Kummalle puolelle kirkossa istutaan, tervehditäänkö omaisia, kuka kantaa arkkua? Entä milloin puheet pidetään?

Jokaiset hautajaiset ovat erilaiset, mutta tietty kaava toistuu kirkossa ja hautausmaalla tai uurnalehdossa. Tässä lista asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon.

  • Omaisille tärkeää on tilaisuuden sisältö, läheisten ja ystävien läsnäolo ja heidän osanottonsa.
  • Osanotot, surunvalittelujen ilmaisut sekä tervehtiminen on hyvä jättää muistotilaisuuteen. Näin annetaan omaisille rauha siunaustilaisuudessa.
  • Mahdolliset puheet pidetään vasta muistotilaisuudessa.
  • Kappelissa ja kirkossa vainajan sukulaiset istuvat oikealla puolella. Muut ystävät, tuttavat, työtoverit ja puolison omaiset istuvat vasemmalla puolella. Lähiomaisille varataan tila etupenkkeihin. 
  • Kukkalaitteet voidaan laskea joko kappelissa, kirkossa tai haudalla. Omaiset sopivat yleensä asiasta etukäteen. Jos hautajaisiin on painettu käsiohjelma, siinä yleensä on maininta asiasta. Ensimmäisenä kukat laskevat lähimmät omaiset, sen jälkeen muut sukulaiset. Viimeiseksi tervehdyksen jättävät työtoverit ja ystävät. 
  • Kukkatervehdysten laskijat pitävät arkun vieressä muutaman sekunnin hiljaisen hetken. Sen jälkeen joku heistä lukee saattosanat, joka voi olla yksinkertainen "muistoa kunnioittaen" tai pidempi osanottoteksti.
  • Kukka tai kukkalaite lasketaan arkun viereen sille varatulle telineelle tai lattialle. Laskijat tervehtivät nyökäten äänettömästi omaisia ennen paikalleen poistumistaan.
  • Vasemmalla puolella istuvat laskevat kukat pääsääntöisesti vasemmalle puolelle arkkua ja oikealla istuvat oikealle. Kannattaa kuitenkin muistaa tasapuolisuus, että kukkia tulisi tasaisesti arkun kummallekin puolelle. Arkun päälle ei lasketa kukkia.
  • Nykyisin erityisesti tuhkahautauksissa on jonkin verran yleistynyt tapa laskea vain yksi kukka, joka asetetaan arkun sivussa olevaan laskokseen tai telineeseen arkun vieressä. Seuraa omaisten mallia.
  • Siunaus päättyy loppusoittoon, jonka jälkeen arkunkantajat arkulle. Usein suntio tai pappi pytää kantajia saapumaan arku äärelle. Kantajat lähtevät kantamaan arkkua ulos ja lähiomaiset liittyvät ensimmäisenä saattoon. Heidän jälkeensä saattoon liittyvät vainajan sukulaiset käytävän oikealta ja sen jälkeen vasemmalla puolella istuneet.
  • Jos kukat on arkkuhautauksessa laskettu sisällä, ei haudalla enää lueta tekstejä uudelleen. Kukat asetetaan hautaa peittävaän kannen päälle, kun vainaja on laskettu hautaan.
  • Vainaja haudataan tai tuhkataan arkussa. Vainajan tuhka haudataan yleensä uurnassa hautausmaahan tai sirotellaan muistolehtoon. Maa- tai vesialueen omistajan luvalla tuhkan voi haudata tai sirotella luontoon.

Lue myös:

Miten hautajaisissa käyttäydytään?

"Muistoa kunnioittaen" on mielestäni riittävä, eikä siihen pidä liittää kolkkoutta tai tökeryyttä, se on todennäköisemmin vain pala kurkussa ja sanat hukassa. Itse en liikutukseltani ja itkultani saanut sanotuksi isäni hautajaisissa sanaakaan. Myös kaukaisempien sukulaisten ja ystävien hautajaisissa kaikki voimani ovat menneet pystyssä pysymiseen ja siihen, että kyyneleiltäni saan suunnilleen katsottua mihin kävelen ja astun. Älkää siis pahastuko hiljaisesta hautajaisvieraasta!
Lue kommentti

Miten hautajaisissa käyttäydytään?

Hautajaissa on yleistynyt tapa, että lähiperhe jättää kukat arkun päälle, kun erillistä arkun päälle laitettavaa kukkalaitetta ei ole. Se on kaunis tapa. Haluaisin kommentoida vielä tuota muistoa kunnioittaen sanontaa; sitä pidetää erittäin kolkkona ja tökerönä ilmaisuna. Eikö mitään muuta sanottavaa löydy vaan muistoa kunnioitetaan- ei kaivata edesmennyttä tai värssyä ei löydy, kummallista. Hautajaiset ovat läheisille raskas tilaisuus ja jokainen osallistuja voi käytöksellään vaikutta siihen...
Lue kommentti

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten Kujalan jätekeskuksen paikalla oli haiseva kaatopaikka. Nyt valtaosa Lahden seudun jätevirroista saadaan hyödynnettyä uusioraaka-aineiksi ja energiaksi.

Kujalan jätekeskuksen portista kaartaa päivittäin parisataa kuorma-autoa. Keskuksen suurimmalle vaa’alle mahtuu punnittavaksi pisinkin rekka.

Kujalan terminaali Lahdessa nielee vuosittain satoja tonneja kaikenlaista roinaa. Täällä roska saa uuden elämän uusioraaka-aineena ja energiana.

Vielä reilut kymmenen vuotta sitten samalla tantereella kumpuili haiseva kaatopaikka. Nykyisin kaatopaikalle jää loppusijoitettavaksi lähinnä kiviainesta ja tuhkaa.

Kukin meistä tuottaa sekajätettä keskimäärin 500 kiloa vuodessa.

Monipuolisuudessaan Kujalan jätekeskus edustaa alansa kärkeä. Ihmisten kierrätyshalukkuus on lisääntynyt merkittävästi koko maassa – osin pakon sanelemana. Muoviton maaliskuu saattoi mennä monelta ohi, mutta samankaltaiset tempaukset viestivät elintärkeästä asennemuutoksesta. Emme halua, että maailma tukehtuu roskaan.

Kujalassa vanhasta muistuttaa vain alueella sitkeästi viihtyvä naakkayhteisö.


Late murskaa tavaraa 20 tonnia tunnissa.
Late murskaa tavaraa 20 tonnia tunnissa.

 


Murre puree pölypussisi

Kukin meistä tuottaa sekajätettä keskimäärin 500 kiloa vuodessa. Kujalan lajittelulaitoksen murskaamo, tuttavallisemmin Murre, jauhaa sellaisen satsin 30 sekunnissa.

Laitoksessa on täysi ralli päällä kahdessa vuorossa. Kauhakuormaaja kärrää halliin tavaraa, ja sähäkästi pyörivä nosturi kourii sitä Tyrannosauruksen ja Biosauruksen kitaan. Ensin mainittu laite murskaa energiajätettä, toinen puutavaraa.

Juuri nyt kovaa kyytiä saa rakennuksilta kerätty purkujäte. Betonin tahrima lauta, lastulevy ja ikkunankehykset pilkkoutuvat hetkessä ja jatkavat matkaansa lajittelulaitoksen lukuisille erottimille.

Jokainen osaa kierrättää, jos on vähänkin viitseliäs.

Kipsilevyjätteestä saadaan raaka-ainetta uusien kipsilevyjen valmistamiseen. Purkulasi ohjataan lasivillan ja vaahtolasin valmistukseen. Betoni ja tiilijäte hyödynnetään tienrakennuksessa, saniteettiposliini tiilien valmistuksessa.

Oman merkittävän osansa tekee Kujalan alueella toimiva Tarpaper, joka kerää kattohuopaa koko Suomesta. Murskattu ja käsitelty huopa hyödynnetään bitumia korvaavana aineena teitä päällystettäessä. Öljyä, uusiutumatonta raaka-ainetta, kuluu vähemmän.

Aerosolipullo toimii sekajätteen joukossa pommin tavoin.
Aerosolipullo toimii sekajätteen joukossa pommin tavoin.

Kossupullo kiertää ikuisesti

Tunnetko tyypin, jonka mielestä lajittelu on turhaa, koska jäteauto kippaa kaikki sammiot samaan läjään?

Ei kippaa! Jäteauton säiliö on jaoteltu eri osiin, vaikka me emme sitä näe.

Moni väistelee kierrätysvastuutaan myös väittämällä, että se on niin monimutkaista. Ei se ole.

– Jokainen osaa kierrättää, jos on vähänkin viitseliäs, kuittaa Kujalan liiketoimintapäällikkö Pekka Kilpeläinen.

Nykyinen jätelaki ei vielä kovin paljon vaadi. Omakotitalon asukas tai alle kymmenen talouden rivitalossa asuja selviää jaottelemalla omat energia- ja sekajätteensä.

Reilusti enemmän toimintaa vaaditaan kerrostaloyhtiöiltä. Asukkaille pitää varata erilaisia jäteastioita seitsemää sorttia. Taloyhtiöt ovatkin viime aikoina ryhdistäytyneet, koska erotellun jätteen kuljetus tulee niille paljon halvemmaksi kuin sekajätteen kuljetus.

Asukkaan omasta asenteesta on tietenkin kiinni, mitä hän mihinkin säiliöön lopulta survoo. Vai onko hän niin piittaamaton, että jättää risan imurin tai hiiligrillin muiden vaivoiksi jätekatokseen sen sijaan, että kuljettaisi tavarat metallin ja sähkölaitteiden keräyspisteisiin. Niissä laitteista erotellaan toisistaan haitalliset aineet ja hyötykäyttöön sopivat.

Paperista saa uutta sanomalehti-, wc- ja talouspaperia.

Pekka Kilpeläinen ehdottaa motivaation lisäämiseksi yksinkertaista kikkaa.

– Jokaisen jäteastian kylkeen kannattaisi merkitä, mitä kyseisestä jätteestä tulee kierrätettynä. Se auttaisi ymmärtämään lajittelua.

Metallista tehdään uusia osia polkupyörän runkoihin ja autoihin. Paperista saa uutta sanomalehti-, wc- ja talouspaperia. Kartongista valmistetaan hylsykartonkia ja pakkauksia.

Erityinen hohtonsa on lasipakkauksilla, joita voidaan kierrättää lähes loputtomiin uusien pullojen ja purkkien valmistukseen. Tosin esimerkiksi kristallilasi ja uunivuoka ovat uusiokäyttöön liian kovaa ainetta.

Huonekalu- jäte on pirullisen sitkeää, tietää asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen. Vuodessa sitä käsitellään 800 tonnia.
Huonekalu- jäte on pirullisen sitkeää, tietää asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen. Vuodessa sitä käsitellään 800 tonnia.

Sohvan täydeltä ärräpäitä

Oletpa nukkunut joustinpatjallasi hyvin tai huonosti, jäteasemalla patja aiheuttaa pulmia. Moni saattaa kuvitella, että patjan teräksinen selkäranka on kelpo raaka-ainetta. Päinvastoin, jousitusta on vaikea murskata, ja joskus sen koukkuiset osat takertuvat laitteisiin. Prosessi hidastuu.

Useimpien huonekalujen rakenteissa on valtavasti metallia.

Ärräpäitä aiheuttavat myös huonekalut. Niitä heitetään pois tonneittain, ja useimpien rakenteissa on valtavasti metallia, toisin kuin entisaikojen umpipuisissa kalusteissa.

Kiusanhenki voi lymytä myös pienessä pakkauksessa, kuten muodista poistuneessa VHS-kasetissa. Kotelostaan purkautunutta filmiä lepattaa nytkin liaanin lailla murskaamon ovensuussa.

Lajittelulaitoksen hihnalle päätyessään filminauha käyttäytyy erityisen huonosti, hirttää samaan nyyttiin kaikkea mahdollista.

Älyä ja kädentaitoa

Roskamme voivat päätyä myös osaksi arkista ihmettä. Lajittelun apuna käytetään nykyään niin monenlaista älytekniikkaa ja insinööritaitoa. Kujalassa jatkojalostukseen kelpaavia muoveja, kuituja ja metalleja erotellaan toisistaan muun muassa infrapunavalolla, esineen muodon tunnistavalla säteellä ja puhaltamalla. Hihnamagneetti erottelee alumiinin ja ravistelee sen omaan lokeroonsa.

Kaikkiaan kuljettimia on kymmeniä erilaisia, yhteensä puolen kilometrin matkalle.

Edistyneinkään tekniikka ei korvaa käden ja silmän yhteistyötä.

– Edistyneinkään tekniikka ei silti korvaa käden ja silmän yhteistyötä, Pekka Kilpeläinen sanoo.

Kujalassa mitään ei lajitella käsin, mutta päätä ja käsiä tarvitaan, kun juuttuneita kuljettimia pitää vähän väliä auttaa suoriutumaan hankalista tehtävistä.

Kuljetin kiidättää tavaraa kolme metriä sekunnissa. Kitka on melkoinen, ja tavara helposti syttyvää. Tuorein isompi roihu leimahti tammikuussa ja tärveli paria lajitteluhihnaa.

Hetken näytti, että roihu on valtava.

Lajittelulaitoksen valvomossa on juuri nyt näennäisen rauhallinen tunnelma, kaksi isoa miestä ja kymmenkunta monitoria. Kypärät odottavat taisteluvalmiina pöydällä.


Valvomon Jonne Lehtoselta ja Marko Kalliolevolta vaaditaan kärsivällisyyttä ja nopeaa toimintaa.
Valvomon Jonne Lehtoselta ja Marko Kalliolevolta vaaditaan kärsivällisyyttä ja nopeaa toimintaa.

 

Jonne Lehtonen ja Marko Kalliolevo seuraavat herpaantumatta kuljettimien hypnoottista virtaa. Hyvältä näyttää, kunnes yksi kuvaruuduista paljastaa pulman. Muovirepaleita on taas alkanut harmillisesti kietoutua väärään paikkaan.

– Vähän aikaa sitten ripeitä liikkeitä aiheutti rumpuseulassa pyörivä hätäraketti, joka värjäsi kaiken punaiseksi, Jonne Lehtonen kertoo.

– Hetken näytti, että roihu on valtava. Onneksi raketin todellinen tulivoima oli niin pieni, ettei se saanut massaa syttymään.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että ilotulitteiden tai muiden rakettien paikka ei ole sekäjätteen joukossa.

Aerosolipullot räjähtivät murskaimeen joutuessaan, ja terävää romua lensi kohti ohjaamoa.

Tunnetko piston sydämessäsi

Hiuslakkapullo helisee tyhjyyttään ja livahtaa kovin helposti sekajätteen joukkoon. Jäteasemilla tämän tyyppisiä pikku yllätyksiä ei kaivata.

– Taannoin joku neropatti oli jemmannut mustaan jätesäkkiin koko joukon aerosolipulloja. Murskaimen myllyyn joutuessaan ne räjähtivät, ja terävää romua lensi kohti ohjaamoa. Melkoisen räjähdyksen sai aikaan myös yksi jauhesammutin, Pekka Kilpeläinen sanoo. Kaaosmainen, pelottava tapahtuma tallentui valvontanauhalle.

Oikeasti jauhesammutin kuuluisi erityiskäsiteltävien joukkoon niin kuin asbesti ja grillirasvakin.

– Halua vastuulliseen käytökseen saattaa joidenkin ihmisten kohdalla suitsia hinta. Sammuttimen jättäminen jäteasemalle maksaa 15 euroa, kertoo asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen.

Olisi sujuvampaa, jos tavara olisi lajiteltu jo auton peräkontissa tai lavalla.

Kotitalouksien jäte-erien vastaanottopiste Pilleri on nimensä veroinen ympyrätalo. Vuosittain siellä pyörähtää liki 100 000 päijäthämäläistä. Laajennushanke on jo vireillä.

– Kaikkien kannalta olisi sujuvampaa, jos kierrätykseen tuleva tavara olisi lajiteltu jo auton peräkontissa tai lavalla. Lajittelu sujuisi nopeammin, ja jäteaseman hoitaja näkisi yhdellä silmäyksellä kuorman sisällön. Kaiken senkin, mistä asiakkaan ei tarvitse maksaa, Päivi Rahkonen kannustaa.

Paristolla varustettu lelukin on sähkölaite.

Päijät-Hämeen Jätehuollon palvelu- ja neuvontakeskus saa eniten kysymyksiä sähkölaitteista.

– Asiakas ei välttämättä hoksaa, että paristolla varustettu lelukin on sähkölaite, Päivi Rahkonen sanoo.

Kaikki sähköiset vehkeet, rikkinäiset ja ehjät, asukas saa jättää jäteasemille ilmaiseksi. Laitteiden purkamisesta omin päin on vain haittaa.

Tee edes tämä

Jätekeskus levittäytyy 70 hehtaarin alueelle. Taustalla on biokaasulaitos Labion kupoli. Kujalan käsittelemä, uusiokäyttöön kelpaamaton energiajäte roihuaa Lahti Energian Kymijärven kaasuvoimalaitoksessa.
Jätekeskus levittäytyy 70 hehtaarin alueelle. Taustalla on biokaasulaitos Labion kupoli. Kujalan käsittelemä, uusiokäyttöön kelpaamaton energiajäte roihuaa Lahti Energian Kymijärven kaasuvoimalaitoksessa.

Banaaninkuori riittää likaamaan ja pilaamaan sekajätekassin lämpöarvon.

Mutta yksi banaani sinne tai tänne, onko sillä oikeasti väliä?

– Paljonkin. Banaaninkuori riittää likaamaan ja pilaamaan sekajätekassin lämpöarvon, Pekka Kilpeläinen tietää.

Ja kääntäen. Ruuan tähteissä muhii niin kiitettävästi energiaa, että sitä ei kannata hukata heittämällä mädätettävän biomassan sekaan mitä sattuu sulamatonta.

Tämä nyrkkisääntö pätee koko Suomessa, vaikka jätteiden käsittelyssä onkin eroja kuntien välillä. Suurin osa kunnista kuuluu alueellisiin jätelaitoksiin.

Kujalan jätekeskuksen iskulause kuuluu Jäte on kaunis. Saavutettu hyötysuhde on jo nyt ällistyttävän hyvä. Päijät-Hämeen kotitalouksien kokonaisjätemäärästä saadaan hyödynnettyä 95 prosenttia.

Keskellä kylää komeilee biokaasulaitos Labion kupoli. Vuoden aikana siellä mädätetyistä biojätteistä syntyy raakakaasua niin paljon, että Gasumin jalostama polttoaine riittää 4 500 auton vuotuisiin ajoihin.

Osa Pillerin asiakkaista maksaa kuormastaan mieluummin kalliimman hinnan kuin lajittelee itse.
Osa Pillerin asiakkaista maksaa kuormastaan mieluummin kalliimman hinnan kuin lajittelee itse.

Lavalla koko elämä

Silloin tällöin Kujalan portista ajaa kuormuri, jonka lavalla keikkuu kokonainen kuolinpesä. Sekava röykkiö henkilökohtaisia aarteita ja muistoja, joita kukaan ei ole kiinnostunut setvimään. Murskaamon kitaan vaan koko eletty elämä.

Arviointia odottavat himmeli ja läjä puusuksia.

Vuosi sitten tilanteeseen saatiin kierrätystalouden kannalta oiva parannus. Kujalan toimistorakennuksen kupeeseen avattiin käytetyn tavaran varastomyymälä, jonne pyritään pelastamaan kaikenlaista käyttökelpoista. Kierrätysmyymälän sisarliikettä Patinaa pyöritetään osin työttömien voimin Lahden Jalkarannassa.

Moni Kujalassa asioiva onkin jo oppinut jättämään ehjää tavaraa Pillerin seinustalla sijaitsevaan konttiin. Nyt siellä odottaa arviointia himmeli, punaiset kaunoluistimet ja läjä puusuksia.

Tarja Vuorio pelasti nukkekodin kierrätysliikkeen puolelle.
Tarja Vuorio pelasti nukkekodin kierrätysliikkeen puolelle.

Myymälän puolella häärivä Tanja Vuorio kertoo, että erityisesti heiltä käydään kyselemässä remonttitarpeita.

– Hiljattain eräs nuoripari ilahtui, kun löysi aidot 1960-luvun Leea-salvat komeroidensa oviin. Kappalehinta oli viisi euroa.

Esillä oleva myyntivalikoima vihjaa myös makeista ja vauhdikkaista hetkistä: golfbägi, laskettelumonot, ratsastuskypärä, konjakkikarahvi… Toisella seinällä nojailee kasa kyynärsauvoja hylätyn rollaattorin seurana.

Askon 1950-luvun kirjahylly löysi uuden kodin nopeasti.

Jämäkän tuntuinen korikalusto, kaksi tuolia ja pikkupöytä, lähtisi mukaan kympillä. Erityisen ilahtunut Tanja on juuri myyntiin tulleesta nukkekodista. 20 euron hintaan kuuluvat myös pienet puiset kalusteet.

Vuoden aikana Tanja Vuorio on ehtinyt nähdä myös isoja helmiä. Esimerkiksi Askon 1950-luvun kirjahylly löysi uuden kodin nopeasti. Ehkä tuo trendikäs tiikkihylly saa jatkaa palveluksiaan vielä seuraavankin sukupolven kodissa. Kävi miten kävi, Kujalassa se on helppo murskata vaikka puutarhan kuorikatteeksi.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 17/2018.

Kamalan tärkeä muovi

Muovin haitoista ja uusiokäytöstä puhutaan paljon ja ihan syystä. Maailman merissä on pian enemmän muovia kuin kalaa.

Jopa kuningatar Elisabet on kieltänyt hovissaan kertakäyttöiset astiat, pullot ja pillit.

Vannoutuneimmat muovin vastustajat menevät Suomessakin kauppaan kankaasta ommellun hedelmäpussin kera. Nämä ovat oikean suuntaisia eleitä, mutta kokonaisuuden kannalta olennaista on se, miten globaali pakkausteollisuus parantaa tapojaan.

Maailman kaikesta muovista 40 prosenttia kuluu pakkauksiin, ja suuri osa tästä muovista ajautuu ikuiseksi riesaksi eliöstölle.

Toki muovilla on myös loistavia ominaisuuksia, mutta makkarapaketin ei tarvitse olla eri muovilaaduista koottua panssaria, joka kestää vuosikymmeniä.

Monikerroksellinen muovi ei kelpaa edes uusiokäyttöön, koska eri muovilaatuja on vaikea saada eroteltua toisistaan. Vain viisitoista prosenttia kaikesta muovista päätyy uusiomateriaaliksi.

 

Keräysautot kiertävät

Monilla paikkakunnilla kulkee kiertäviä keräysautoja aina loppukeväästä. Lahdessa ja ympäristökunnissa keräys tunnetaan nimellä Roinaralli. Keräysautoihin voi maksutta jättää nurkkiin pesiytynyttä metalliromua, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisia jätteitä ei saa koskaan laittaa kiinteistön jätelaatikkoon.

 

Tiesitkö?

Kynsilakat ja hiusvärit kuuluvat vaarallisiin jätteisiin muiden maalien tapaan.

Kehu fiksusti, ole rehellinen ja sovi säännöt. Näillä pääsee jo pitkälle nettideittailussa.

  1. Harkitse.
    Kirjoitettuja viestejä ehtii pohtia enemmän kuin kasvokkain. Käytä tilanne hyväksesi, äläkä lähetä mitään tuntemattomalle hetken mielijohteesta.
  2. Kunnioita.
    Jokaisella on tietyt omat rajat, joita ei saa ylittää. Älä pidä itsestäänselvänä, että toisen käsitys rajoista on sama kuin sinun.
  3. Siisti suu.
    Jos ilmaiset suoraan ­hakevasi seksikumppania, sanojen ei silti tarvitse olla törkyisiä. Kohtelias viesti on hyvä käyntikortti.
  4. Kehu fiksusti.
    Kommentoi mieluummin toisen persoonaa kuin vartaloa. Ulkonäön ylistäminen voi imarrella, mutta pahimmillaan se ylittää toisen ihmisen rajat.
  5. Varo.
    Älä lähetä puhelin­numeroasi, osoitettasi tai muita henkilökohtaisia yhteystietojasi toiselle heti tutustumisen alussa. Suojele itseäsi.
  6. Sovi säännöt.
    Intiimien kuvien jakamisesta on hyvä sopia toisen kanssa ennen kuin lähetät niitä. Jos toisen lähettämät alastonkuvat ahdistavat, kerro asia ja pyydä huomaavaisuutta.
  7. Ole rehellinen.
    Jos toinen rikkoo rajojasi, kerro tuntemuksesi heti rehellisesti. ”En pidä siitä, että sanoit minulle noin.” Tämä lause on todettu toimivaksi.
  8. Älä moiti.
    Jos toinen toimii vastoin tahtoasi, kritisoi tekoa äläkä toista ihmistä. Kerro myös, miten olisit toivonut toisen toimivan.
  9. Ilmoita.
    Jos toinen ei tunnu ymmärtävän eikä kunnioittavan rajojasi, kerro hänen käytöksestään nettipalvelun ylläpitäjälle. Häirikköjä ei tarvitse hyysätä.

Lähde Happypancake

Lue myös: