Huvila ja Huussi -ohjelmasta tuttu suunnittelija Eva Wuite tyrmää suomalaiset pihat: "Surullista". Myös maailmalta löytyy esimerkkejä.

Ruostuneita autorenkaita ja autonraatoja, rikkoutunut aurinkovarjo ja resuiset, likaiset kalusteet. Lasten leluja siellä täällä, roskia, lehtiä, haravat ja harjat hujan hajan. Vaan onpa kuitenkin terassi tehty kestopuusta – pinnat vaan ovat jääneet käsittelemättä.

Valitettavasti moni omakotitalon piha muistuttaa varastoa, pahimmillaan jopa kaatopaikkaa. Asian on pannut merkille myös maisemasuunnittelija ja pihoja ammatikseen suunnitteleva Eva Wuite.

– Olen järkyttynyt useamman kerran ja nähnyt vaikka mitä. Piittaamattomuus pihasta on selvästi yleistynyt ilmiö, suunnittelija sanoo.

– Olen kotoisin Hollannista. Siellä tällainen ei tulisi kuulonkaan. Tosin meillä Suomessa ei ole vastaavaa kaupunkikulttuurin perinnettä. Täällä ovat korostuneet selviäminen ja hyötyviljely ja kun sää on sellainen, että puolet vuodesta ollaan sisällä ja luonnosta lähinnä eletään, ei estetiikka ole toistaiseksi paljon korostunut.

Eva Wuite kuitenkin näkee, että estetiikannälkämme on lisääntymässä. Ja toisaalta, kuten jutun kuvat osoittavat, esimerkkejä kaatopaikkamaisista pihoista löytyy myös maailmalta.

Katso myös pysäyttävät kuvat:
"Älä jätä tätä perinnöksi
"

Elämä muutenkin rempallaan

Eva Wuite uskoo, että sekava piha kertoo asujansa sekavasta mielestä.

– Täytyy vaan miettiä, että millainen kaaos talossa on sisällä, jos piha muistuttaa kaatopaikkaa, suunnittelija pohtii.

– Tällainen sekasotkussa eläminen on eräänlainen luonnehäiriö. On pakko kerätä kauheasti kamaa ympärilleen – osa nauttii siitä.

Suunnittelija listaa kolme pihakaaoksen trendiä.

  1. Täydellinen piittaamattomuus.
  2. Ylläpidon laiminlyönti
  3. Vähäinen aktiivisuus pihalla.

– Pihatöistä laistamista pidetään helpoimpana silloin, kun on kiirettä. Nurmikko jää leikkaamatta ja rikkaruohot kitkemättä. Tällainen on yleistynyt selvästi, Eva Wuite huomauttaa.

Puutarhasta pitää huolehtia

– Kun ajelen Suomessa, näen monenlaisia pihoja. Surulliseksi tulen silloin, kun huomaan, että jokin piha on rakennettu kovalla rahalla: suunnittelutyö on maksanut kymmeniä tuhansia – ja sitten homma on jätetty siihen, Eva Wuite sano.

– Piha ei pysy kunnossa itsestään. Ja jos puhutaan helppohoitoisesta pihasta, sekin vaatii aktiivisuutta jonkin verran.

Suunnittelija vertaa asiaa kodin sisätiloista huolehtimiseen.

– Ethän sinä jätä kotiasikaan puoleksi vuodeksi siivoamatta vain sen takia, että sisustussuunnittelija kävi kerran laittamassa kalusteet oikeille paikoilleen. Kyllä taloa pitää hoitaa.

Suunnittelijan mukaan järjestys pihalla ja kotona pitää myös ajatukset järjestyksessä.

– Samalla tulee siivonneeksi mielensäkin ja saat aikaan jotakin konkreettista.

x

x

Vierailija

"Suomalaisten pihat kuin kaatopaikkoja" – katso kuvat!

Eihän se tartte kuin vähän mielikuvitusta, että ne pikkuhiljaa keräämänsä rojut tai puutarhajätteensä saa nätisti katseilta piiloon? Tai kerää vaikka mieluummin talonsa sisälle, etteivät ole muiden silmissä! Ja jos ei ole rahaa kaatopaikkakuorman vientiin, niin sitten pitää joko lainata tai pyytää harkinnanvaraista toimeentulotukea tms. Onhan ne jätteet nyt johonkin vietävä, eikä tehdä kaatopaikkaa omasta pihastaanTiedättekö sanonnan: rahaa löytyy aina siihen, mitä pitää tärkeänä? ;) - Itse...
Lue kommentti
Vierailija

"Suomalaisten pihat kuin kaatopaikkoja" – katso kuvat!

Vierailija 05.06.2015 klo 10:50 joo ei meillä maalla voi olla mitään huvila&huussi pijoja, traktorilla pitää päästä pihan läpi yms En nyt ymmärrä, miten tämäkään estää pitämästä pihaa siistinä ja kauniina? Tiedän paljon upeita maatalojen pihoja: siistinä pidetään paikat, vaikka siellä lääniä pitää ollakin, traktoreiden ajella töissänsä! :D - Tekosyitä ja puolusteluita toki ihmiset aina vioilleen yrittävät keksiä... ;)
Lue kommentti

Maltillinen haravointi ja nurmikonleikkuu auttavat nyt parhaiten pihanurmea selviämään talven koettelemuksista. Puutarha-asiantuntijan neuvoilla pääset keväällä nauttimaan vehreästä pihasta. 

Oikea leikkauskorkeus ratkaisee, missä kunnossa nurmikko paljastuu keväällä lumen alta. Syksyllä nurmikko kerää vararavintoa juuristoonsa ja siksi nurmen leikkauskorkeus pitää nostaa viiteen senttiin. Näin yhteyttävää lehtipinta-alaa on enemmän.

Vaikka nurmikon ajaminen jo kesän jälkeen kyllästyttäisi, säännöllistä leikkuuta ei voi lopettaa. Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula suosittelee, lyhentämään syysnurmea vain yksi–kaksi senttiä kerrallaan. Leikkuujätettä tulee tästä vähän, joten se voi jäädä lierojen ravinnoksi. 

− Turmiollisin tilanne syntyy, jos nurmikon annetaan kasvaa syksyllä vapaasti, ja sitten kerralla nurmikko leikataan lyhyeksi. Tällöin nurmikon kasvuun käyttämää energiaa häviää leikkuujätteeseen ja nurmikko joutuu käyttämään uusien lehtien kasvattamiseen talven varalle keräämiään ravintovarastoja. Tällainen nurmikko ei ehkä viherry ensi keväänä, Kerttula varoittaa.

Kun päivälämpötila laskee alle viiden asteen, nurmikko lopettaa pituuskasvunsa. Silti nurmikko jatkaa yhteyttämistä, kun valoa on riittävästi. Tässä vaiheessa nurmikon korkeuden pitäisi Kerttulan mukaan olla viisi senttiä.

−  Myös liian pitkäksi jätetty nurmikko on altis talvituhoille. Erilaiset homeet ja haitalliset sienet muhivat liiskaantuneessa ja tiiviissä nurmikerroksessa. Etenkin lumihome vaivaa pitkäksi jääneitä nurmikkoja sellaisina talvina, jolloin lumi sataa ennen kuin maa on jäätynyt, 

Yksittäiset pudonneet lehdet voi Kerttulan mielestä jättää nurmikolle haravoimatta.

– Ne maatuvat talven aikana ja ravitsevat nurmikkoa. Kovat ja hitaasti hajoavat lehdet, kuten vaahtera ja tammi, kannattaa ajaa silpuksi ruohonleikkurilla. Näin pieneliöiden on helpompi hajottaa niitä.

− Jos nurmikolla näkyy syksyllä pelkkiä lehtiä eikä lainkaan nurmikkoa, on aika ottaa harava käteen ja rapsutella nurmikkoa esiin. Puiden alla olevaa paksua lehtikerrosta voi levittää laajemmalle alueelle, Kerttula opastaa.

Viimeiset lehdet putoavat yleensä vasta pakkasöiden puraisemana. Jäätynyt nurmikko rapsahtelee poikki kengän alla, joten nurmella liikkuminen kannattaa ajoittaa pakkasettomaan hetkeen.

Lähde: Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, Biolan

Loppukesä on parasta aikaa puiden ja pensaiden leikkaamiseen. 

Puut ja pensaat kasvavat runsaasti kesällä, joten loppukesä ja alkusyksy ovat parasta leikkausaikaa lähes kaikille kasveille. Leikkuukohtiin kasvaa pian uutta puuainesta, joten kasvit pystyvät hoitamaan haavansa kuntoon ennen talvea.

Leikkaus kannattaa ajoittaa aurinkoisiin ja poutaisiin päiviin, jolloin leikkuupinnat pääsevät kuivumaan hyvin.

Mitä pitää leikata?

Syksyllä kannattaa leikata erityisesti mahlaa virtaavat ja luumarjaiset puut, kuten luumut ja kirsikat. Myös tuijien ja muiden havukasvien uutta kasvua on helpompi leikata alkusyksystä. 

Poikkeuksen tekevät omena- ja päärynäpuu, jotka kannattaa leikata varhain keväällä.

Puita ei kannata leikata turhaan: esimerkiksi koivun luontainen kasvutapa paranee vain harvoin, jos sitä leikataan.

Liian tiheät hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat pienempiä hedelmiä ja kypsyvät epätasaisemmin kuin harvennetut kasvit. Hyvän leikkauksen avulla voi siis parantaa sadon laatua ja kokoa. Esimerkiksi hyvän omenapuun läpi näkyy valo, kun taas liian tiheä puu on tukossa.

Vadelmien satoa tuottaneet versot on hyvä leikata syksyllä kokonaan pois, jotta kasvi uudistuu. 

Leikkaus parantaa myrskyn jäljet

Jos kesä on ollut myrskyisä, kasvit ovat saattaneet saada repeymiä tai muita haavoja. Syysleikkaukset hoitavat puita niin, että kuolleet, vioittuneet ja teräväkulmaiset oksat poistetaan. Siten oksan kuivettuminen ja kasvitaudit eivät pääse leviämään puuainekseen.

Puut ja pensaat kestävät tulevan talven lumikuormaa paremmin, kun ne leikataan hyvin alkusyksystä.

Pidä huolta vanhuksista

Vanhojen puiden kohdalla on syytä käyttää harkintaa ja olla mahdollisesti yhteydessä ammattilaiseen. Vanhat puut ovat arvokkaita ja kestävät usein terveinä ja hyvin hoidettuina monenlaisia sääilmiöitä, joten niitä ei kannata hävittää hetken mielijohteesta. 

Vinkkejä puiden leikkaamiseen

  1. Puiden leikkaamisessa tärkeintä on kuolleiden oksien poistaminen ja latvan harventaminen.
  2. Puun latva pysyy kauniina, jos jätät vain ylimmän verson leikkaamatta.
  3. Leikkaa pois oksat, jotka kasvavat samaan suuntaan tai ovat liian lähellä valitsemaasi pääoksaa. Näin oksat eivät joudu kilpailemaan keskenään.
  4. Varmista, että oksat eivät hankaa toisiinsa.
  5. Suoraan rungosta lähtevät oksat ovat yleensä vahvimpia, myös kestämään hedelmäsatoa tai lumikuormaa. Oksat, jotka ovat alle 45 asteen kulmassa runkoon nähden, kannattaa leikata pois.
  6. Leikkaa pois kaikki sisäänpäin kasvavat oksat. Kun oksat kasvavat ulospäin, muodostuu terve, ilmava latvus.
  7. Puu toipuu trimmauksesta nopeasti, kunhan oksatappi jää lyhyeksi ja välineet ovat kyllin terävät.


Pensaat

Pensaista on syytä leikata vuosittain noin neljännes, jotta pensas pysyy kauniina ja elinvoimaisena. Jos pensaita ei leikata, niistä tulee helposti liian tiheitä, ja uudet versot kuolevat valon puutteesta.

Monia runsaasti versoavia ja voimakaskasvuisia pensaita (esimerkiksi angervo) voi nuorentaa leikkaamalla ne syksyllä ns. tapille. Keväällä pensaat tekevät uusia versoja. 

Satsaa välineisiin

Niin puiden kuin pensaidenkin karsimisessa on tärkeää käyttää päteviä välineitä. Sahojen ja saksien on oltava erittäin teräviä, ettei leikkuukohtaa ympäröivä kuori rikkoudu. Jos niin pääsee käymään, puu toipuu hitaammin ja on alttiimpi sairauksille.

Monissa uusimmissa puutarhasaksissa, sahoissa ja leikkureissa on ergonomiset kahvat, jotka geelipehmusteineen takaavat rennon työasennon ja tehokkaan iskunvaimennuksen.