Harrastajasäveltäjä Leena Salonen, 52, uskoo, että haaveiden eteen pitää tehdä töitä. Siksi hän vei nuottinsa suureen levy-yhtiöön, tilasi tangostaan demon tuntemattomalta ja ehdotti tapaamista Katri Helenalle.

Leena Salonen, 52, on tähti. Hänestä ei vain ole kukaan kuullut. Hän on säveltäjä, musiikintekijä ja soittaa harrastuksekseen. Mutta hittiä hänellä ei ole. Vielä.

Haaveita Leenalla kyllä on, samoin lahjoja ja taipumusta. Ja mahdollisuuksia. Ja niitä mahdollisuuksia, joita hänellä ei ole, hän järjestää itse. Mutta siitä lisää hieman myöhemmin.

Asuinkunnassaan Riihimäellä Leena on aktiivinen kuorolainen kansalaisopistossa. Viime keväänä opisto otti päätöskonserttiinsa esitettäväksi Leenan säveltämän valssin. Se oli ensimmäinen kerta, kun Leena kuuli kappaleensa livenä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

–Oma teos nousi aivan uudelle tasolle, sen jotenkin oivalsi paremmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päivisin Leena on toimistotyöläinen, joka pyöräilee paperitöiden ääreen. Viikonloppuisin hän on niitä suomalaisia, jotka jonottavat moottoritie kuumana mökille.

Niin isä opetti

Leipä tulee tehtaasta, leivänpäällinen tanssilavoilta. Niin Leenan isä opetti.

Isä oli kysytty harmonikan soittaja. Monet suomalaisen musiikin supertähdet, esimerkiksi Carola, ottivat tyytyväisenä vastaan housebändin soittajan, jonka tyylitaju oli pettämätön. Lähes yhtä pettämättömät olivat unenlahjat. Kun isä oli laskenut haitarinsa varhain sunnuntaiaamuna eteisen ovenpieleen, hän kaatui petiin muun sakin viereen. Sunnuntaina kuorsattiin yhdeksään, koko perhe.

Parhaimmillaan orkesterin hanuristilla oli keikkaöitä seitsemän viikossa.

–Näin jo lapsena, miten rankkaa keikkamuusikon elämä on. Ajatus sellaisesta arjesta ei houkutellut. Isä ei onneksi nyrjähtänyt keikkaelämän nurjalle puolelle. Monella muulla yöt venyivät ja putki jäi päälle, Leena muistaa.

Suomessa musiikintekemisellä elää kourallinen ihmisiä. Tunnetuimmat tekijät, kuten Timo Kiiskinen, ovat tehtailleet kappaleita hittiartisteille Kari Tapiosta Tuure Kilpeläiseen ja Samuli Edelmanniin. Rahaa sävellyksistä ja sanoituksista irtoaa kunnolla vasta sitten, kun hitit ovat soineet radiossa vuosia.

Ystävä avuksi

Leena on realisti. Hän tietää, ettei todennäköisesti yllä Kiiskisen tasolle tältä takamatkalta, mutta haaveilua ajatus ei kuitenkaan estä.

–En olisi voinut aiemmin edes ryhtyä tähän, sillä vaikka kotona soitettiin ja laulettiin aina, ei meillä käyty keskusteluja siitä, miten siitä tehdään työ. Ketkä saavat palkkaa musiikin tekemisestä? Prosessi on minulle vieras edelleen. Miten uusi tai tuntematon biisintekijä voi päästä tekemään kappaleita Jari Sillanpäälle tai Katri Helenalle, Leena huokaa.

"Jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkä on parempi, että musiikki on rakas harrastus, samaan tapaan kuin ruuanlaitto."

Ajantappamista Leenan harrastus ei kuitenkaan ole. Hän on aina säveltänyt varsin tavoitteellisesti. Kuopiossa asuva ystävä Yrjö Tiilikainen tekee sanoituksia kappaleisiin, mutta Leena kirjoittaa myös itse.

–Ensin teimme sanoituksia yhdessä ja mietimme, mihin lähetämme tekstit sävellettäviksi. Ei tullut ketään mieleen, joten päätin alkaa säveltää itse. Rupesin vain pimputtamaan, ja siitä se lähti.

Musiikki purkaa tunteita

Mielimusiikin kuunteleminen tekee hyvää aivoille. Se laskee verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä sekä vilkastuttaa aivojen välittäjäaineiden kiertoa ja mielihyvähormonien erittymistä –toisin sanoen lisää hyvän olon tunnetta. Kaikki luova, värittämisestä järjestelyyn, hillitsee tehokkaasti stressiä. Ei siis ole ihme, että Leenan tavoin suurin osa suomalaisista harrastaa myös musiikkia.

Välillä Leena uppoutuu nuotteihin niin, että ajantaju katoaa.

–Olen sanonut pojilleni, että jokin luova harrastus kannattaa olla, sillä sellaisen kautta saa kanavoitua monia tunteita, niin iloa kuin ahdistustakin.

Sinä päivänä Puhelinlangat lauloi

Kun Leena syntyi, Katri Helena levytti Puhelinlangat laulaa. Nyt nämä naiset istuvat samassa huoneessa vieretysten.

On maaliskuu. Levy-yhtiö Warner Musicin käytävillä Helsingin Kampissa kulkee tähtiä meikittä lippalakeissaan, huppareissaan ja olohousuissaan kuin kotonaan. Teini-idoli Sanni huikkaa Katri Helenalle heipat oven raosta. Lauri Tähkä aloittaa viereisessä kabinetissa biisileiriään. Juuri sellaiselle leirille kannattaa hakeutua, jos mielii omista sävellyksistään tai sanoituksistaan kappaleita tunnetuille artisteille.

–Leirillä käytännössä jammaillaan eli soitellaan ja improvisoidaan yhdessä. Yksin tulee harvoin valmista, hitit syntyvät useimmiten yhteistyössä, kertoo Warnerin tuottaja Pekka ”Pequ” Nieminen.

Leena asettaa nuottinsa varovasti pöydälle, Katri Helena nostaa lasit nenälleen. Tunnelma on jännittynyt. Pequ Nieminen on realistinen mies ja muistuttaa heti aluksi, että ”harvoin näistä yhteistyötä syntyy”. Leenaa tieto ei lannista.

–En ole ihan vielä irtisanoutunut.

Leena osallistui talvella ET:n Haaveista totta -kisaan. Hän kirjoitti unelmoivansa siitä, että vielä joskus kuulisi oman sävellyksensä radiosta jonkun kotimaisen tähtiartistin esittämänä.

”Tarvitsen sysäyksen. Minulla ei ole verkostoa, eikä tietoa siitä, kuinka pitkälle kappale pitää tehdä. Keneen pitää ottaa yhteyttä, riittävätkö nuotit vai pitääkö tehdä jonkinlainen demo? Miten musiikkibisnes toimii? En haluaisi jättää pojille perinnöksi vain raakileita, nuottipinoa. Että kiitti vain näistä, äiti. Vähän sama kuin kutomisessa. On kiva kutoa mutta toivon, että joku myös käyttää sukkiani.”

"Musiikintekijöitä on tässä maassa kourallinen ja kyllä, ihan puskista on vaikea päästä esiin"

Mutta mahdotonta se ei ole. Pequ Niemisen mukaan nuoret musiikintekijät dominoivat kenttää, koska he hallitsevat tekniikan. Tarjolle tulee lähes valmista, hyvin viimeisteltyä musiikkia, ja tekijät ovat perehtyneet artistiin, jolle haluavat teostaan tarjota.

–Täytyy kuitenkin muistaa, että tässä maassa on valtava joukko yli 60-vuotiaita musiikin kuuntelijoita ja harrastajia, Katri huomauttaa.

Katri Helena ottaa tuskin koskaan ohjelmistoonsa tuntemattoman tarjokkaan kappaleita, eikä lupaa sellaista nytkään. Kappaleiden on kuulostettava häneltä, ja usein ne osuvat kohdalleen vasta, kun kappaleen takana ovat tutut, artistin kanssa kasvaneet tekijät.

– Leenan kappale näyttää ammattitaitoisesti tehdyltä. Se kulkee tunnistettavan ja tanssittavan kappaleen tapaan. Hyvin perinteinen, kertoo rakastumisen tunteista. Joskus voi olla hyvä rikkoa tuota perinteistä odotusta kappaleen sisällöstä, Katri pohtii käydessään Leenan nuotteja läpi .

–Epämukavuusalueelle hyppäsin minäkin, kun otin ohjelmistooni Vanha nainen hunningolla -biisin. Jonne (Aaron) on tarjonnut minulle teoksiaan, mutta olen sanonut hänelle suoraan, että nämä ovat sinun näköisiäsi. Ne kertovat nuoren miehen tunteista.

Katri sanoo olevansa otettu Leenan haaveesta saada sävellyksensä esiin.

–Koskaan ei ole myöhäistä. Uskon, että iän tuoma kokemus antaa kappaleisiin syvyyttä.

Se minkä teet, tee täysillä

Toukokuussa Katri Helenan ja Leenan tapaamisesta ja vierailusta levy-yhtiöön on kulunut kaksi kuukautta. Leena kertoo rohkaistuneensa tapaamisesta ja ryhtyneensä toimeen.

–Googlettelin demontekijöitä ja lähetin tangoni yhdelle tekijälle. Hän hoiti laulajan sävellykselleni, ja parin viikon päästä sain valmiin demon tangosta, jota olen työstänyt pitkään. Lähetin kappaleen sävellyskilpailuun. Nyt odotan tuloksia.

Leena laittaa kappaleen soimaan kännykästään. Kun kertosäe alkaa, hän kohentaa ryhtiään. Hän on oman musiikkinsa kanssa pidemmällä kuin koskaan ennen ja juuri nyt haave julkisuudesta omalle musiikille, omalle intohimolle, tuntuu mahdollisemmalta kuin aikoihin.

–Ajattelen, että koskaan ei ole liian myöhäistä. Olen kuitenkin realistinen ja ymmärrän, että harvaa näissä hommissa onnistaa.

Ruusutaulussa lukee Passion, intohimo. Paljon muuta olohuoneessa ei olekaan jäljellä. Edessä on muutto uuteen kotiin.

Leena pakkaa taulun viimeisenä, samaan laatikkoon toivelaulukirjojen ja LP-levyjen kanssa. Sitten ulos kannetaan piano ja nuottipinot, pojan haitari ja valokuva-albumit.

–Ystäväni nauroivat, että sinä se vaihdat jatkuvasti asuntoa, työtä, miestä tai maisemaa. No, viime aikoina ei ole ollut tarvetta vaihtaa miestä, kun paras mahdollinen löytyi, työtä ei enää tässä iässä kannata vaihtaa, joten jäljelle jäävät asunto ja maisema, Leena nauraa.

–Teen kaiken täysillä. Kävi miten kävi. Ihan samalla tavalla kudon esimerkiksi sukkia ja myyn niitä. Aion kustantaa poikani villasukkapalkalla Vegasiin. Siinä on seuraava tavoitteeni.

 

Kuka?

Leena Salonen

Syntynyt 1964 Riihimäellä, jossa myös asuu.

Työ Toimistotyösä pienessä teollisuusyrityksessä.

Perhe Miesystävä sekä pojat Samuel, 24, ja Mikael, 21.

Harrastukset Musiikki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla