Vaikka kerrostalo olisi vanha, sen tekniset ratkaisut voi laittaa ajan tasalle. Listasimme asiat, joita jokaisessa taloyhtiössä kannattaa miettiä.

1. Energiatehokkuus

Lämmitys on asunto-osakeyhtiöiden suurin säännöllinen menoerä, joten energiatehokkuutta parantamalla voi säästää merkittäviä summia.

Ensimmäisenä kannattaa tukkia lämpövuodot. Tyypillisiä parannuskohteita ovat ikkunat, ovet ja talon ulkovaipan lisäeristäminen. Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, lisäeristämisen yhteydessä täytyy varmistaa korvausilman riittävä saatavuus.

Patteriverkoston tasapainottaminen on edullinen tapa säästää energiaa. Sillä vältetään kierre, jossa koko talon lämmitystä pitää nostaa, jotta kylminkin asunto lämpenee. Myös poistoilmasta lämpöä keräävät pumput voivat tuoda säästöjä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ensimmäisenä kannattaa tukkia lämpövuodot.

Lämmitystavan vaihtaminen maalämpöön saattaa tuoda suurimmat säästöt, ja sitä puoltavat myös ilmastosyyt. Suuri investointi pitää valmistella ja kilpailuttaa huolella. Maalämpöä harkitsevien yhtiöiden tulee selvittää ensin, onko maan alle kaavassa muita varauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Valtio tukee asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita 20 miljoonalla eurolla tänä vuonna ja 40 miljoonalla eurolla vuosina 2021– 2022. Hakuohjeet ja -kriteerit löytyvät ARAn sivuilta.

2. Sähkö

Jos taloyhtiön sähköt ovat vuosikymmenten takaa, järjestelmä on suorituskykynsä rajoilla. Vaikka yksittäisten sähkölaitteiden energiankulutus pienenee, sähkölaitteiden määrä kasvaa. Sähköistys kannattaa uusia viimeistään putkiremontin yhteydessä, kun talon rakenteet ovat auki ja sähkövedot on helpompi toteuttaa.

Sähkötöiden yhteydessä yhteisten tilojen valaistus voidaan muuttaa liiketunnistimella toimivaksi, jotta valot palavat siellä missä tarvitaan ja silloin kun niitä tarvitaan. Myös ulko-ovien ja muiden raskaiden ovien avautumisen voi sähköistää, mikä helpottaa liikkumista rollaattorien ja lastenvaunujen kanssa.

Suurimmassa osassa asunto-osakeyhtiöitä ei ole lainkaan varauduttu sähköautojen tuloon.

Tuoreen selvityksen mukaan suurimmassa osassa asunto-osakeyhtiöitä ei ole lainkaan varauduttu sähköautojen tuloon. Kun lämmitystolpat vaihtuvat lataustolpiksi, edessä saattaa olla koko sähköjärjestelmän päivitys liittymäkoosta alkaen.

3. Turvallisuus

Älylukitus helpottaa liikkumista ja parantaa avainturvallisuutta, sillä yksittäisten avainten oikeuksia on helppo hallita. Perinteisiä patenteista vapautuneita avaimia voi teettää pikasuutarissa, ja taloyhtiön on mahdoton tietää, kuinka paljon talon avaimia on liikkeellä. Avaimen kadotessa joudutaan pahimmillaan sarjoittamaan uudelleen kaikki kiinteistön lukot.

Sähköisessä lukitusjärjestelmässä voidaan seurata, kenellä avaimia on.

Sähköisessä lukitusjärjestelmässä voidaan seurata, kenellä avaimia on. Jos avain häviää, sen voi ohjelmoida heti pois käytöstä. Toisaalta sähköinen järjestelmä maksaa hankintavaiheessa enemmän ja sen ylläpidon hoitaa yleensä lukitusyritys korvausta vastaan.

Kameravalvonta parantaa asumisturvallisuutta. Valvonnan tallenteita saa kuitenkin käyttää vain rikoksen selvittämiseen, jolloin tallenteet luovutetaan poliisille.

4. Tietoliikenneyhteydet

Asunto-osakeyhtiöt ovat velvollisia uudistamaan tietoliikenneyhteydet peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Valokuitu lupaa eniten kasvunvaraa. Sillä päästään toimintavarmoihin yli sadan gigatavun nopeuksiin, joita aletaan tarvita viimeistään siinä vaiheessa, kun teräväpiirtoisten televisiolähetysten välittäminen siirtyy nettiin.

5. Esteettömyys

Jos talossa ei ole hissiä, ikääntyvien muuttotarve aikaistuu jopa kahdeksalla vuodella. Valtio tukee ARAn kautta jälkiasennettavien hissien rakentamista jopa 45 prosentilla kustannuksista. Tukipäätös pitää hakea ennakkoon. Esimerkiksi Helsingin kaupunki osallistuu lisäksi 10 prosentin osuudella jälkiasennushissien kustannuksiin.

Jos talossa ei ole hissiä, ikääntyvien muuttotarve aikaistuu jopa kahdeksalla vuodella.

Myös muihin esteettömyyskorjauksiin kuten kynnysten poistoon, oviaukkojen ja kulkuväylien leventämiseen sekä kaiteiden ja luiskien rakentamiseen voi saada julkista tukea.

Asiantuntijoina isännöitsijä Pia Laine Realia Isännöinnistä ja asiakkuusjohtaja Aki Salo Isännöintiliitosta.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 5/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla