Kesä ja talkoot ne yhteen soppii! Ainakin silloin, kun talkoiden järjestäjä on miettinyt työtehtävät etukäteen, varannut oikeat eväät ja hoitanut vakuutukset kuntoon. Katso kahdeksan vinkkiä, joilla varmistat, että yhteisestä ponnistuksesta jää kaikille hyvä mieli.

1. Kenet haluat paikalle?

Koostuuko unelmiesi talkooporukka läheisistä, tutuista vai tuntemattomista? Läheisille on helppo lähettää ryhmäviesti ja sopia yhdessä päivä, mutta tuntemattomien ja tuttujen kanssa on hyvä ottaa ohjat käsiin.

– Talkoot kannattaa suunnitella pienessä palaverissa. Yhdessä selvitetään, paljonko porukkaa pyydetään paikalle ja tarvitseeko kaupunkia tai kuntaa informoida talkoista. Kutsu paikalle iso porukka ja jaa vastuu talkoiden järjestämisestä mieluiten pienen tiimin kesken, niin et jää yksin, Kaija Savolainen Omakotitaloyhdistyksestä sanoo.

Päätä päivä ja kellonaika etukäteen. Talkoissa ihmiset saattavat tulla ja mennä omien menojensa mukaan, tärkeintä on, ettei päivä muutu ja siirry hamaan tulevaisuuteen kaikenlaisten kissanristiäisten vuoksi.

2. Houkuttele ruualla

Tärkeintä talkoissa on hyvä porukka ja se, ettei kukaan uuvu. Varaa mieluummin enemmän ruokaa kuin oletat tulijoiden syövän. Ota huomioon, että työpäivä voi venähtää.

– Tarjoiluilla osoitat, että arvostat vapaaehtoisesti aikaansa antavien talkoolaisten työtä, Savolainen toteaa.

Tarjoiluja mainostamalla voit myös kelata paikalle talkoolaisia, jotka arvostavat hyvää ruokaa. Raikasta vettä pitää olla tarjolla koko ajan.

3. Rajaa työtehtävät tarkasti

Jotta porukka jaksaa ja innostuu, kerro tarkkaan, mitä siltä odotetaan. Älä vaadi liikoja. Jos tarkoitus on siivota vaikkapa mökkipihaa, jaa kullekin yksi selkeä tehtävä. Monesti on mukavampaa tehdä työtä pareina: jos kaksi lähtee putsaamaan saunarantaa, voivat toiset kaksi istuttaa kukkia.

– Jos lähdette vaikka siivoamaan roskia tienvarrelta, kannattaa miettiä millä ja mihin roskat kerätään ja myös, minne ne lopuksi viedään, Savolainen listaa.

4. Vakuutukset kuntoon

Varsinkin suurempia talkoita järjestäessäsi sinun on vakuutettava talkoisiin osallistujat onnettomuuksien varalta. Suurin osa vakuutusyhtiöstä tarjoaa talkoovakuutuksia tapaturman varalle. Vakuutukset ovat määräaikaisia ja kattavat talkoiden aikana tehtävät lyhyet matkat. Monet yhdistykset kattavat talkoot vakuutuksella. Mikäli et kuulu mihinkään yhdistykseen, kannattaa tutkia ja kilpailuttaa talkoovakuutuksia.

5. Ensiapulaukku lähelle

Monen ihmisen porukassa sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi laastarit, aurinkorasva, kyypakkaus, särkylääkkeet ja sidetarpeet kannattaa varata paikalle.

– Jos talkoisiin osallistuu alaikäisiä, on sovittava etukäteen, kuka on kenenkin vastuulla, Savolainen muistuttaa.

6. Jätteidenlajittelupiste paikalle

Ohjeet jätteiden lajitteluun löytyvät oman kuntasi jätehuollosta vastaavan tahon sivuilta. Eri kuntien jätteidenlajittelumääräykset poikkeavat nykyisin toisistaan sen mukaan, miten jätteet käsitellään ja mikä lopputuote jätteistä syntyy. Esimerkiksi muoviroskat lajitellaan Helsingissä eri tavoin kuin muualla.

7. Välineurheilua

Tee lista tulevista työtehtävistä ja niiden vaatimista välineistä etukäteen. Näin voit kysellä puuttuvia välineitä myös talkoisiin ilmoittautuneilta ihmisiltä. Tärkeintä on, että talkoiden alkaessa jokaiseen työtehtävään löytyy oikea väline. Näin vältetään tunnetta nimeltä "joukossa turhautuminen tiivistyy."

– Kananttaa aloittaa kysely ajoissa, niin välttyy turhilta ostoksilta, Savolainen sanoo.

8. Kuka kuskaa ja kenet?

Ruokien, välineiden ja talkoolaisten kuljetukset on hyvä miettiä ja järjestää hyvissä ajoin. Talkoohenkeen sopivat kimppakyydit ja muut jaetut kuljetukset.

PS. Verotuskäytännössä vastikkeeton talkootyö ja naapuriapu katsotaan verovapaaksi.

Kokeile: Kummitalkoot luonnon hyväksi

Tutuista niemenkärjistä ja lehdoista voi tehdä talkooporukan kummikohteita. Se tarkoittaa, että samalla porukalla käydään kerran vuodessa laittamassa tuttu maisema kuntoon.

– ­Suojelualueilla yleisimpiä talkootehtäviä ovat niitto ja raivaus, vieraslajien poisto, piste- ja lammasaitojen korjaus sekä perinnerakennusten kunnostus, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Eveliina Nygren.

Metsähallitus järjestää vuosittain kahdeksankymmentä talkootapahtumaa. Useimmilla töillä turvataan uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Näppäräkätisille riittää hommaa. Erityisesti perinnemaisemien viralliset hoitajat eli lampaat tarvitsevat aitauksia ja katoksia suojakseen.

– Talkoissa käy todella monenlaista porukkaa, on eläkeläisiä, keski-ikäisiä ja nuoria aikuisia. Naisia on yleensä hieman enemmän kuin miehiä, Eveliina Nygren kertoo.

Nygren rohkaisee kansalaisia myös omiin talkoisiin mökkiluonnon puolesta.

– Ympäristön hyväksi voi toimia omassa pihapiirissä esimerkiksi poistamalla vieraslajeja, kuten lupiinia ja jättipalsamia luonnosta. Rantaniityillä voi käydä näivettämässä siellä usein esiintyvää ja tehokkaasti leviävää kurtturuusua, Nygren vinkkaa.

 

Luonnonhoitotalkoita Suomessa järjestävät:

Metsähallituksen luontopalvelut 

WWF Suomi 

Suomen luonnonsuojeluliiton piiriorganisaatiot 

Pidä Lappi Siistinä ry 

Mikäli haluat talkoilemaan esimerkiksi suojelualueille omalla kaveriporukalla tai yhdistyksen kanssa, ota yhteyttä Metsähallitukseen: vapaaehtoistoiminta(at)metsa.fi 

Tietoa vapaaehtoistoiminnasta löydät osoitteesta luontoon.fi

PS.

Osoitteessa www.vieraslajit.fi on vinkkejä vieraslajien tunnistamiseksi ja tehokkaan poistotyön suorittamiseksi.

Eläkeläisillä on monia pieniä iloja, joista he työelämässä ollessa vain unelmoivat. Voi valvoa myöhään, käydä päivällä elokuvissa tai pitää yöpaitapäivän, jolloin ei edes poistu kotoa. 

Ne pienimmät ilot ovat usein suurimmat.

Kysyimme eläkeläisiltä, mikä heidän elämässään on nyt parasta. Mikä näistä ilahduttaa tai ilahduttaisi sinua eniten?

  1. Saan nukkua niin myöhään kuin huvittaa ja lukea aamulla lehteä vaikka puoleenpäivään.
  2. Voin katsella yömyöhään Netflixistä elokuvia, jos siltä tuntuu. Aamulla ei tarvitse olla pirteänä työvalmiudessa! 
  3. Liikunnalle on enemmän aikaa kuin työelämässä. Päivällä on jumpissa ja uimahallissa väljää ja mukavaa.
  4. Voin nauttia kulttuuriannoksen jo päivällä. Monissa teattereissa ja elokuvateattereissa on päivänäytöksissä eläkeläishintoja.
  5. Kokeilen uusia lounaspaikkoja. Monista ravintoloista saa päivällä eläkeläisalennuksia.
  6. Elän ex tempore -elämää. Päätän vasta aamulla, mitä teen. Ostan vaikka halvan bussilipun lähikaupunkiin ja käyn siellä retkellä.
  7. Tunnen itseni tärkeäksi. Voin hoitaa sairastunutta lastenlasta tai vaikka naapurin lasta. Auttaminen tuo hyvää mieltä kaikille.

Plussaelämää lastenlasten kanssa

Helsinkiläinen Aira Väisänen, 66, kertoo alkukriisin jälkeen nauttineensa eläkkeelläolosta.

– Olen uutisnälkäinen, uppoudun aamuisin Helsingin Sanomiin ja seuraan monia nettisivuja. Käyn pari kertaa viikossa liikunnassa, saman verran muissa ryhmäharrastuksissa. Yllättäen olen muuttumassa kulttuurimummoksi, koska saan liput elokuviin ja teattereihin päivä- tai eläkeläishinnoin. Tuntuu ylelliseltä istua elokuvissa kello 12. Opiskeluaikaisen ystävättären kanssa kokeilemme kerran kuussa uutta ruokapaikkaa. Lounasaikaan monissa ravintoloissa saa eläkeläisalennuksen. 

Aira toteaa myös olevansa onnekas, kun voi ja saa olla mukana 7- ja 4-vuotiaiden tyttärenpoikien arjessa. Hän oli itse aikoinaan kahden tytön kiireinen yksinhuoltaja, ja muistaa, että säätämistä riitti.

– Tunnen, että minua tarvitaan. Voin olla pojille yhtenä lisävoimavarana toisten isovanhempien lisäksi. Pääsen taas leikkimään piilosta ja tutustumaan poikaenergiaan!

Vuorotyötä tekevien vanhempien päivät vaihtelevat ja venyvät. Airalle napsahtaa yleensä pari iltapäivää viikossa, joskus lauantai tai sunnuntai tai muutama sairaspäivä.

– Nämä eivät rasita minua yhtään. Läheisyys tuo iloa puolin ja toisin.

Aira on huomannut, että eläkkeelläkin pitää olla sovittuja aikatauluja, tapaamisia ja tapahtumia. Muuten viikoista tulee pelkkää löysää puuroa. Elämänlaatu on paljolti oman uteliaisuuden ja aktiivisuuden varassa.

– Varsinkin yksinasuvan on opeteltava sitkeästi itsensä johtajaksi, koska työpaikan pomo tai kukaan muukaan ei enää kerro, mitä tänään tai huomenna pitäisi tehdä. Ja silti parasta on arjen väljyys, mahdollisuus tarttua yllätyksiin, katsella rauhassa pihlajassa herkuttelevia tilhiä tai lukea kirjaa vielä silloinkin, kun työikäiset menevät nukkumaan.

Kuntoilua ja kirjoittamista

Järvenpääläinen Raili Ojala-Signell, 67, löysi kuntoilun vasta eläkkeellä, vaikka pyöräily ja kävely ovat aina olleet osa arkea.

– Menin kolmen kuukauden ohjattuun ryhmään, jossa opetettiin kädestä pitäen eri liikuntavaihtoehtoja. Liikkumisesta tuli osa arkeani. Nykyisin käyn ainakin kolmesti viikossa jumpissa tai kuntosalilla. Senioreiden ohjattu kuntosalitreeni on tuonut elämääni uusia ystäviä. Myös talviuinti on tärkeää. Loka-huhtikuussa käyn jumpan jälkeen avannossa, Raili kertoo.

Kirjoittajaryhmät ovat täynnä eläkeläisiä, joilla vihdoin on aikaa tutkia muistiinpanoja ja vanhoja valokuvia. Raili kirjoitti omakustanteena elämänkertansa vuonna 2014 ja ystävänsä Aunen elämänkerran vuonna 2016. Raili on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ja työtäkin hän teki kuulovammaisten parissa.

– Olen skannannut sukulaisten ja tuttavien valokuva-albumeita lapsuuteni ja nuoruuteni Säynätsalon kuurojen yhteisöstä, retkistä, juhlista sekä vierailuista. Kuvia on noin 1500, ja aion tehdä niistä Ifolorin ohjelmalla valokuvakirjan. 

Raililla on etäavomies. Molemmat elävät omissa kodeissaan 40 kilometrin päässä toisistaan.

– Se on meille paras ratkaisu. Arkipäivät rauhoitamme omille jutuillemme. Viikonloput ovat yhteistä aikaa, jolloin harrastamme kulttuuria, ystävien tapaamista, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa.

Uusi, hyvä elämänvaihe

Mikkeliläinen Heikki Kupiainen, 63, on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä elokuusta 2015  lähtien.

– Sain osa-aikaeläkepäätöksen 60-vuotiaana. Se ei tullut yhtään liian aikaisin, Heikki toteaa, ja kertoo kokemusten kahdesta kevennetystä työvuodesta olleen pelkästään myönteisiä.

Työ, lepo ja palautuminen olivat oikeassa suhteessa. Työ ei vienyt kaikkea energiaa ja toimintatarmoa.

Heikki Kupiainen.
Heikki Kupiainen.

– Työskentelen lukion historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja jaksan nyt nauttia aiempaa paremmin työstäni. Työntekoon on palannut iloisuus, rentous ja letkeys - jopa tilannekomiikkakin saattaa toimia.

Ja mikä parasta: vapaa-ajalla Heikki jaksaa puuhastella ja harrastaa. Puuhaa riittää kotitarpeiksi omakotitalossa ja loma-asunnolla. 

– Kuntoilu raikkaassa ulkoilmassa on hyvä vastakohta siisteille sisätöille. Virtaa liikenee niin vanhoille kuin uusillekin harrastuksille. Päivänokoset ovat uusi ylellisyys – samoin kiireettömät aamut. Tästä mieluisasta elämänvaiheesta on hyvä siirtyä aikanaan täyseläkeläiseksi melko hyväkuntoisena, vireänä ja tyytyväisenä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein