Taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa mennä, sillä siellä jos missään voi vaikuttaa omaisuutensa arvon kehittymiseen. Kysyimme eniten askarruttavat kysymykset

Kutsu jokakeväiseen yhtiökokoukseen kolahtaa taas postiluukusta. Moni yhtiön osakas jättää kokouksen väliin tänäkin vuonna, koska pelkää nolaavansa itsensä kysymällä tyhmiä.

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukseen kannattaisi kuitenkin osallistua ja kysyä epäselvät asiat selviksi. Kokouksessa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat asumiskustannuksiin sekä kiinteistön ja huoneiston arvoon eli osakkeenomistajien omaisuuden kehittymiseen. Sitä paitsi naapurikaan ei todennäköisesti ymmärrä aivan kaikkea kokouk­sessa puhuttua.

  1. Miksi taloyhtiön yhtiökokoukseen kannattaa osallistua?

    Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osakkaan tärkein vaikutuskanava. Siellä vahvistetaan tilinpäätös ja talousarvio, päätetään merkittävistä remonteista ja hankinnoista sekä yhtiövastikkeen suuruudesta. Kyse on jokaisen osakkaan rahoista ja omaisuudesta.
    Asunto-osakeyhtiössä järjestetään vähintään yksi varsinainen yhtiökokous vuodessa kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämän lisäksi voidaan järjestää tarvittaessa myös ylimääräisiä yhtiökokouksia vaikkapa jonkin ison remontin vuoksi.

  2. Kuka saa osallistua yhtiö­kokoukseen?

    Kaikki osakkeenomistajat joko henkilökohtaisesti tai edustajansa välityksellä. Edustaja tarvitsee valtakirjan tai valtuutuksen voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Samassa huoneistossa asuvilla avio- ja avopuolisoilla, jotka yhdessä omistavat osakkeet, voidaan olettaa olevan oikeus edustaa toista osakkeenomistajaa, mutta heillekin suositellaan valtakirjan hankkimista.
    Kokoukseen voidaan pyytää myös ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi silloin, kun päätetään suurista ja kalliista remonteista.

  3. Voinko valtuuttaa vuokralaiseni osallistumaan kokoukseen?

    Kyllä, valtakirjalla. Vuokralainen saa myös äänestää, jos osakas antaa hänelle valtakirjan.
    Vuokralainen voi osallistua yhtiökokoukseen ilman valtakirjaa silloin, jos hän asuu yli viiden huoneiston asunto-osakeyhtiössä ja jos yhtiökokouksessa käsitellään asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi hänen kotinsa tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi putki- ja porraskäytäväremontit tai järjestyssääntöjen muutokset. Näissä tapauksissa vuokralaisilla on yhtiökokouksessa vain puheoikeus.

  4. Taloyhtiötä hoidetaan mielestäni huonosti. Miten asioihin saadaan muutos?

    Jos jokin asia on mielestäsi pielessä ja haluat sen yhteisesti päätettäväksi yhtiökokouksessa, pyydä käsittelyä kirjallisesti taloyhtiön hallitukselta. Pyyntö on tehtävä hyvissä ajoin, jotta se ehtii mukaan kokouskutsuun. Yhtiökokouksessa päätetään vain kokouskutsussa mainituista asioista. Muista asioista voidaan keskustella kokouksen jälkeen, mutta niistä ei voi tehdä päätöksiä.

  5. Miten asioista päätetään yhtiö­kokouksessa?

    Pääasiassa enemmistöpäätöksellä. Toisin sanoen äänestyksessä se ehdotus voittaa, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Ole aktiivinen ja seuraa kokouksen kulkua. Kerran päätettyyn asiaan ei kokouksessa enää palata.

  6. Taloyhtiön hallitukseen valitaan aina sama klikki, joka panttaa taloyhtiön tietoja. Voiko näin tehdä?

    Jos olet tyytymätön hallituksen toimintaan ja haluat siihen muutosta, keskustele jo ennen yhtiökokousta naapureiden kanssa sopivista hallituksen jäsenistä ja ehdottakaa heitä. Vaihtuvuus tekee hyvää!
    Lain mukaan asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä ovat juuri yhtiökokouksessa velvollisia antamaan osakkeenomistajalle tietoa taloyhtiön asioista ja toiminnasta. Periaatteessa osakkailla ei siis ole oikeutta vaatia tietoja yleisesti. Tämän vuoksi osakkaiden on syytä olla aktiivisia yhtiökokouksessa ja kysyä epäselviä asioita.

  7. Onko hallitukseen pakko mennä?

    Ketään ei voi valita hallitukseen ilman suostumusta. Olisi kuitenkin hyvä, että hallituksen kokoonpano vaihtelisi. Eri ikäiset ja eri taustaiset ihmiset elävöittävät taloyhtiötä ja lisäävät parhaimmillaan myös yhteisöllisyyttä. Se puolestaan voi vähentää asumiseen liittyviä kiistoja. Hallitukseen voidaan valita myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät asu taloyhtiössä eivätkä omista osakkeita.

    Juttua varten on haastateltu Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelmiä ja kehityspäällikkö Heikki Kaurasta. Aineistona on käytetty myös Isännöintiliiton julkaisuja.

Valmistaudu yhtiökokoukseen

Yhtiökokouksessa käydään harvoin läpi kaikkia yhtiön hoitoon liittyviä talouslukuja. Sen vuoksi osakkaan kannattaa tutkia kokouskutsun liitteenä tulevat asiakirjat.

  • Yhtiökokouskutsun yhteydessä osakas saa tilinpäätöksen, joka pitää sisällään
    tuloslaskelman, taseen, liitetiedostot ja toimintakertomuksen.
  • Tuloslaskelma näyttää, mistä yhtiön rahat ovat tulleet ja mihin menneet. Tärkeitä ovat suuret muutokset rahavirroissa verrattuna edelliseen vuoteen. Jos esimerkiksi vesilasku on kasvanut, onko veden hinta noussut, taloyhtiöön muuttanut lisää väkeä vai onko piilossa putkivuotoja?
  • Onko lämmityskustannusten nousun takana muutakin kuin kallistunut energianhinta? Kertooko mahdollinen energiankulutuksen nousu falskaavista ikkunoista vai kovasta talvesta?
  • Mitä käyttö- ja huoltokustannuksille on tapahtunut? Jos niissä on laskua, onko jotain toimintoja, kuten vaikka ulkoalueiden hoito, siirtynyt toiselle taholle? Eihän hiekoituksesta, lumitöistä ja muista turvallisuuteen liittyvistä seikoista vain tingitä?
  • Tutki myös, ovatko hallinnointikulut säilyneet ennallaan. Ja etenkin jos olet tyytymätön isännöintipalveluiden tasoon, pyydä selvitystä, mitä kaikkea isännöintipalkkio pitääkään sisällään.
  • Toimintakertomus täydentää tuloslaskelmaa ja antaa tietoa yhtiön toiminnasta ja tulevaisuudesta. Minkälaisia korjauksia hallitus esittää tehtäväksi seuraavien vuosien aikana? Milloin esimerkiksi putkiremontti tai julkisivuremontti on ajankohtainen?
  • Minkälaista yhtiövastiketta hallitus esittää tulevalle vuodelle? Onko vastike
    mielestäsi liian suuri, vai olisiko siinä nostovaraa? Onko tuleviin korjauksiin alettu mahdollisesti varautua keräämällä varoja korjausrahastoon?
  • Vertaile talousarviota toteutuneeseen. Mitä on budjetoitu, ja mitä on toteutunut? Hallitus tiukille, jos luvuissa on suuria eroja – mitä taloyhtiössä on tapahtunut?
  • Ota huomioon, että tuloslaskelma kertoo koko vuoden tiedot yhtiön tilanteesta. Tase kertoo yhtiön varat ja velat tilinpäätöshetkellä eli yhtenä päivänä.
    Taseeseen merkitty rakennusten ja rakennelmien arvo on yhtiön oman pääoman arvo, eli tilillä oleva rahasumma.
  • Esitetäänkö kokouskutsussa käsiteltäväksi yhtiöjärjestyksen muutosta? Entä suuria remontteja? Energiatodistuksenkin laatiminen on ajankohtainen monessa yhtiössä juuri nyt – mitä sen teettäminen maksaa ja kuinka se aiotaan teettää? Jos näitä asioita on kokouslistalla, mene päättämään. Kyse on osakkaiden omaisuudesta. Yhtiökokouksessa päätetyt asiat ovat sitovia.

Tärkeät remontit

  • Putkiremontti on ajan­kohtainen, kun putkilla on ikää 40–60 vuotta. Voi merkitä muuttoa väliaikaisasuntoon. 
  • Julkisivu korjataan yleensä 15–40 vuoden välein. Aiheut­taa melua, pölyä ja
    ikkunanäkymien peittymisen.  
  • Kattoremonttiin täytyy varautua 15–40 vuoden välein. Parantaa energiatehokkuutta. 
  • Hissi on uusittava, kun vanhan korjaus käy liian kalliiksi. 
  • Sähkö- ja tietoliikenne­verkko uusitaan usein jonkun muun ison remontin yhteydessä.

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Osallistun aina yhtiökokouksiin mutta ei siellä voi paljon vaikuttaa jos ei ole hallituksessa. Yleensä hallitus on etukäteen päättänyt ja yhtiökokous vain siunaa nämä päätökset. Tämä päteen varsinkin niissä taloyhtiöissä, joissa osakkeiden omistajat eivät vaivaudu paikalle niin ne harvat paikalla olijat päättävät. Olen ollut kahdessa taloyhtiössä hallituksen jäsenenä. Hallitukseen ei käsitykseni mukaan ole minkäänlaista tunkua koska siellä olo ei todellakaan ole herkkua. Kiitosta ei saa...
Lue kommentti

Taloyhtiön yhtiökokous: 7 vastausta, miksi sinne kannattaa mennä

Hei. Mitä voi tehdä, jos taloyhtiössä on vain 5 rivitalohuushollia? ja 3 kuuluu hallitukseen. On ihan turha luulla, että lopuilla kahdella olisi yhtiössä jotakin sananvaltaa. On helppoa kuvitella, että itse voisi vaikuttaa asioihin, jotka ovat jo päätetty valmiiksi. Ne vain mennään kuulemaan yht. kokoukseen, vaikka muodollisesti kyselläänkin kantaa asioihin. Minulla on tunne, että kun yhtiöjärjestykseen lisätään seikat, korjauskohteet, muutetaan samalla yht.järjestystä. Sen jälkeen ei korvata...
Lue kommentti