Taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa mennä, sillä siellä jos missään voi vaikuttaa omaisuutensa arvon kehittymiseen. Kysyimme eniten askarruttavat kysymykset

Kutsu jokakeväiseen yhtiökokoukseen kolahtaa taas postiluukusta. Moni yhtiön osakas jättää kokouksen väliin tänäkin vuonna, koska pelkää nolaavansa itsensä kysymällä tyhmiä.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen kannattaisi kuitenkin osallistua ja kysyä epäselvät asiat selviksi. Kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli osakkeenomistajien omaisuuden kehittymiseen. Sitä paitsi naapurikaan ei todennäköisesti ymmärrä aivan kaikkea kokouk­sessa puhuttua.

  1. Miksi taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa osallistua?

    Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osakkaan tärkein vaikutuskanava. Siellä vahvistetaan tilinpäätös ja talousarvio, päätetään merkittävistä remonteista ja hankinnoista sekä yhtiövastikkeen suuruudesta. Kyse on jokaisen osakkaan rahoista ja omaisuudesta.
    Asunto-osakeyhtiössä järjestetään vähintään yksi varsinainen yhtiökokous vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämän lisäksi voidaan järjestää tarvittaessa myös ylimääräisiä yhtiökokouksia vaikkapa jonkin ison remontin vuoksi.

  2. Kuka saa osallistua yhtiö­kokoukseen?

    Kaikki osakkeenomistajat joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä. Edustaja tarvitsee valtakirjan tai valtuutuksen voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Samassa huoneistossa asuvilla avio- ja avopuolisoilla, jotka yhdessä omistavat osakkeet, voidaan olettaa olevan oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa, mutta heillekin suositellaan valtakirjan hankkimista.
    Kokoukseen voidaan pyytää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi silloin, kun päätetään suurista ja kalliista remonteista.

  3. Voinko valtuuttaa vuokralaiseni osallistumaan kokoukseen?

    Kyllä, valtakirjalla. Vuokralainen saa myös äänestää, jos osakas antaa hänelle valtakirjan.
    Vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen ilman valtakirjaa silloin, jos hän asuu yli viiden huoneiston asunto-osakeyhtiössä ja jos yhtiökokouksessa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi hänen kotinsa tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi putki- ja porraskäytäväremontit tai järjestyssääntöjen muutokset. Näissä tapauksissa vuokralaisilla on yhtiökokouksessa vain puheoikeus.

  4. Taloyhtiötä hoidetaan mielestäni huonosti. Miten asioihin saadaan muutos?

    Jos jokin asia on mielestäsi pielessä ja haluat sen yhteisesti päätettäväksi yhtiökokouksessa, pyydä käsittelyä kirjallisesti taloyhtiön hallitukselta. Pyyntö on tehtävä hyvissä ajoin, jotta se ehtii mukaan kokouskutsuun. Yhtiökokouksessa päätetään vain kokouskutsussa mainituista asioista. Muista asioista voidaan keskustella kokouksen jälkeen, mutta niistä ei voi tehdä päätöksiä.

  5. Miten asioista päätetään yhtiö­kokouksessa?

    Pääasiassa enemmistöpäätöksellä. Toisin sanoen äänestyksessä se ehdotus voittaa, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Ole aktiivinen ja seuraa kokouksen kulkua. Kerran päätettyyn asiaan ei kokouksessa enää palata.

  6. Taloyhtiön hallitukseen valitaan aina sama klikki, joka panttaa taloyhtiön tietoja. Voiko näin tehdä?

    Jos olet tyytymätön hallituksen toimintaan ja haluat siihen muutosta, keskustele jo ennen yhtiökokousta naapureiden kanssa sopivista hallituksen jäsenistä ja ehdottakaa heitä. Vaihtuvuus tekee hyvää!
    Lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat juuri yhtiökokouksessa velvollisia antamaan osakkeenomistajalle tietoa taloyhtiön asioista ja toiminnasta. Periaatteessa osakkailla ei siis ole oikeutta vaatia tietoja yleisesti. Tämän vuoksi osakkaiden on syytä olla aktiivisia yhtiökokouksessa ja kysyä epäselviä asioita.

  7. Onko hallitukseen pakko mennä?

    Ketään ei voi valita hallitukseen ilman suostumusta. Olisi kuitenkin hyvä, että hallituksen kokoonpano vaihtelisi. Eri ikäiset ja eri taustaiset ihmiset elävöittävät taloyhtiötä ja lisäävät parhaimmillaan myös yhteisöllisyyttä. Se puolestaan voi vähentää asumiseen liittyviä kiistoja. Hallitukseen voidaan valita myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät asu taloyhtiössä eivätkä omista osakkeita.

    Juttua varten on haastateltu Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelmiä ja kehityspäällikkö Heikki Kaurasta. Aineistona on käytetty myös Isännöintiliiton julkaisuja.

Valmistaudu yhtiökokoukseen

Yhtiökokouksessa käydään harvoin läpi kaikkia yhtiön hoitoon liittyviä talouslukuja. Sen vuoksi osakkaan kannattaa tutkia kokouskutsun liitteenä tulevat asiakirjat.

  • Yhtiökokouskutsun yhteydessä osakas saa tilinpäätöksen, joka pitää sisällään
    tuloslaskelman, taseen, liitetiedostot ja toimintakertomuksen.
  • Tuloslaskelma näyttää, mistä yhtiön rahat ovat tulleet ja mihin menneet. Tärkeitä ovat suuret muutokset rahavirroissa verrattuna edelliseen vuoteen. Jos esimerkiksi vesilasku on kasvanut, onko veden hinta noussut, taloyhtiöön muuttanut lisää väkeä vai onko piilossa putkivuotoja?
  • Onko lämmityskustannusten nousun takana muutakin kuin kallistunut energianhinta? Kertooko mahdollinen energiankulutuksen nousu falskaavista ikkunoista vai kovasta talvesta?
  • Mitä käyttö- ja huoltokustannuksille on tapahtunut? Jos niissä on laskua, onko jotain toimintoja, kuten vaikka ulkoalueiden hoito, siirtynyt toiselle taholle? Eihän hiekoituksesta, lumitöistä ja muista turvallisuuteen liittyvistä seikoista vain tingitä?
  • Tutki myös, ovatko hallinnointikulut säilyneet ennallaan. Ja etenkin jos olet tyytymätön isännöintipalveluiden tasoon, pyydä selvitystä, mitä kaikkea isännöintipalkkio pitääkään sisällään.
  • Toimintakertomus täydentää tuloslaskelmaa ja antaa tietoa yhtiön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Minkälaisia korjauksia hallitus esittää tehtäväksi seuraavien vuosien aikana? Milloin esimerkiksi putkiremontti tai julkisivuremontti on ajankohtainen?
  • Minkälaista yhtiövastiketta hallitus esittää tulevalle vuodelle? Onko vastike
    mielestäsi liian suuri, vai olisiko siinä nostovaraa? Onko tuleviin korjauksiin alettu mahdollisesti varautua keräämällä varoja korjausrahastoon?
  • Vertaile talousarviota toteutuneeseen. Mitä on budjetoitu, ja mitä on toteutunut? Hallitus tiukille, jos luvuissa on suuria eroja – mitä taloyhtiössä on tapahtunut?
  • Ota huomioon, että tuloslaskelma kertoo koko vuoden tiedot yhtiön tilanteesta. Tase kertoo yhtiön varat ja velat tilinpäätöshetkellä eli yhtenä päivänä.
    Taseeseen merkitty rakennusten ja rakennelmien arvo on yhtiön oman pääoman arvo, eli tilillä oleva rahasumma.
  • Esitetäänkö kokouskutsussa käsiteltäväksi yhtiöjärjestyksen muutosta? Entä suuria remontteja? Energiatodistuksenkin laatiminen on ajankohtainen monessa yhtiössä juuri nyt – mitä sen teettäminen maksaa ja kuinka se aiotaan teettää? Jos näitä asioita on kokouslistalla, mene päättämään. Kyse on osakkaiden omaisuudesta. Yhtiökokouksessa päätetyt asiat ovat sitovia.

Tärkeät remontit

  • Putkiremontti on ajan­kohtainen, kun putkilla on ikää 40–60 vuotta. Voi merkitä muuttoa väliaikaisasuntoon. 
  • Julkisivu korjataan yleensä 15–40 vuoden välein. Aiheut­taa melua, pölyä ja
    ikkunanäkymien peittymisen.  
  • Kattoremonttiin täytyy varautua 15–40 vuoden välein. Parantaa energiatehokkuutta. 
  • Hissi on uusittava, kun vanhan korjaus käy liian kalliiksi. 
  • Sähkö- ja tietoliikenne­verkko uusitaan usein jonkun muun ison remontin yhteydessä.
Vierailija

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Osallistun aina yhtiökokouksiin mutta ei siellä voi paljon vaikuttaa jos ei ole hallituksessa. Yleensä hallitus on etukäteen päättänyt ja yhtiökokous vain siunaa nämä päätökset. Tämä päteen varsinkin niissä taloyhtiöissä, joissa osakkeiden omistajat eivät vaivaudu paikalle niin ne harvat paikalla olijat päättävät. Olen ollut kahdessa taloyhtiössä hallituksen jäsenenä. Hallitukseen ei käsitykseni mukaan ole minkäänlaista tunkua koska siellä olo ei todellakaan ole herkkua. Kiitosta ei saa...
Lue kommentti
Vierailija

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Hei. Mitä voi tehdä, jos taloyhtiössä on vain 5 rivitalohuushollia? ja 3 kuuluu hallitukseen. On ihan turha luulla, että lopuilla kahdella olisi yhtiössä jotakin sananvaltaa. On helppoa kuvitella, että itse voisi vaikuttaa asioihin, jotka ovat jo päätetty valmiiksi. Ne vain mennään kuulemaan yht. kokoukseen, vaikka muodollisesti kyselläänkin kantaa asioihin. Minulla on tunne, että kun yhtiöjärjestykseen lisätään seikat, korjauskohteet, muutetaan samalla yht.järjestystä. Sen jälkeen ei korvata...
Lue kommentti

Riitta Suomi, 68, testamenttasi puolet omaisuudestaan Unicefin kautta maailman lapsille. Hän oppi jo kotona, että heikompaa pitää auttaa.

– Testamenttiajatus syntyi yllättäen. Olin Unicefin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin testamenttilahjoittamista. Siellä sanoin ääneen, että nyt teen testamentin, Riitta Suomi kertoo.

Riitalla ja hänen miehellään on uusperhe.

– Periminen voi olla monimutkaista ilman testamenttia, kun molemmilla on aikuisia lapsia aiemmista liitoista. Lapsenlapsiakin on yhteensä seitsemän.

– Mieheni päätyi myös tekemään testamenttilahjoituksen. Mietimme kahdestaan kotona sitä, miten omaisuutemme jaetaan. Keksimme kaikenlaisia hullujakin ratkaisuja, joille nauroimme moneen kertaan. Marssimme suunnitelmamme kanssa Unicefin asiantuntijan luokse, joka kirjoitti varsinaisen testamentin toiveittemme mukaan. Muokkasimme siitä vielä paria kohtaa ennen kuin laitoimme nimet alle.

Testamenteista ei paljon puhuta. Riitta arvelee sen johtuvan siitä, että siihen liittyy aina kuolema. Se saa ihmiset arastelemaan.

"Me olemme kertoneet lapsillemme avoimesti testamentista."

– He hyväksyvät päätöksemme täysin. Meillä on yhteinen käsitys siitä, että henkinen perintö on kuitenkin tärkeintä, mitä kotoa voi saada. Perinnönjaossa Unicef saa suurin piirtein saman verran kuin lapsenikin.

– Olen miettinyt myös historiaa. Suomen lapset saivat sodan jälkeen Unicefilta paljon apua. Pidän omaa toimintaani myös velanmaksuna.

Riitta syntyi keväällä 1948 kuopiolaisen perheen kolmanneksi lapseksi.

– Kaikesta oli puutetta. Äiti ompeli vaatteet lapsille setien ja tätien vanhoista takeista, hameista ja housuista. Kengät olivat aina sisarusten perintöä. Vielä kouluaikanakin minulla oli monojen pohjissa suksisiteitä varten reikiä, joista lumi ja kosteus pääsivät palelluttamaan varpaat.

Koti oli omakotitalossa, jossa asui kolme muutakin perhettä.

– Meillä oli käytössä kammari ja keittiö. Pihan perällä oli ulkohuussi, ja vesi haettiin keskellä katua olevalta kaivolta.

– Kansakoulun jälkeen pyrin oppikouluun ja onneksi pääsin. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1967. Neljä vuotta myöhemmin valmistuin rakennusinsinööriksi ja astuin työelämään.

"Nälkää näkevien lasten kuvat pysäyttivät minut 80-luvun alussa."

– Olin oppinut vanhemmiltani, että heikompaa pitää auttaa. Niinpä aloin hakea sopivaa tapaa olla avuksi. Monet sanoivat, ettei siitä ole mitään hyötyä, ei yhden ihmisen työ auta yhtään. Minä kuitenkin jatkoin etsimistä. Lopulta päädyin mukaan Unicefin toimintaan. Valitsin järjestön sen takia, että se auttaa nimenomaan lapsia.

– Elämässäni oli tuohon samaan kaikenlaista ikävää. Kun ryhdyin tekemään vapaaehtoistyötä, aloin voida itsekin paremmin. Niin vähällä voi tehdä hyvää toisille ja maailmasta ainakin vähän paremman.

Riitta on käynyt Nepalissa todistamassa itse, että apu oikeasti menee perille.

– Vierailin vuoristokylässä, jossa oli käynnissä naisten luototusohjelma. Koko kylän toimeentulo oli lähtenyt nousuun naisten yritteliäisyyden ansiosta. Unicefin tuella rakennetut kaivot ja käymälät puolestaan paransivat koko kyläyhteisön elinoloja. Matkalla näin, miten paljon Unicefin toimintaa ja työntekijöitä arvostetaan.

Teksti on lyhennelmä ET 13/2016:ssa julkaistusta artikkelista.

Hyväntekijän testamentti on harvinaisuus

Suomessa tehdään vuosittain noin 15 000 testamenttia, joista vain satakunta määrää perinnön tai osan siitä jonkin järjestön hyväksi. Määrä kasvaa hiljalleen.

Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä. Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa. Samalla voi kertoa, mille järjestölle tai taholle haluaa tehdä lahjoituksen.

Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan. Lahjoitustestamentti kannattaakin tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa, jota haluaa auttaa.

Kuluttajaliiton tuoreen selvityksen mukaan asianajajan laatiman testamentin saa yleensä 200–500 eurolla. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi omaisuuden määrä ja laatu sekä se, onko testamentin laatija lapseton leski vai uusperheessä asuva pariskunta.

Osa yleishyödyllisistä järjestöistä tarjoaa ilmaista lakimiespalvelua testamentin laatimiseen, jos järjestö on yksi edunsaajista. Osalla järjestöistä on kohtuuhintainen yhteistyökumppani, joka auttaa testamenttilahjoittajia asiakirjojen tekemisessä.

20 yleishyödyllistä järjestöä on perustanut yhteisen Hyvä testamentti -verkkosivun, jossa kerrotaan testamenttilahjoittamiseen liittyvästä lainsäädännöstä, annetaan vinkkejä testamentin laadintaan ja vastataan yleisimpiin kysymyksiin.

Matkustajavakuutuksella voit leikata matkalla puhjenneen sairauden tuomia kuluja, mutta vanhojen sairauksien kohdalla korvaus on tiukasti rajattu. 

1. Sairastuminen matkalla ei aina ole matkasairaus

Matkustajavakuutus on se matkavakuutuksen osa, joka on tarkoitettu turvaksi matkustajalle itselleen, ei tavaroille.

Matkustajavakuutus korvaa ensisijaisesti niitä kuluja, jotka syntyvät matkalla sattuneesta tapaturmasta tai matkan aikana puhjenneesta uudesta sairaudesta. Vakuutusyhtiöt käyttävät sanaa  matkasairaus.

Jos sairastuminen matkalla johtuu jo ennen matkaa alkaneesta tai pitkäaikaissairaudesta, korvaukset ovat huomattavasti vaatimattomammat tai niitä ei saa lainkaan.

2. Matkasairauden hoitokuluissa on harvoin enimmäisraja

Vakuutukset korvaavat matkasairauden ja -tapaturman kuluja yleensä ilman enimmäisrajaa, mutta poikkeuksiakin on, sillä jokainen vakuutusyhtiö määrittelee vakuutustensa sisällön itse.

Korvattavia kuluja ovat esimerkiksi lääkärin tutkimukset ja toimenpiteet, lääkkeet, sairaalan hoitopäivämaksut ja sairaankuljetuksen maksut.

Listat korvattavista kuluista löytyvät vakuutusehdoista, samoin luettelot kuluista, joita ei korvata. Muun muassa haaverit monien urheilulajien parissa jäävät vaille korvauksia, ellei niitä varten ota lisävakuutusta.. 

3. Matkasairaudessakin korvattava hoitoaika on rajattu

Vakuutusyhtiöt rajaavat korvaamaansa matkasairauden tai -tapaturman hoitoaikaa. Korvausta maksetaan esimerkiksi korkeintaan 90-120 päivän ajan hoidon aloittamisesta. Tapaturmissa aikaraja on tyypillisesti kolme vuotta. Jos hoitoja tämän jälkeen tarvitsee, ne saa pulittaa omasta kukkarosta.

4. Krooninen sairaus on joskus kokonaan rajattu vakuutuksesta

Joistakin matkustajavakuutuksista on rajattu kokonaan pois jo ennen matkaa todetut sairaudet. Esimerkiksi kaikki ulkomaiset vakuutusyhtiöt eivät välttämättä maksa minkäänlaista korvausta edes silloin, kun pitkään oireettomana ollut sairaus yllättäen vaatii matkalla hoitoa.

5. Vanhasta sairaudesta korvataan vain ensiapuhoitoa

Suomalaiset vakuutukset korvaavat yleensä akuutteja hoitokuluja, jos pitkäaikainen tai jo ennen matkaa alkanut sairaus odottamattomasti äityy hoitoa vaativaksi. Tätä kutsutaan ensiapuluonteiseksi hoidoksi.

Sitä korvataan tavallisesti enintään 7-10 vuorokauden ajalta. Jos akuuttia hoitoa on jatkettava pidempään, kulut  joutuu maksamaan itse.

Ensiapuhoitoa ei ole esimerkiksi potilaan kuljetus kotimaahan

Ensiapuhoidosta saa korvauksen vain, jos sairauden tilanne ennen matkaa on ollut hyvä.

Korvauksia ei yleensä saa, jos sairauden tutkimukset tai hoito ovat matkalle lähtiessä kesken ja sairaus vaatiikin hoitoa matkan aikana.

6. Terveysselvitys ei takaa korvausta

Jos matka kestää jopa kuukausia tai vakuutuksen ostaja on iäkäs vakuutusyhtiöt saattavat pyytää selvitystä terveydentilasta. Ikärajat vaihtelevat yhtiöittäin. Tarkkakaan selvitys ei sinänsä takaa korvauksia.

7. Oman lääkärin matkustuslupa ei vaikuta vakuutuskorvauksiin

Vakuutus on sopimus vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä. Matkustajavakuutus on kaupallinen palvelu, jonka ehdot vakuutusyhtiö määrittelee. Vaikka oma hoitava lääkäri olisi sitä mieltä, että terveydentilan puolesta voi lähteä matkalle, vakuutusyhtiö tekee korvauksen maksamisesta omat päätöksensä, jos sairaus sittenkin yllättää.

8. Mikään vakuutus ei suojaa kaikelta – kukkaron sietokyky pitää laskea

Sellaista vakuutusta Suomessa ei ole tarjolla, joka suojaisi olemassa olevan sairauden ensiapuhoitoa laajemmilta kuluilta. Jokaisen on matkaa harkitessaan itse arvioitava, millaisia riskejä omaan olemassa olevaan sairauteen liittyy ja miten omat rahat riittävät, jos matkalla sairastuu.

9. Euroopassa on hyötyä Kelan ilmaisesta eurooppalaisesta sairaanhoitokortista

Euroopassa matkustava suomalainen saa äkillisesti sairastuessaan tai onnettomuuteen joutuessaan samanlaista hoitoa ja samaan hintaan kuin maan omat asukkaat. Tämän oikeuden todistaa eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voivat tilata ilmaiseksi Kelasta kaikki Suomen sairausvakuutukseen piiriin kuuluvat henkilöt sekä Euroopassa asuvat suomalaiset eläkeläiset.

10. Vakuutusyhtiön päätökseen voi hakea muutosta

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan puoleen voi kääntyä, jos vakuutusyhtiön korvauspäätös tuntuu kohtuuttomalta. Palvelu on maksuton.

FINE tutkii asian ja antaa siitä suositusluonteisen ratkaisuehdotuksen. Jos FINE suosittaa vakuutusyhtiölle korvauksen muuttamisesta, yhtiö yleensä noudattaa suositusta.

FINEn verkkosivuilla on linkki ratkaisutietokantaan, josta löytyvät muun muassa matkavakuutuskorvauksista annetut ratkaisusuositukset.

Lähteet: FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vakuutusasiantuntija Katja Lappi,

FINEn raportti ”Mitä matkavakuutus korvaa, jos sairaus pahenee matkalla” (FINE 6/2015), terveyskirjasto.fi, kela.fi, fine.fi, vakuutusyhtiöiden verkkosivut