden aika on mennyttä. Korkea inflaatio nostaa hintoja ja sitä kautta hoitovastikkeita. Keskuspankkien koronnostot näkyvät puolestaan lainanhoitokustannuksissa.

Rakennukset vaativat nyt peruskorjauksia

Suomen rakennuskanta on tullut 2000-luvulla laajasti peruskorjausvaiheeseen. Taloihin pitää uusia putket, sähköt, lämmitysjärjestelmät ja julkisivut. Samalla pitäisi päivittää kiinteistöautomaatio digiaikaan ja parantaa energiatehokkuutta.

Pankit suhtautuivat pitkään taloyhtiöihin varmoina lainanmaksajina. Nyt ne ovat tiukentaneet kriteerejään. Jos alueen asuntojen hintakehitys on laskeva, taloyhtiön voi olla vaikea saada lainaa kalliisiin remontteihin.

– Ennakkovarautuminen täytyy ottaa monessa yhtiössä uudelleen työkalupakkiin, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Samalla myös käsitystä oman asunnon arvosta voi joutua päivittämään.

"Meillä on paljon lähes arvottomia omistusasuntoja."

– Olemme tottuneet ajattelemaan, että jos ostat asunnon ja maksat lainasi pois, sinulla on käsissäsi arvokas omaisuus. Se ei ole enää läheskään aina näin. Meillä on paljon lähes arvottomia omistusasuntoja, Koro-Kanerva sanoo.

Taloyhtiön hyvä ja ennakoiva hallinto voi onneksi pelastaa nekin kiinteistöt, jotka eivät sijaitse kasvukeskuksissa.

– Remontit voi esimerkiksi palastella pidemmälle ajanjaksolle, jolloin remontin voi hoitaa vastiketasoa nostamalla, Koro-Kanerva sanoo.

Mitä taloyhtiön yhtiökokouksessa päätetään?

Taloyhtiön osakkaan paras paikka vaikuttaa yhtiön asioihin on yhtiökokous, joka ajoittuu monissa taloyhtiöissä kevääseen.

Osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksessa hoito- ja rahoitusvastikkeen määrän. Lisäksi yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen keräämään puskuriksi ylimääräisiä hoito- tai rahoitusvastikkeita.

– Valtuuttamisessa on tärkeää, että valtuutus on riittävän tarkkarajainen ja yksilöity. Mitä enemmän taloyhtiöllä on puskureita, sen vähemmän on tarvetta ylimääräisille yhtiökokouksille, Kero toteaa.

Huonoina aikoina hälläväliä-asenne karisee.

Monissa taloyhtiöissä yhtiökokouksiin ovat vaivautuneet vain aktiivisimmat, ja hallituksiin on ollut vaikea löytää uusia jäseniä.

Huonot ajat ovat usein sillä muotoa hyviä aikoja, että hälläväliä-asenne karisee ja asukasdemokratia alkaa taas kiinnostaa.

– Meillä on lisääntyvässä määrin yhtiöitä, joissa halukkaita hallitukseen on enemmän kuin paikkoja, Kero kertoo.

Hallituspaikan houkuttelevuutta voi lisätä kokouspalkkioilla.

Hyvässä hallituksessa on kaiken ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, jotka ymmärtävät, mistä asioista hallitus vastaa. Huonosti toimivan hallituksen tunnusmerkkejä ovat passiivisuus ja niukka tiedottaminen.

– Passiivisuus voi ilmetä esimerkiksi niin, että isännöinti- tai kiinteistöhuoltopalvelujen epäkohtiin ei puututa osakkaiden reklamoinneista huolimatta. Tai vaikkapa hidastellaan yhtiön vastuulle kuuluvien remonttien käynnistämistä, Kero sanoo.

Hallituspaikan houkuttelevuutta voi lisätä viestinnällä, koulutusmahdollisuuksilla ja kilpailukykyisillä kokouspalkkioilla. Kiinteistöliiton kyselyn mukaan hallituksen puheenjohtajan keskimääräinen palkkio on sata euroa kokoukselta, muiden jäsenten 70 euroa.

Lue juttu kokonaisuudessaan ET-lehdestä 5/23, jossa annetaan myös säästövinkkejä taloyhtiöille. Tilaajana voit lukea sen myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, voit tilata sen täältä.