Muutama vuosi eläkkeelle. Miten jaksan, miten säilytän työvireen? Voinko jäähdytellä vai pitääkö pinkoa? Vieläkö kannattaa ottaa uusi haaste?

Ketkä nuorena jaksavat, jaksavat vanhanakin. Työuran alussa opitaan perusasiat, jotka kantavat työssä: ponnistelun ja palautumisen tasapaino, rentoutumiskeinot ja taito rajata töitä ja vastuita.

– Nuorena venymisvaraa on enemmän kuin vanhempana, mikä voi olla petollista. Kovasta rasituksesta palautuu nopeammin, ja uuden urakan pystyy aloittamaan keskeneräisesti palautuneena. Se ei ole viisasta, mutta joskus välttämätöntä, toteaa työterveyspsykologi Sirkku Kivistö.
Hän toivoo, että kaikilla aloilla huolehdittaisiin palautumisesta yhtä hyvin kuin ammattiurheilussa.

Levon ja ilon hetket huoltavat henkistä hyvinvointia. Irti­otossa ihmisen fysiologiakin muuttuu: huoltojoukot, kuten tahdosta riippumaton hermosto, aloittavat työnsä edistääkseen rasituksesta toipumista.

Konkareilla vaativia tehtäviä

Vanhetessa työn rasituksista irtautuu hitaammin, mikä ei ole pelkästään iän tuomaa palautumiskyvyn rapistumista. Nuorilla on selkeämpiä ja rajatumpia töitä. Kokeneiden tehtävät ovat yleensä vaativampia, ja niissä vastuu on monitasoista kokonaisuuksista huolehtimista.

Jaksaminen on yksilöllistä. Suuri merkitys on myös työn mielekkyydellä, työyhteisön toimivuudella ja työturvallisuudella, samoin elämän kokonaistilanteella.

Lue lisää ET-lehdestä 14/2010