Aorttaläpän ahtauma etenee salakavalasti – tästä tunnistat oireet

1. Mikä on aorttaläpän ahtauma?

Se on sairaus, jossa sydämen vasemman kammion ja aortan välissä oleva aorttaläppä ahtautuu. Terveellä ihmisellä aorttaläpän virtausaukko on pinta-alaltaan 3-4 neliösenttimetriä, mutta vaikeassa ahtaumassa se voi olla pienentynyt alle yhteen neliösenttimetriin.

Sydämen vasemmasta kammiosta lähtevä aortta on elimistön suurin valtimo, ja sen kautta kulkee kehon koko verimäärä. Jos aorttaläppä ahtautuu ja sydän joutuu pumppaamaan verta ahtaan läppäaukon läpi, vasen kammio ylikuormittuu ja sen seinämät paksuuntuvat. Ajan myötä sydänlihas väsyy ja sen pumppausvoima vähenee.

2. Mistä aorttaläpän ahtauma johtuu? Voiko sitä ehkäistä?

Tavallisin aorttaläpän ahtautumisen syy on kalkkeutuminen. Sen seurauksena aorttaläppä paksuntuu ja jäykistyy ja avautuu ajan mittaan yhä huonommin. Läpässä voi myös olla synnynnäisiä rakennevikoja, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.

Riskitekijöitä tunnetaan vähän, mutta ne ovat todennäköisesti samoja kuin sepelvaltimotaudissa. Ilmeisimmät niistä ovat tupakointi ja ikääntyminen. Tupakoinnin välttäminen on ainoa tapa, jolla aorttaläpän ahtautumista voi ehkäistä. Esimerkiksi kolesterolilääkkeillä ei ole saatu ahtautumisen etenemistä hidastumaan.

3. Kuinka tavallinen aorttaläpän ahtauma on?

Se on yleisin hoitoa vaativa läppävika Suomessa. Kalkkeutumisen aiheuttama ahtauma eli stenoosi yleistyy iän myötä. Aorttaläpän ahtaumasta kärsii seitsemän prosenttia yli 65-vuotiaista ja kymmenen prosenttia yli 85-vuotiaista.

Sairaus on usein lievä, jolloin se ei vaadi hoitoa. Lievä ahtauma ei haittaa sydämen pumppaustoimintaa eikä aiheuta oireita. Vaikka sairaus on pitkään oireeton, se pahenee vuosien myötä.

4. Millaisia oireita ahtauma aiheuttaa?

Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus ja huimaus rasituksessa. Pidemmälle edenneessä taudissa ihminen voi menettää tajuntansa ponnistellessaan, kun aivoihin ei riitä rasitustilanteessa verta.

Kaikki potilaat eivät huomaa oireitaan. Koska aorttaläpän ahtauma on etenevä sairaus, sitä sairastava ehtii usein sopeutua oireisiinsa ja alkaa pikkuhiljaa vältellä rasitusta. Osa taas ei ymmärrä oireiden vakavuutta ja saattaa siksi viivytellä lääkäriin menemistä.

5. Miten aorttaläpän ahtauma löydetään?

Se todetaan yleensä, kun potilas tulee lääkäriin läpästä johtuvien oireiden tai aivan muun syyn takia. Lääkärin on helppo tunnistaa sairaus, koska ahtauma synnyttää sydämen sivuäänen, joka kuuluu stetoskoopilla. Diagnoosi varmistuu ultraäänikuvauksessa.

6. Kuinka vaarallisesta taudista on kyse?

Pitkälle kehittynyt aorttaläpän ahtauma on vakava sairaus, jonka ennuste on huono. Niistä potilaista, joille sairaus aiheuttaa oireita, noin puolet on elossa kahden vuoden kuluttua.

7. Miten aorttaläpän ahtauma hoidetaan?

Aorttaläpän ahtaumaan ei ole lääkehoitoa, vaan se hoidetaan kirurgisesti. Perinteinen menetelmä on sydänleikkaus, jossa kalkkeutunut aorttaläppä poistetaan ja sen tilalle ommellaan tekoläppä. Alle 60–70-vuotiailla potilailla leikkaustulokset ovat hyviä.

Monet potilaat ovat sitäkin iäkkäämpiä ja usein myös monisairaita. Silloin leikkausriskit saattavat olla niin suuret, että avoleikkaus ei tule kysymykseen.

Tekoläppä voidaan asentaa katetrin avulla eli niin sanotulla tavi-menetelmällä. Se on suuren riskin potilaille leikkausta turvallisempi menetelmä, vaikka toki siihenkin liittyy riskejä.

8. Miten tekoläpän katetriasennus tapahtuu?

Nivuseen tehdään paikallispuudutuksessa lyhyt viilto, josta tekoläppä pujotetaan reisivaltimon kautta katetrin avulla paikalleen. Asennus voidaan tehdä myös sydämen kärjen läpi vasemmasta kyljestä tehtävän pienen viillon kautta. Läppä asennetaan pallokatetrin avulla ja se alkaa toimia heti, kun se on laajennettu paikoilleen. Toimenpiteeseen kuluu vain kolmasosa perinteiseen leikkaukseen kuluvasta ajasta.

9. Mitä etuja tavi-menetelmällä on?

Perinteinen sydänleikkaus on avoleikkaus, jonka ajaksi potilas nukutetaan. Hänet kytketään sydänkeuhkokoneeseen ja sydän pysäytetään. Katetriasennuksessa ison leikkauksen riskit jäävät pois, kun potilas on hereillä eikä sydäntä tarvitse pysäyttää. Toipuminen on nopeampaa.

10. Mitä katetriasennuksen jälkeen tapahtuu?

Oireet yleensä häviävät. Moni tosin tarvitsee verenhyytymistä estävää lääkitystä. Potilas käy sydämen ultraäänitutkimuksessa kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta. Sen jälkeen seurantaa on muutaman vuoden välein. Joillakin aorttaläppä voi ahtautua uudestaan.

11. Miten katetriasennukset onnistuvat?

Ne onnistuvat nykyään hyvin. Niihin liittyy vain vähän komplikaatioita, vaikka toimenpiteeseen valikoituvat huonokuntoisimmat potilaat. Keinoläppiä asennetaan tällä tekniikalla yliopistosairaaloissa.

Katetriasennuksia on tehty Suomessa kahdeksan vuotta. Sinä aikana olemme joutuneet Hyksissä uusimaan vain yhden tavi-läpän. Potilaat pärjäävät asennetulla läpällä yleensä loppuelämänsä.

12. Miksei nuoremmille asenneta tekoläppää katetrin avulla?

Alle 60–70-vuotiaat kannattaa leikata, sillä perinteinen läppäleikkaus on tehokas ja kokeneen kirurgin käsissä niin turvallinen kuin iso leikkaus voi ylipäätään olla. Leikkauksessa läppä voidaan korvata joko mekaanisella tai biologisella tekoläpällä.

Keinoläpän asennuksessa katetrin avulla käytetään biologista tavi-läppää. Sen kestoikä on 10–15 vuotta. Biologisen läpän etu on, että hyytymisen estolääkitystä tarvitaan yleensä vain lyhyen aikaa.

Tavi-läpän hinta on laskenut 20 000 eurosta 5 000 euroon, mutta se on silti huomattavasti kalliimpi kuin tavallinen kirurgisesti asennettava läppä. Säästöä tulee kuitenkin lyhentyneessä hoitoajassa.

Asiantuntijana osastonylilääkäri Mika Laine Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Bioläppä tehdään naudan sydänpussista! Lue lisää: etlehti.fi/sydanlappa