Sydänsairauksien riskitekijät ovat suurempi vaara naisen kuin miehen sydämelle. Sydäntautien asiantuntija listaa pahimmat riskit.
Sepelvaltimotauti ilmenee paitsi rintakipuna myös rytmihäiriöinä ja sydämen vajaatoimintana. Pahimmillaan seurauksena on sydänkohtaus eli sydäninfarkti ja sen mahdollisesti aiheuttama äkkikuolema.
Sepelvaltimotaudin toteamista hankaloittaa oireiden epämääräisyys. Kipu tuntuu usein yläselässä, hartioissa, kaulassa, leukaperissä tai käsivarsissa, ei niinkään rintakipuna.
Oireilu sekoitetaan usein ylävatsakipuun tai närästykseen. Huimaus ja huonovointisuus, väsymys ja ahdistus saatetaan tulkita muista syistä kuin sydämestä johtuviksi,
Samat riskitekijät ovat vaaraksi niin naisen kuin miehenkin sydämelle, mutta naisen sydän kärsii niistä vielä enemmän. Sydänriskiä lisäävät:
- tupakointi
- korkeat veren rasva-arvot eli kolesteroli
- korkea verenpaine
- diabetes
- ylipaino
- vähäinen liikunta
- runsas alkoholinkäyttö
- stressi
- masennus.
Tupakointi ja jo tupakansavulle altistuminen nostavat naisten sairastumisvaaraa jopa miehiä enemmän. Riski kasvaa, jos tupakoiva nainen käyttää e-pillereitä tai sairastaa diabetesta.
Jo lieväkin ylipaino lisää sepelvaltimotaudin varaa. Ylipainoon liittyvä rasva-aineenvaihdunnan ja veren hyytymisen häiriöt vaikuttavat naisen terveyteen miehiä haitallisemmin. Jos naisen vyötärönympärys on yli 90 senttiä, se merkitsee selvästi kohonnutta riskiä saada valtimotauti.
Myös kohonnut verenpaine on naisilla suurempi sydänsairausriski kuin miehillä. Joka kolmannella 35–64-vuotiaalla naisella on kohonnut verenpaine. Vain puolet heistä tietää sen.
Vaihdevuosien aikana naisten estrogeenipitoisuus vähenee, mikä lisää sydänsairauden riskiä. Hormonikorvaushoidolla on sydänsairauksien riskitekijöihin edullinen vaikutus. Korvaushoitoa suositellaan tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan vaihdevuosioireiden hoitoon.
Sepelvaltimotauti on sekä naisten että miesten yleisin kuolinsyy Suomessa. Naiset sairastuvat keskimäärin yli 75-vuotiaina, miehet kymenen vuotta nuorempina.
Artikkelin tiedot perustuvat sisätautien ja kardiologian erikoislääkärin, professori Katriina Aalto-Setälän pitämään luentoon Helsingin Sydänsairaalassa huhtikuussa 2016.
