Mikä avuksi, kun tarvitsee terveyden ammattilaisen neuvoja, mutta terveyskeskus on jo kiinni? Pääkaupunkiseutu ja muutama muu paikkakunta palvelee asukkaitaan erityisessä neuvontanumerossa. Muualla on käännyttävä päivystävän sairaalan puoleen.
Terveysneuvontaa saa omasta terveyskeskuksestaan vain arkisin ja virka-aikaan. Alueellisissa keskussairaaloissa taas on ympärivuorokautinen päivystys, mutta se on tarkoitettu pääasiassa kiireellisen hoidon antamiseen. Mistä sitten saa neuvoja, jos jokin terveyteen liittyvä alkaa illalla tai viikonloppuna askarruttaa?
Helsingissä on kohta kolmen vuoden ajan toiminut erityinen terveysneuvontapuhelin. Se vastaa joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 3101 0023.
Neuvontapuhelimen tarkoitus on vähentää päivystyssairaaloiden ruuhkia ja ensihoidon käyntejä sekä ohjata hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan.
– Meidän roolimme on arvioida, vaatiiko soittajan ongelma kiireellistä hoitoa vai ei. Jos vaatii, ohjaamme hänet päivystykseen, terveysneuvonnan tiimiesimies Paula Yliluoma kertoo.
Puheluja tulee noin 13 000 kuukaudessa.
Puheluja tulee noin 13 000 kuukaudessa. Soittojen määrä kasvaa aina, kun kaupunkiin iskee jokin epidemia.
Alkusyksyn flunssat ja rokot piikittävät, kun lapset saavat tartuntoja päiväkodeissa ja kouluissa.
Juuri nyt kysytään paljon influenssarokotuksesta: kenelle se on tärkeä, kuka sen saa ilmaiseksi ja missä sen voi ottaa.
Puhelujen määrä aaltoilee päivien ja viikon mittaan, mutta lauantai on yleensä vilkkain. Viime vuonna joulukuu oli kiireisin.
– Luulisi, että kesällä olisi rauhallisempaa, mutta silloin kysellään paljon punkkien puremista, pistoksista ja allergioista. Ihmiset myös soittavat lomareissun päältä tai mökeiltään.
Kaikki saavat apua
Kun ihminen soittaa terveysneuvontaan, häneltä kysytään tarkasti oireista, lääkityksestä ja sairasteluhistoriasta.
– Aika paljon meille pitää kertoa, jotta pystymme tekemään luotettavan arvion, Yliluoma sanoo.
Kun kyse on yksilöllisestä neuvonnasta eikä vain palveluneuvonnasta, soittajan tiedot kirjataan potilastietokantaan. Siinä vaiheessa myös selviää, onko soittaja helsinkiläinen. Heille tämä palvelu on tarkoitettu.
”Ohjaamme ei-helsinkiläiset omaan neuvontaansa.”
– Jos soittaja on vaikkapa vantaalainen, emme pysty kirjaamaan hänen tietojaan Vantaan järjestelmään. Tällöin ohjaamme hänet Vantaan vastaavaan neuvontaan. Toki kiireellisissä tapauksissa annetaan apua kaikille.
Noudata neuvoja
Suurin osa soittajista on työikäisiä, mutta yli 65-vuotiaita on noin 18 prosenttia. Luku kertoo, että palvelu on löydetty tässäkin ikäryhmässä. Yli 65-vuotiaiden osuus helsinkiläisistä nimittäin on vajaat 17 prosenttia.
Vaikka neuvontapuhelin pirisee vähiten aamuyöstä, juuri silloin voi huoliensa valvottama seniori ottaa yhteyttä.
– Rintakipuja valitteleva ikämies saattaa arastella yhteydenottoa hätäkeskukseen eli numeroon 112, vaikka me neuvomme tekemään niin. Kynnys on korkea, ja joudumme joskus keskustelemaan pitkään ja perustelemaan.
Neuvo soittaa hätäkeskukseen kannattaa ottaa tosissaan.
Terveydenhoidon ammattilainen ajattelee potilaan avuntarvetta ja hoitopolkua kokonaisuutena. Siksi neuvo soittaa hätäkeskukseen kannattaa ottaa tosissaan.
– Hätäkeskuksen arvio ja mahdollinen ambulanssikuljetus saattavat olla ratkaisevan tärkeitä verrattuna siihen, että lähtee vaikka omalla autolla ajamaan sairaalaan, Yliluoma painottaa.
Ammattilaiset vastaavat
Neuvontapuhelimeen vastaavat kokeneet sairaan- ja terveydenhoitajat. Tiimissä on kahdeksan työntekijää, joista vuorossa on kerrallaan yhdestä kolmeen.
Porukassa on sekä miehiä että naisia, ja neuvontaa saa suomeksi ja ruotsiksi.
Hätäkeskuksia kuormittavat turhat ja jopa piloillaan tehdyt soitot, mutta sellaisia tulee terveysneuvontaan vähän.
– En haluaisi puhua edes hassuista puheluista, koska meille soittamisessa pitää olla matala kynnys.
Joskus kysytään lemmikkien sairauksista.
Lemmikkien sairauksista tai asumisterveydestä joskus kysytään, mutta silloin soittaja vain ohjataan oikeaan numeroon.
– Silti tuntuu, että arkijärki on ihmisiltä vähän hukassa. Kysellään, miten pitäisi toimia, jos on esimerkiksi syönyt vähän vanhentunutta ruokaa. Jotkut pelkäävät tautien leviävän outojakin reittejä pitkin.
Joskus pienten lasten kohdalla herää kysymys, ovatko vanhemmat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lapsi on voinut olla koko päivän huonossa kunnossa, mutta illalla vasta soitetaan.
– Opastamme lähtemään päivystykseen, mutta pyrimme olemaan huolestuttamatta liikaa. Tällaiset tapaukset jäävät askarruttamaan mieltä, Yliluoma sanoo.
Näin saat terveysneuvontaa
- Päivällä ja arkisin on järkevintä soittaa omaan terveyskeskukseen.
- Hälyttävissä ja henkeä uhkaavissa tapauksissa tulee soittaa suoraan yleiseen hätänumeroon 112.
- Sairaanhoidon päivystyksestä vastaavat keskussairaalat ja yliopistolliset sairaalat. Niiden yhteystiedot löydät täältä.
- Helsingin kaupungin terveysneuvonta ympäri vuorokauden, puh. 09 310 10023.
- Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella neuvontaa ympäri vuorokauden, puh. 09 87 10023. Iltaisin ja viikonloppuisin numero palvelee myös espoolaisia.
- Vantaalla virka-ajan ulkopuolella, puh. 09 471 67060.
- Porvoon sairaanhoitoalueella on käynnissä Päivystysapu-puhelinpalvelun pilottihanke. Jos kokemukset ovat hyviä, yhteinen palvelunumero on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain koko HUS:n alueella. Numero on 116117.
- Etelä-Savossa ma–pe klo 7–21 ja la–su klo 7–15 toimii Ensineuvo-numero 015 211 411.
