Yli miljoona suomalaista osallistuu tänäkin vuonna Kauneimmat joululaulut -tapahtumaan. Kokosimme videolistan kauneimmista lauluista.

Kauneimpia joululauluja on laulettu jo 43 vuoden ajan. Tapahtumien suosio tuntuu vain kasvavan, ja viime vuosina lauluja on käynyt laulamassa yli miljoona suomalaista. Tilaisuudet eivät lopu jouluna, sillä vielä loppiaisenakin pääsee veisaamaan eri puolilla Suomea. Tapahtumien yhteydessä kerätään rahaa hyvätekeväisyyteen, joten kauneimmat joululauluvat tekevät hyvää niin sielulle kuin lähimmäisillekin.

Joulun lähestyessä halusimme kertoa omasta mielestämme kauneimmista joululauluista. Toivottavasti ne liikuttavat teitä yhtä paljon kuin meitäkin.

Enkeli taivaan lausui näin

Martti Lutherin sanoittama virsi on oleellinen osa suomalaista joulua. Kappaleen säveltäjää ei tiedetä. Tässä kappaleen esittää Kilven Kuoro Helsingistä.

Heinillä härkien kaukalon

1920-luvulta suomalaiseen jouluperinteeseen kuulunut kappale on alkujaan ranskalainen kansanlaulu. Suomenkieliset sanat ovat Martti Korpilahden käsialaa. Alla kappaleen esittää Lauluyhtye Rajaton.

Oi, sä riemuisa

Sisiliaisen joululaulun sanat ovat J.D.Falkin ja J.C.H.Holzschuherin kirjoittamat. Niiden suomentajaa ei tiedetä. Kappaleen esittää poikakuoro Cantores Minores.

Ja sitten jotain ihan muuta. Kuuntele täältä viisi toisenlaista joululaulua.

Juhlimaan tulkaa

Virsi 27 kulkee myös nimellä Nyt riemuiten tänne. 1700-luvulta peräisin olevan kappaleen suomalaiset ovat P.J.Hannikaisen kirjoittamat. Kappaleen esittävät Esko Jurvelin ja Arto Heikkilä.

Joulukirkkoon

Immi Hellénin kirjoittama Joulukirkkoon on R.Raalan säveltämä. Lauluyhtye AiA:n esitys on hiukan perinteisestä poikkeava.

On hanget korkeat nietokset

Jean Sibeliuksen säveltämässä laulussa on Vilkku Joukahaisen alunperin runona ilmestynyt sanoitus. Kappaleen esittää Turun yliopiston kuoro.

On lapsi syntynet meille

Tiernapojista tuttu joululaulu on suomalainen kansansävelmä. Nuorisokuoro Sympaatin esitys on modernisoitu versio tästä perinteisestä laulusta.

Jouluyö, juhlayö

Jouluyö, juhlayö on arvion mukaan maailman tunnetuin joululaulu. Kappaleen sanat ovat Josef Mohrin ja sävel Franz Gruberin. Kappaleen ovat levyttäneet lukuisat artistit, joista nyt ääneen pääse Jari Sillanpää.

Sylvian joululaulu

Isänmaanrakkautta, ikävää ja pakahduttavaa tunnetta: Topeliuksen sanoittama ja Karl Collanin säveltämä joululalaulu on varmasti yksi rakastetuimmista. Martti Korpilahden kauniin suomennoksen tulkitsee Jarkko Ahola.

Kun joulu on

Otto Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen säveltämä aulu vie jo alullaan joulun tunnelmaan: Kun maass’ on hanki ja järvet jäässä. Tarja Turunen tulkitsee alla tämän kauniin laulun.

Varpunen jouluaamuna

Topeliuksen sanoittama rakastettu joululaulu, jonka sävelen on tehnyt Otto Kotilainen. Alla kappaleen esittää Johanna Kurkela.

En etsi valtaa loistoa

Sibeliuksen sävel, Topeliuksen sanat – onko siinä täydellisen joululaulun salaisuus? Upean laulun esittää Turun yliopiston kuoro.

Ave Maria

Ave Maria -rukouksen ovat säveltäneet useat säveltäjät. Schubertin version esittävät Mirusia Louwerse ja André Rieu.

O helga natt

Ja viimeiseksi se ehkä kaikkein kaunein joululaulu: Adolphe Adamin säveltämä Oi jouluyö Jussi Björlingin esittämänä ruotsinkielisenä versiona.

Mikä on sinun mielestäsi kaunein joululaulu? Osallistu keskusteluun täällä.

 

 

Lähde laulamaan

Kauneimpia joululauluja lauletaan vielä ympäri Suomen. Oman paikkakuntasi aikataulun voit tarkistaa osoitteesta kauneimmatjoululaulut.fi

Syksyn pimeys on helpompi selättää, kun kotona on riittävästi ja oikeanlaista valoa. Lue, miksi sinunkin kannattaisi hankkia kirkasvalo.

1. Mikä on kirkasvalolamppu?

Kirkasvalolamppu on normaalia kotivalaisinta, esimerkiksi loisteputkea, kirkkaampi lamppu. Mikä tahansa voimakasta ja kirkasta valoa tuottava valaisin ei ole kirkasvalolaite. Kirkasvaloksi saa kutsua laitetta, jonka valomäärä on vähintään   2 500 luksia. Normaalisti sisävalaistus on alle 500 luksia. Kirkasvalolamppu matkii auringonvaloa, mutta siinä ei ole uv-säteilyä. Monissa kirkasvalolampuissa on peräti 10 000 luksia.

2. Mistä tiedän, että kyseessä on varmasti kirkasvalolamppu eikä vain kirkas muu valo?

Viralliset kirkasvalolamput on sertifioituja. Näistä pitää löytyä siis lääkintälaitteen CE-merkintä ja nelinumeroinen koodi. Valaisinliikkeen tai tavaratalon henkilökunta auttaa valinnassa.

3. Miten kirkasvalolamppua käytetään?

Yleensä 20–30 minuuttia kirkasvalohoitoa päivässä riittää. Valoon ei katsota koskaan suoraan, vaan sen on annettava tulla epäsuorasti silmiin – mieluiten heti aamusta. Valaisin voi olla esimerkiksi kahvipöydällä samaan aikaan kun luet aamun lehtiä. Suositusetäisyys valolle on vähintään 45–50 senttiä kasvoista. 

Useimmat käyttävät kirkasvalolamppua pimeimpänä aikana, eli marraskuusta helmikuuhun. Kaamosmasennuksen oireista kärsivien kannattaa ottaa lamppu käyttöön jo syys–lokakuussa.

Tärkeää! "Ikääntyneet tarvitsevat paljon valoa" – älä tee näitä virheitä kotona ja kaupassa

4. Mitä hyötyä on kirkasvalolampun käytöstä?

Kirkasvalolamppu piristää ja taltuttaa väsymystä pimeään vuodenaikaan. Kun silmät altistuvat voimakkaalle näkyvälle valolle, se vähentää aivojen käpyrauhasen tuottaman, unta säätelevän melatoniini-hormonin määrää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan kirkasvalo jopa helpottaa kaamosoireita, jotka liittyvät usein ruokahaluun, uneen ja mielialaan.  Erityisesti toimintatarmon ja sosiaalisen aktiivisuuden kasvattamiseen on kirkasvalosta apua, THL:n tutkimus osoitti. Jos paino nousee ja makeanhimo kasvaa lisääntyvän hämärän mukana, kannattaa kokeilla kirkasvalolamppua.  Jotkut ovat huomanneet, että ylimääräinen valo auttaa heitä panemaan stopin ylimääräiselle herkuttelulle.

5. Teen vuorotyötä, voinko käyttää kirkasvalolamppua?

Kirkasvalo voi ehkäistä vuorotyörasitusta ympäri vuoden. Suomessa asiaa on tutkittu muun muassa sairaanhoitajilla ja lentoemännillä.

Niin ikään jet lag voi helpottua kirkasvalolla. Aikavyöhykkeiden läpi lentäminen rasittaa kehon biologista kelloa. Aikaerorasituksen on tutkitusti todistettu vähentyvän kirkasvalohoidolla.

6. Miten toimivat kirkasvalokuulokkeet?

Suomalaisen Valkee-laitteen luvataan toimivan kuin kirkasvalolamppu, mutta korvien kautta. Kirkasvalokuulokkeet muistuttavat kannettavaa musiikkisoitinta, mutta ääntä niistä ei kuulu. Korviin laitettavan valon on väitetty vähentävän kaamosoireita. Tuote on saanut ristiriitaista palautetta useita vuosia: joissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että korvavalo ei vaikuta sisäiseen kelloon samalla tavoin kuin silmän kautta tuleva kirkasvalo.



7. Törmäsin sarastusvaloon, jonka sanotaan myös piristävän. Miten se eroaa kirkasvalolampusta?

Jos sängystä nouseminen tuntuu vaikealta, avuksi kannattaa ottaa heräämisvalo eli sarastusvalo. Se ei korvaa kirkasvalolamppua, mutta sen vähitellen syttyvä valo voi helpottaa heräämistä ja parantaa vireyttä. Joillakin sarastusvalo syventää unen laatua. Lamppu lupaa luonnollisen ylösnousun, jossa valo lisääntyy auringonnousun tapaan 20–40 minuutissa.  Useimmissa laitteissa on mukana radio tai luontoäänet, jotka voi ajastaa herätysääniksi varmistamaan mukavampi herääminen.

Lue myös: Sarastusvalo – parempi kuin kirkasvalo ja aamukahvi yhteensä

8. Voiko kirkasvalolamppuni olla koko päivän päällä?

Joissakin kirkasvalolampuissa on ominaisuus, joilla niistä saa normaalin sisustusvalon silloin, kun niitä ei käytetä niin sanottuun valohoitoon. Lamppuja on myös muotoiltu uudestaan tämä käyttötarkoitus mielessä. Koko päivää ei tavallista kirkasvalolamppua kannata pitää päällä, vaan valohoito kannattaa ajoittaa täsmähetkenä juuri heräämisen jälkeiseen aikaan.

9. Mitä on sininen valo? Sellainen on juuri hankkimassani kirkasvalolampussa.

Sininen valo on olennainen osa kirkasvalon tehon kannalta. Sininen valo muistuttaa kesäpäivän taivaan väriä. Juuri sininen väri nostaa luonnollisesti energiatasoa ja lopettaa nopeimmin melatoniinin erityksen. Puhdas valkoinen valon väri on puolestaan sekoitus ja sisältää kaikkia värejä.

10. Voiko kirkasvalosta aiheutua haittaa?

Kirkasvalolamppu sopii useimmiten kaikille, jopa heikkonäköisille ja iäkkäille. Jotkut lääkkeet voivat herkistää valolle. Kirkasvalo saattaa aiheuttaa päänsärkyä tai ärsyttää silmiä myös lääkkeitä käyttämättömille, mutta useimmiten nämä oireet menevät ohi tai häviävät viimeistään parin käyttökerran jälkeen.

Kirkasvalo voi laukaista herkimmille migreenin tai pahoinvointikohtauksen. Liian pitkään lähietäisyydellä (n. 50 cm) päällä oleva lamppu voi häiritä unirytmiä. Silmäsairauksia sairastavien kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kirkasvalohoidon aloittamista.





Lähteet: Kirkasvalolamppujen valmistajat, THL ja Stuk

Onko sinulla käytössäsi kirkasvalolamppu? Millaisia kokemuksia sinulla on käytöstä? Kerro ja keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Onko sinulla kirkasvalolamppu?

Kyllä
Kyllä
53.9%
Ei
Ei
46.0%
Ääniä yhteensä: 102

Syksyn pimeys ja viimat eivät ET:n ystäviä säikäytä. He osaavat kääntää kaamoksen leppoisan nautiskelun ajaksi. 

Kysyimme ET:n Facebook-ystäviltä, mistä he saavat voimaa syksyyn. Saimme yli 500 toinen toistaan ihanampaa vastausta, joista näkee, että me suomalaiset osaamme nauttia kaikista vuodenajoistamme täysillä. Ja vaikka ei olisikaan suuri syksyn ystävä, moni löytää hyviä keinoja selvitä yli kaamoksen.

Luonto on vastaajien mukaan yksi antoisimmista voimanlähteistä.

Raijasta on mukavaa ikuistaa syksyn merkkejä. "Kameran kanssa samoilu metsässä luontokuvia ottaen rentouttaa."  Marja-Liisa  hakee metsästä tarvikkeet syksyn kukka-asetelmiin samalla, kun hän ihastelee luonnon väriloistoa. Sirkka-Liisa suuntaa kuntolomalle Kainuun maisemiin nauttimaan ruskasta ja lenkkeilyä happirikkaassa syyssäässä,

"Niin kauan kun on värejä, ei syksystä tarvitse kärsiä! Metsä tuoksuu hyvälle, tuuli ja sade eivät haittaa, jos on kunnon varusteet", Liisa rohkaisee.

Tiinasta lenkkeilysäät ovat mukavia juuri siksi, ettei ole liian kylmä tai kuuma. Margitin piristäviin rutiineihin kuuluu päivittäinen 1–2 tunnin kävely. Tuula tykkää lenkkeillä tihkusateessa, Helenan paras aamulääke on sauvakävely. 

Paavo virkistyy sieniretkillä. Myös Kirsti nautiskelee sienimetsästä "tuoksuineen ja kenties myös saaliineen". "Ja onhan se mukavaa katsoa kuivattujen sienien purkkirivistöä ja talven aikana nauttia syksyn sadosta", hän kirjoittaa.

Aulikki lataa akkunsa joka-aamuisen metsälenkin rauhassa ja hiljaisuudessa. "Metsässä on myös yksi puu jota halaan. Tunnen ihan värinän jonka puulta saan."

Anita ja Jonna virkistyvät koiralenkeillä, Helmi ulkoilee lastenlasten kanssa. Sirpa paljastaa kahlailevansa värikkäissä lehdissä. 

Kynttilöiden ja lyhtyjen valossa

Pimeän keskellä tuikkivat kynttilät ja kauniit pihavalot tuovat monelle iloa syksyyn.

"Takassa valkea, kynttilät ja lyhdyt palamassa. Se on siinä" Seija tiivistää. 

Pirkkokin pistää syysiltojen ratoksi kynttilät palamaan. "Löhöasento päivän reippailun jälkeen, takkatulen lämmössä, kuunnellen vesisateen ropinaa ja odotellen kirkkaampia päiviä."

Vuokon syksy on touhua täynnä marjoineen ja pihatöineen. "Tunnelmavaloja laitan ulos." 

"Marjat, sienet, kurkut, punajuuret ym. laariin laitetaan ja talvella sit nautitaan", Raili runoilee.

Marjatta torjuu väsyttävää valottomuutta kirkasvalolampulla. Tanjaa auttaa tieto parista reissusta etelään talven aikana. "Pakko päästä lataamaan valoa akkuihin", hän kirjoittaa.

Maarit myöntää ennen vihanneensa syksyä. "Nyt mie olen hurahtanut siihen. Mie leivon piirakoita, otan valokuvia ja ihhailen kommeita ruskan värejä."

Asta on syksyn lapsia, ehkäpä siksi tämä on hänestä paras vuodenaika. "Pimenevät illatkin viehättävät; voi sytyttää kynttilän ja käpertyä lämpimän shaalin alle. Käsityöt ja lukeminen ovat mieluisaa puuhaa.....ja voihan joskus vaan olla, eikä kummia puuhastella." 

"Leivinuuni lämmitetty eka kertaa tänä kesänä. Voi sitä ihanaa jälkilämpöä", Eija kertoo. "Tuikkuja illalla poltellaan ja katsellaan viimeisiä kesän kukkia. Isäntä huolehtii lehtien haravoinnista...siis heti kun tipahtaa yksikin."

Marjo nauttii tyttären tekemästä inkivääri-sitruunaihmejuomasta kynttilöiden ja muiden kausivalojen loisteessa.

Ihanaa kotoilua

Kotoillessa on kiva laittaa paikkoja uuteen uskoon, kilisytellä puikkoja, uppoutua hyvään kirjaan tai ratkoa sanaristikoita.

Sirpa kuvailee syksypuuhiaan: "Parvekepöydillä kukat, lyhdyissä kynttilät, samoin sisällä! Verhot vaihdettu, samoin sohvatyynyt ym! Väri viininpunainen." Myös Jussin lista kuulostaa mukavalta: "Valmistan lohturuokaa, sytytän kynttilät, teen käsitöitä ja sisustan kotia."

Suvia piristävät ulkoilu, saunominen, leipominen, kynttilät ja jouluvalot sekä hyvät kirjat. Ritvalla on tapana käpertyä sadesäällä viltin alle hyvän kirjan kanssa

Jarkko rakastaa kuunnella musiikkia ja käydä keikoilla. "Se on asia josta saan voimaa syksyyn, ja ehdottomasti sellainen harrastus, josta haluan pitää kiinni pitkään!"

"On ihanaa sytyttää kynttilät, kutoa, lukea, kuunnella musiikkia. Nauttia pimeästä ja talven ja joulun tulosta", Ulla tuumaa.

Pertti tekee sanaristikoita, kuuntelee eri radiokanavia ja nukkuu vähän enemmän, sillä "eihän sitä kesällä raski". 

Vesijumppaa ja yhdessäoloa

Syksy on lähtölaukaus uusille harrastuksille ja kesätauolla olleille ajanvietteille.

Maritalle teatteri tuo ryhtiä syksyyn. Kaisa saa voimia vesikävelystä ja -jumpasta, Aili lähtee kuntosalille ja Tarja lavikseen. Titta joogaa ja meditoi, Jarkko opiskelee, Tintti piirtää ja Maija ratsastaa.

"Kun syksy tulee, herään eloon", Terttu iloitsee. "Alkavat kerhot ja piirit, voin keskittyä uusiin käsitöihin. Ei kiusaa hyttyset ja kärpäset." 

Pirjon syksyyn kuuluvat uuden harrastuksen aloittaminen, dekkareiden lukeminen, löhöily telkkarin ääressä ja kynttilöiden polttelu.

Lastenlasten iloinen seura antaa voimia Tuulalle. "Yritän pitää yhteyttä ystäviini mahdollisimman paljon", Kaija kirjoittaa.

Henna saa voimaa perheen kanssa ulkoilusta ja kavereista. "Syksyt olisivat ihan kamalia ilman näitä ihania ihmisiä ympärilläni." 

"Hyvä ruoka ja rentoutuminen hyvän elokuvan parissa rakkaan mieheni kainalossa", ovat Anniinan voimanlähteitä

Helille syksy on portti talveen. "Kynttilät saa ottaa esille ja valaista pimeitä ihania iltoja. Tykkään." Eeva petaa pihamaan seuraavaa kesää varten. 

Marianne kertoo: "Kaikki suuret päätökset olen tehnyt aina syksyllä. Syksyssä on mahtava voima!"