Taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa mennä, sillä siellä jos missään voi vaikuttaa omaisuutensa arvon kehittymiseen. Kysyimme eniten askarruttavat kysymykset

Kutsu jokakeväiseen yhtiökokoukseen kolahtaa taas postiluukusta. Moni yhtiön osakas jättää kokouksen väliin tänäkin vuonna, koska pelkää nolaavansa itsensä kysymällä tyhmiä.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen kannattaisi kuitenkin osallistua ja kysyä epäselvät asiat selviksi. Kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli osakkeenomistajien omaisuuden kehittymiseen. Sitä paitsi naapurikaan ei todennäköisesti ymmärrä aivan kaikkea kokouk­sessa puhuttua.

  1. Miksi taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa osallistua?

    Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osakkaan tärkein vaikutuskanava. Siellä vahvistetaan tilinpäätös ja talousarvio, päätetään merkittävistä remonteista ja hankinnoista sekä yhtiövastikkeen suuruudesta. Kyse on jokaisen osakkaan rahoista ja omaisuudesta.
    Asunto-osakeyhtiössä järjestetään vähintään yksi varsinainen yhtiökokous vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämän lisäksi voidaan järjestää tarvittaessa myös ylimääräisiä yhtiökokouksia vaikkapa jonkin ison remontin vuoksi.

  2. Kuka saa osallistua yhtiö­kokoukseen?

    Kaikki osakkeenomistajat joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä. Edustaja tarvitsee valtakirjan tai valtuutuksen voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Samassa huoneistossa asuvilla avio- ja avopuolisoilla, jotka yhdessä omistavat osakkeet, voidaan olettaa olevan oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa, mutta heillekin suositellaan valtakirjan hankkimista.
    Kokoukseen voidaan pyytää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi silloin, kun päätetään suurista ja kalliista remonteista.

  3. Voinko valtuuttaa vuokralaiseni osallistumaan kokoukseen?

    Kyllä, valtakirjalla. Vuokralainen saa myös äänestää, jos osakas antaa hänelle valtakirjan.
    Vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen ilman valtakirjaa silloin, jos hän asuu yli viiden huoneiston asunto-osakeyhtiössä ja jos yhtiökokouksessa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi hänen kotinsa tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi putki- ja porraskäytäväremontit tai järjestyssääntöjen muutokset. Näissä tapauksissa vuokralaisilla on yhtiökokouksessa vain puheoikeus.

  4. Taloyhtiötä hoidetaan mielestäni huonosti. Miten asioihin saadaan muutos?

    Jos jokin asia on mielestäsi pielessä ja haluat sen yhteisesti päätettäväksi yhtiökokouksessa, pyydä käsittelyä kirjallisesti taloyhtiön hallitukselta. Pyyntö on tehtävä hyvissä ajoin, jotta se ehtii mukaan kokouskutsuun. Yhtiökokouksessa päätetään vain kokouskutsussa mainituista asioista. Muista asioista voidaan keskustella kokouksen jälkeen, mutta niistä ei voi tehdä päätöksiä.

  5. Miten asioista päätetään yhtiö­kokouksessa?

    Pääasiassa enemmistöpäätöksellä. Toisin sanoen äänestyksessä se ehdotus voittaa, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Ole aktiivinen ja seuraa kokouksen kulkua. Kerran päätettyyn asiaan ei kokouksessa enää palata.

  6. Taloyhtiön hallitukseen valitaan aina sama klikki, joka panttaa taloyhtiön tietoja. Voiko näin tehdä?

    Jos olet tyytymätön hallituksen toimintaan ja haluat siihen muutosta, keskustele jo ennen yhtiökokousta naapureiden kanssa sopivista hallituksen jäsenistä ja ehdottakaa heitä. Vaihtuvuus tekee hyvää!
    Lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat juuri yhtiökokouksessa velvollisia antamaan osakkeenomistajalle tietoa taloyhtiön asioista ja toiminnasta. Periaatteessa osakkailla ei siis ole oikeutta vaatia tietoja yleisesti. Tämän vuoksi osakkaiden on syytä olla aktiivisia yhtiökokouksessa ja kysyä epäselviä asioita.

  7. Onko hallitukseen pakko mennä?

    Ketään ei voi valita hallitukseen ilman suostumusta. Olisi kuitenkin hyvä, että hallituksen kokoonpano vaihtelisi. Eri ikäiset ja eri taustaiset ihmiset elävöittävät taloyhtiötä ja lisäävät parhaimmillaan myös yhteisöllisyyttä. Se puolestaan voi vähentää asumiseen liittyviä kiistoja. Hallitukseen voidaan valita myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät asu taloyhtiössä eivätkä omista osakkeita.

    Juttua varten on haastateltu Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelmiä ja kehityspäällikkö Heikki Kaurasta. Aineistona on käytetty myös Isännöintiliiton julkaisuja.

Valmistaudu yhtiökokoukseen

Yhtiökokouksessa käydään harvoin läpi kaikkia yhtiön hoitoon liittyviä talouslukuja. Sen vuoksi osakkaan kannattaa tutkia kokouskutsun liitteenä tulevat asiakirjat.

  • Yhtiökokouskutsun yhteydessä osakas saa tilinpäätöksen, joka pitää sisällään
    tuloslaskelman, taseen, liitetiedostot ja toimintakertomuksen.
  • Tuloslaskelma näyttää, mistä yhtiön rahat ovat tulleet ja mihin menneet. Tärkeitä ovat suuret muutokset rahavirroissa verrattuna edelliseen vuoteen. Jos esimerkiksi vesilasku on kasvanut, onko veden hinta noussut, taloyhtiöön muuttanut lisää väkeä vai onko piilossa putkivuotoja?
  • Onko lämmityskustannusten nousun takana muutakin kuin kallistunut energianhinta? Kertooko mahdollinen energiankulutuksen nousu falskaavista ikkunoista vai kovasta talvesta?
  • Mitä käyttö- ja huoltokustannuksille on tapahtunut? Jos niissä on laskua, onko jotain toimintoja, kuten vaikka ulkoalueiden hoito, siirtynyt toiselle taholle? Eihän hiekoituksesta, lumitöistä ja muista turvallisuuteen liittyvistä seikoista vain tingitä?
  • Tutki myös, ovatko hallinnointikulut säilyneet ennallaan. Ja etenkin jos olet tyytymätön isännöintipalveluiden tasoon, pyydä selvitystä, mitä kaikkea isännöintipalkkio pitääkään sisällään.
  • Toimintakertomus täydentää tuloslaskelmaa ja antaa tietoa yhtiön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Minkälaisia korjauksia hallitus esittää tehtäväksi seuraavien vuosien aikana? Milloin esimerkiksi putkiremontti tai julkisivuremontti on ajankohtainen?
  • Minkälaista yhtiövastiketta hallitus esittää tulevalle vuodelle? Onko vastike
    mielestäsi liian suuri, vai olisiko siinä nostovaraa? Onko tuleviin korjauksiin alettu mahdollisesti varautua keräämällä varoja korjausrahastoon?
  • Vertaile talousarviota toteutuneeseen. Mitä on budjetoitu, ja mitä on toteutunut? Hallitus tiukille, jos luvuissa on suuria eroja – mitä taloyhtiössä on tapahtunut?
  • Ota huomioon, että tuloslaskelma kertoo koko vuoden tiedot yhtiön tilanteesta. Tase kertoo yhtiön varat ja velat tilinpäätöshetkellä eli yhtenä päivänä.
    Taseeseen merkitty rakennusten ja rakennelmien arvo on yhtiön oman pääoman arvo, eli tilillä oleva rahasumma.
  • Esitetäänkö kokouskutsussa käsiteltäväksi yhtiöjärjestyksen muutosta? Entä suuria remontteja? Energiatodistuksenkin laatiminen on ajankohtainen monessa yhtiössä juuri nyt – mitä sen teettäminen maksaa ja kuinka se aiotaan teettää? Jos näitä asioita on kokouslistalla, mene päättämään. Kyse on osakkaiden omaisuudesta. Yhtiökokouksessa päätetyt asiat ovat sitovia.

Tärkeät remontit

  • Putkiremontti on ajan­kohtainen, kun putkilla on ikää 40–60 vuotta. Voi merkitä muuttoa väliaikaisasuntoon. 
  • Julkisivu korjataan yleensä 15–40 vuoden välein. Aiheut­taa melua, pölyä ja
    ikkunanäkymien peittymisen.  
  • Kattoremonttiin täytyy varautua 15–40 vuoden välein. Parantaa energiatehokkuutta. 
  • Hissi on uusittava, kun vanhan korjaus käy liian kalliiksi. 
  • Sähkö- ja tietoliikenne­verkko uusitaan usein jonkun muun ison remontin yhteydessä.
Vierailija

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Osallistun aina yhtiökokouksiin mutta ei siellä voi paljon vaikuttaa jos ei ole hallituksessa. Yleensä hallitus on etukäteen päättänyt ja yhtiökokous vain siunaa nämä päätökset. Tämä päteen varsinkin niissä taloyhtiöissä, joissa osakkeiden omistajat eivät vaivaudu paikalle niin ne harvat paikalla olijat päättävät. Olen ollut kahdessa taloyhtiössä hallituksen jäsenenä. Hallitukseen ei käsitykseni mukaan ole minkäänlaista tunkua koska siellä olo ei todellakaan ole herkkua. Kiitosta ei saa...
Lue kommentti
Vierailija

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Hei. Mitä voi tehdä, jos taloyhtiössä on vain 5 rivitalohuushollia? ja 3 kuuluu hallitukseen. On ihan turha luulla, että lopuilla kahdella olisi yhtiössä jotakin sananvaltaa. On helppoa kuvitella, että itse voisi vaikuttaa asioihin, jotka ovat jo päätetty valmiiksi. Ne vain mennään kuulemaan yht. kokoukseen, vaikka muodollisesti kyselläänkin kantaa asioihin. Minulla on tunne, että kun yhtiöjärjestykseen lisätään seikat, korjauskohteet, muutetaan samalla yht.järjestystä. Sen jälkeen ei korvata...
Lue kommentti

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.