Suomi on väkivaltainen maa – ainakin osin. Katso kartasta Suomen väkivaltaisimmat alueet.

Suomi on moneen Eurooppalaiseen maahan verrattuna väkivaltainen maa. Rikoksia tapahtuu meillä vähemmän kuin Itä-Euroopan maissa, mutta valitettavan paljon enemmän kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Viimeisen 20 vuoden aikana väkivaltarikosten määrä on laskenut, mutta silti niitä tapahtuu vuosittain noin 40 000.

Alkoholi on mukana suurimmassa osassa väkivallantekoja. Selvin päin suomalaiset tekevät yhtä paljon henkirikoksia kuin ruotsalaiset. Humalassa alkaa tapahtua. Kännitappoja tehdään meillä nelinkertaisesti Ruotsiin verrattuna. 

Miehet saavat ja antavat

Väkivalta on etenkin miesten ongelma. 80 prosenttia pahoinpitelijöistä on miehiä, uhreistakin valtaosa. Useimmiten sekä uhri että tekijä ovat 18–25-vuotiaita – ja humalassa. 

Moni nainen pelkää kaupungilla liikkumista, mutta suurin osa naisten kohtaamasta väkivallasta tapahtuu tutussa paikassa, töissä tai kotona, ja useimmiten tekijäkin on tuttu.

 

Isoja alueellisia eroja

Helsinki on Suomen väkivaltaisin kaupunki, jos tarkastellaan vain poliisiin tietoon tulleiden tapausten määrää. Muut suuret kaupungit seuraavat perässä.

Kun väkivallantekojen määrä suhteutetaan asukaslukuun, tilanne muuttuu. Kärkeen nousevat Kittilä ja Kajaani. Helsinki on sijalla 13, eivätkä muut suuret kaupungit mahdu 20 pahimman paikan joukkoon. Erityisen synkältä näyttää Suomi-neidon vyötäisillä: Puolanka, Sotkamo, Vaala, Kajaani ja Ristijärvi nousevat kaikki 20 väkivaltaisimman paikkakunnan joukkoon. 

Alla olevaan karttaan on koottu maakunnittain henkirikosten, pahoinpitelyjen ja seksuaalirikosten määrä vuonna 2015. Sen lisäksi kartasta löytyvät ne 20 kaupunkia, joissa erilaisia väkivallantekoja tapahtuu määrällisesti eniten sekä 20 suhteellisesti väkivaltaisinta paikkakuntaa.  

 

Lähde: Tilastokeskus – Rikos- ja pakkokeinotilasto

 

Runsaat lumisateet pakottavat huhkimaan pihalle. Ei ole kuitenkaan ihan sama, millä työvälineellä lumia puhdistaa. Näillä ohjeilla pääset urakasta helpommalla.

Lumitöiden sujuvuutta helpottaa, jos osaa valita kohteeseen ja lumen laatuun sopivat välineet. Virhevalinnalla työstä tulee rastkasta ja hermot kiristyvät.

Ota siis lumitöihin aikoessasi nämä vinkit huomioon:

1. Lumityypillä on väliä

Loskalunta on helpompi luoda kapeailla ja tilavuudeltaan pienemmillä työvälineillä, koska niitä on kevyempi työntää märässä ja painavassa lumessa. Jos piha on täynnä kevyttä puuterilunta, sen puhdistaa nopeammin leveällä lumikolalla.

2. Pienelle pihalle riittää yksi väline

Jos pihasi on pieni, hommaan voi riittää kolalapio tai lumentyönnin. Lumentyönnin näyttää tavallista leveämmältä, pitkävartiselta lumilapiolta. Ne sopivat hyvin loskan luomiseen.

3. Älä lapioi kulkuväyliä

Kulkuväylien putsaus sujuu lumentyöntimillä ja kolalapioilla kevyemmin kuin lapioimalla, sillä lunta työnnetään niillä kuin kolalla. Näin selkäsi rasittuu vähemmän.

4. Valitse oikeanlainen lumikola

Mitä isompi kuuppa kolassa on, sitä raskaampi sitä on työntää. Lumikolien tyypillinen leveys vaihtelee 60–85 senttimetrin välillä. Yli 80 senttimetrin malleja tarvitsee vain, jos piha on iso. 

Jos lumitöitä tekee perheessä useampi eripituinen ihminen, kannattaa valita kola, jonka työntöaisan korkeutta voi säätää portaattomasti. 

5. Pilko pienemmäksi

Katoilta pudonneet lumimassat ja tienvarren jäiset aurausvallit kannattaa lohkoa paloiksi lumilapiolla ennen kuin aloittaa niiden kolaamisen. Silloin lumikasojen siirtäminen on helpompaa, eikä lumikola rikkoudu lohkomistyössä.

Lue myös: Selkä kipeänä lumitöistä? Katso tästä oikea kolaustekniikka ja estä säryt

6. Jäähän tepsii järeämpi

Jos kinokset ovat jäässä, lumilapio ei välttämättä riitä. Silloin voit ottaa avuksi jääraudan, jolla saa pilkottua jään myös pihapoluilta ja -laatoitukselta.

7. Älä mene katolle, jos ei ole pakko

Lumien pudottaminen katolta ei ole useimmiten välttämätöntä. Katolla huhkiminen on myös aina vaarallista. Lisäksi kattolumityöt voivat aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin kertyvän lumen paino tai sulava vesi, sillä työvälineen metallikärki voi rikkoa katon pintaa.

Kaupunkien kerrostalojen kattoja on toki pakko puhdistaa, sillä putoava lumi ja jää aiheuttavat muuten vaaratilanteita. Se on kuitenkin ammattilaisten työtä.

8. Älä naarmuta terassia

Kestopuiset terassit kannattaa puhdistaa esimerkiksi muovisella lumilastalla, jota käytetään kuin lehtiharavaa. Sillä on helppo poistaa lumet portaista ja terasseilta. Varo hinkkaamasta puista terassia välineillä, joissa on metallia, koska silloin saatat vahingossa naarmuttaa terassin pintaa.

 

Vinkit antoi lumityövälineitä valmistavan Motoseal Componentsin toimitusjohtaja Kari Sallinen.

ET:n syksyn suureen villasukkakilpailuun saapui yli 100 paria toinen toistaan upeampia villasukkia. Katso, ketkä voittivat!

Kilpailu järjestettiin etlehti.fi:ssä. Lehden raati valitsi finaaliin 15 paria, joiden joukossa oli niin kirjoneuleita, taidokkaita tekniikkanäytteitä kuin hauskaa väri-ilotteluakin. Suosittuja aiheita sukissa olivat esimerkiksi eläimet, Suomi 100 -juhlavuosi sekä luonto.

ET:n raati valitsi finalistien joukosta kolme suosikkisukkapariaan. Lisäksi etlehti.fi:n lukijat saivat äänestää suosikkejaan. Tulokset ovat seuraavat:

1. palkinnon voittaja: Syyskukkia

Tekijä: Päivi Hoisko, Hoisko

Katso Päivin haastattelu ja Syyskukkia-sukkien ohjeet täältä!

2. palkinnon voittaja: Keltavahverot

Tekijä: Sisko Malinen, Savonlinna

Katso Siskon haastattelu ja Keltavahverot-sukkien ohjeet täältä!

3. palkinnon voittaja: Punatulkun talvisukat

Tekijä: Taru Tasala, Syväjärvi

Katso Tarun haastattelu ja Punatulkun talvisukkien ohjeet täältä!

Yleisön ykkösuosikki: Ruskaretket

Tekijä: Pirjo Huovinen, Utajärvi

Katso Pirjon haastattelu ja Ruskaretket-sukkien ohjeet täältä!

Yleisön kakkossuosikki: Suo

Tekijä: Marja Mölsä, Lieksa

Katso Marjan haastattelu ja Suo-villasukkien ohjeet täältä!

Raatiin kuuluivat päätoimittaja Riitta Korhonen, toimittaja ja käsityöbloggaaja Reija Ypyä, graafikko Petri Rotsten sekä digitoimittajat Eveliina Linkoheimo ja Pia Hyvönen.

Voittajasukkien tekijä palkittiin 99 euron S-ryhmän lahjakortilla. Toiselle ja kolmannelle sijalle tulleet saivat 50 euron S-ryhmän lahjakortit. Yleisön suosikit saivat ET:n kalenterin vuodelle 2018 sekä ET:n sääkirjat.