Verot, laskut, reseptit, eläkkeet. Näitä ja paljon muuta tärkeää hoituu verkossa. Paitsi, jos siihen ei itse pysty. Sähköisten palvelujen käyttö toisen puolesta on usein kiellettyä, mutta muutos on jo alkanut.  

Mihin asti verenpainelääkkeen resepti on voimassa? Katso kanta.fi:stä. Oliko autovero maksettu? Se selviää Trafin verkkopalvelusta. Pitäisi hakea eläkkeensaajan asumistukea, miten sen teen? No mene, Kelan verkkosivuille. Entä jos sähköisten palvelujen käyttö ei minulta luonnistu?

Yli 75-vuotiaista suomalaisista vain joka kolmas käyttää itse digitaalisia palveluja. He siis tarvitsevat apua, jos pitäisi hoitaa asioita sähköisesti. Avun antamisessa nousee seinä vastaan, jos palveluun kirjautuminen vaatii verkkopankkitunnuksia. Niitä ei missään olosuhteissa saa luovuttaa toiselle henkilölle. Kaikilla suomalaisilla ei tosin niitä edes ole.

Vaihtoehdoksi tunnistautumiseen on nykyisin tarjolla matkapuhelimen sim-korttiin liitettävä mobiilivarmenne. Sen tunnuslukua koskevat kuitenkin samat tiukat säännökset: älä koskaan anna sitä kenellekään toiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kolmas vaihtoehto, sähköinen henkilökortti, on ollut käytössä jo pidempään, mutta ei ole saavuttanut erityistä suosiota eikä se edes toimi kaikissa julkisissa palveluissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue myös: Näin asioit turvallisesti nettipankissa – asiantuntija neuvoo

Miksi auttaminen on kielletty?

Yleisradio teetti äskettäin nettikyselyn, johon vastanneista valtaosa kertoi hoitavansa kaiken vanhempiensa nettiasioinnin näiden puolesta.

Vain omaan tietoon tarkoitettujen salasanojen takana on valtava määrä julkisia ja viranomaispalveluja. Läheisen henkilön avustaminen niiden käytössä tuntuu luonnolliselta, jopa itsestään selvältä. Jos vaikkapa isä pyytää apua, kun auto pitäisi ottaa talveksi pois liikenteestä, tämä ei onnistu Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sivuilla rehellisellä pelillä. Ilmoitus vaatii nimittäin sähköistä tunnistautumista joko verkkopakkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Tunnusten luovuttamisen kielto voi tuntua auton seisottamistapauksessa turhanpäiväiseltä. Pankkitunnusten varsinainen käyttö tekee kuitenkin kiellosta ymmärrettävän. Samoilla tunnuksillahan voi vaikka tyhjentää läheisensä pankkitilin. Vaikka tällainen rötöstely olisi harvinaista, pankit eivät luonnollisesti halua mitenkään vaarantaa asiakkaidensa varojen suojaa.

Asiointi toisen puolesta voi helpottua

Luvallinen asiointi toisen puolesta sähköisissä palveluissa saattaa jo lähivuosina helpottua.

Kela aloitti kesällä kokeilun, jonka ensi vaiheessa vanhemmat voivat hoitaa joitakin alaikäisten lastensa asioita verkossa. Alku on vielä vaatimaton, mutta palvelua on tarkoitus laajentaa. Jossain vaiheessa myös asiointi vaikkapa iäkkäiden läheisten puolesta lienee mahdollista. 

Pankkiasioita voi hoitaa toisen puolesta, jos tämä toinen on oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi verkkopankkiin tottumaton äiti, voi antaa tyttärelleen luvan liittää oma käyttötilinsä tyttären verkkopankkitunnusten alle, jolloin tytär voi maksaa äidin tililtä laskuja tämän puolesta. Äidin pitää käydä pankin konttorissa antamassa suostumuksensa. Jos äiti sattuisi olemaan edunvalvonnassa, tarvitaan suostumus edunvalvojalta.

Vuonna 2014 hallitus käynnisti kansallisen kehityshankeen helpottamaan digitaalisten palvelujenkäyttöä. Yksi sen tavoitteista on luoda uusi sähköinen henkilötunnistus. Myös verkkopalvelujen käyttöä toisen puolesta on tarkoitus viedä eteenpäin. Tekeillä on muun muassa palvelu, jossa on yhteen paikkaan koottuna kaikki henkilön antamat valtuudet, valtakirjat ja oikeudet asioida sähköisesti hänen puolestaan. Kansallisen palveluarkkitehtuurin ohjelman pitäisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kysely

Oletko auttanut läheisiäsi sähköisessä asioinnissa?

Kyllä
Kyllä
91.6%
En
En
8.3%
Ääniä yhteensä: 24
Sisältö jatkuu mainoksen alla