
Metsäomaisuuden hoitoon suunnatut sähköiset palvelut vievät metsätilojen tiedot verkkoon. Ne lupaavat nopeutta ja vaivattomuutta metsänomistukseen.
1. Mitä metsänomistaja hyötyy sähköisistä palveluista?
Palvelujen avulla voi tarkastella oman tilansa metsävaratietoja, suunnitella metsänhoitotöitä, tehdä puukauppaa ja hoitaa verotusasioita verkossa.
Digitaalisuuden etuja ovat asioinnin nopeus ja mahdollisuus pitää oman metsätilan tiedot ajan tasalla. Palvelujen avulla oman tilan tietoja voi myös jakaa helposti viranomaisille, palveluntarjoajille ja perheenjäsenille.
Metsätilan tiedot pysyvät tallessa sähköisissä järjestelmissä, mutta sähköiset dokumentit voi tulostaa tarvittaessa myös paperille.
2. Mistä kannattaa aloittaa?
Laajimmin käytössä oleva palvelu on kaikille metsänomistajille avoin ja ilmainen metsään.fi. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Palveluun voi kirjautua verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla.
Tärkeimmät digitaaliset palvelut ovat ilmaisia.
Metsänomistaja saa palvelusta kokonaiskuvan omien metsiensä puusto- ja luontotiedoista sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia seuraaville viidelle vuodelle.
Sivustolla voi välittää viranomaisille metsänkäyttöilmoituksen, hirvivahinkoilmoituksen ja tukihakemuksia. Palvelusta voi myös etsiä tekijöitä ja pyytää tarjouksia metsänhoitotöihin.
3. Entä jos haluan myydä puuta?
Puuta myyvät metsänomistajat sekä puuta markkinoille välittävät ja sitä ostavat toimijat kohtaavat toisensa kuutio.fi -palvelussa.
Kun metsänomistaja on rekisteröitynyt palveluun, hän lataa ensin oman tilansa metsävaratiedot metsään.fi-palvelusta tai omasta sähköisestä metsäsuunnitelmastaan. Tarjousta tehdessään metsänomistaja valitsee ruudulle ilmestyvästä ilmakuvakartasta ne metsiköt, joista hän haluaa ostotarjouksen.
Jos osaa käyttää verkkopankkia, osaa käyttää myös metsänomistajan verkkopalveluja.
Palvelu toimittaa tarjouspyynnön lähtökohtaisesti kaikille alueen puunostajille, mutta metsänomistaja voi myös valita ostajat, joille haluaa lähettää tarjouspyynnön. Tarjousta jättäessään metsänomistaja näkee ennakkoarvion suunnitteilla olevan kaupan tuomista puunmyyntituloista.
Metsänomistaja voi vertailla saapuneita tarjouksia ja hyväksyä niistä mieluisimman. Sen jälkeen metsänomistaja ja puunostaja neuvottelevat puukaupan yksityiskohdista ja allekirjoittavat kauppasopimuksen palvelun ulkopuolella.
Kuutio.fi:n käyttö on metsänomistajalle maksutonta. Puunostajat voi palvelussa kilpailuttaa myös metsäammattilaisen avustamana.
4. Tarvitsenko lisäksi muita palveluja?
Erilaiset sähköiset palvelut täydentävät toisiaan. Niitä voi käyttää rinnakkain ja valita tarjonnasta sellaiset, jotka sopivat parhaiten omiin tarpeisiin.
Mitä aktiivisemmin tilalla tehdään metsänhoitotöitä ja puukauppoja, sitä enemmän metsänomistaja hyötyy lisäpalveluista. Niiden avulla voi esimerkiksi seurata ja itse päivittää metsäammattilaisen tilalle räätälöimää metsäsuunnitelmaa. Se antaa tarkat ehdotukset, milloin ja miten käsitellä metsiä.
Lisäpalveluja saa usein metsäalan toimijoiden asiakasetuina.
Metsäomaisuuden hoitoon suunnattuja sähköisiä lisäpalveluja voi ostaa, mutta moni metsänomistaja hankkii tällaisia palveluja myös metsänhoitoyhdistysten ja puuta ostavien yritysten kautta. Nämä pitävät yllä metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluja, jotka sisältyvät jäsen- tai asiakasetuihin.
Palvelujen käyttö edellyttää oman tilan tietojen jakamista ja asiasta sopimista kunkin palveluntarjoajan kanssa. Palvelujen ominaisuudet vaihtelevat. Joissakin palveluissa voi esimerkiksi seurata sovittujen puukauppojen edistymistä ja hoitaa metsäverotusta.
5. Voiko sähköisiin palveluihin luottaa?
Metsään.fi-palvelussa olevat metsätilojen perustiedot on kerätty lentokoneesta tehtävällä laserkeilauksella ja ilmakuvauksella. Kerätty tieto on tarkinta varttuneissa metsissä ja epätarkinta taimikoissa.
Puustotietojen tarkkuus voi poiketa todellisuudesta myös sellaisissa metsiköissä, joiden rakenne poikkeaa tyypillisestä metsän rakenteesta. Ennen puukauppaa tai metsänhoitotöitä palvelun antamien tietojen oikeellisuus kannattaa varmistaa metsäkäynnillä.
Ennen isoja päätöksiä metsässä kannattaa käydä paikan päällä.
Metsänomistaja voi vaikuttaa tietojen ajan tasalla pysymiseen. Aina hakkuiden tai metsänhoitotoimenpiteiden jälkeen on hyvä päivittää muuttuneet tiedot palveluun tai pyytää asiakaspalvelijaa tekemään muutokset.
Itse päivittäessä kannattaa varautua pieniin viiveisiin palvelun toiminnassa.
6. Oman tilansa metsäsuunnitelman saa myös älypuhelimeen. Mitä iloa siitä on?
Metsänomistajan verkkopalveluiden mobiilisovellukset ovat hyviä apuvälineitä metsässä. Niiden avulla metsänomistaja voi seurata puhelimen tai tabletin näytöltä, miltä metsäsuunnitelman tiedot näyttävät maastossa.
GPS-paikannuksen ansiosta metsänomistaja näkee koko ajan oman sijaintinsa sekä tilan rajat puhelimen kartalla eikä tarvitse kompassia tai paperikarttoja.
Puhelimella on kätevä ottaa kuvia ja liittää niitä sähköisiin karttoihin historiatiedoksi. Karttaan voi tallettaa myös maastossa kuljetun reitin ja tärkeät paikat, esimerkiksi myrskyn kaatamat puut tai kantarellipaikat.
7. Onko palveluja vaikea käyttää?
Yleisohjeena voi sanoa, että jos osaa käyttää verkkopankkia, osaa käyttää myös metsänomistajan verkkopalveluja.
Metsänomistuksen ja metsänhoidon termien tunteminen helpottaa palvelujen käyttöä, mutta palvelut pyritään suunnittelemaan selkeiksi muillekin kuin alan konkareille.
Palveluja kehitetään suurten asiakasmäärien myötä koko ajan käyttäjäystävällisemmiksi. Ongelmatilanteissa apua voi kysyä asiakaspalvelusta.
Lähteet: Suomen metsäkeskus, kuutio.fi, palveluntarjoajien nettisivut
Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan ET-lehden numerosta 19/2019.