Senioreiden uutta intoa sukeltaa internetin sivuille ja palveluihin kuvataan termillä hopeinen hyökyaalto. Seniorit ovat otollisista kohderyhmää erilaisille sähköisille palveluille. Eläkkeellä olevilla on aikaa ja jo intoakin puuhata tietokoneiden parissa.
– Silti kyse ei ole siitä, että jokin muu harrastus, kuten kalastus tai puutarhanhoito, jäisi toissijaiseksi, sanoo Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n tutkijatohtori Risto Sarvas.
Tutkijan mukaan erilaiset yhteisöllisyyteen kannustavat keskustelusivut ovat järkeviä, jopa tarpeellisia.
– Internetin sosiaalisista sivustoista, kuten Facebookista puhuttaessa pitäisi enemmän korostaa etuja kuin haittoja. Niiden avulla voi pitää yhteyttä lapsiin ja lapsenlapsiin, saada uusia ystäviä ja kerätä lisätietoa omasta harrastuksesta tai vaikkapa mökin kunnostuksesta, Sarvas perustelee.
– Senioreita pitäisi hyödyntää myös palveluiden suunnittelussa. Millaisia sisältöjä ja toimintoja halutaan?
Risto Sarvas arvelee, että erityisesti vanhemmalle väestölle suunnatut sosiaaliset internet-palvelut lisääntyvät Suomessa muutaman vuoden kuluessa.
– Ongelma on se, että sivustoja suunnittelevat pääosin nuoret, joiden on vaikea hahmottaa vanhemman ikäryhmän tarpeita. Tietotekniikan outous, vaikeakäyttöisyys ja välineellisyys ovat omiaan lisäämään epävarmuutta.
Yhteisösivuilta ystävyyksiä
Yhdysvalloissa yli 55-vuotiaille on tarjolla monenlaisia yhteisöllisiä internet-palveluja. Suuria ikäluokkia palvelevat esimerkiksi Eons- ja Rezoom-sivustot. Niillä on muun muassa matkailuun, ruokavalioon, rahaan ja talouteen liittyvää tietoa, ystävänhakuja ja pelejä. Myös Ruotsissa toimii suosittu yli 55-vuotiaille suunnattu yhteisöpalvelu Silvergen, jossa voi keskustella muiden käyttäjien kanssa haluamastaan aihealueesta.
– Internet ei korvaa konkreettisia ihmissuhteita, mutta se voi ajan ja paikan etäisyydet ylittäessään täydentää niitä, Risto Sarvas huomauttaa.
Kynnys hankkia uusia ystäviä voi olla tavallista matalampi, sillä kirjoittaessa ujous ei näy.
– Voi olla vaikea ryhtyä soittamaan ihmiselle, jonka kanssa on jutellut kauan sitten tai ei koskaan. Sähköpostin lähettäminen tai nettikeskustelu on helpompaa, mutta siihenkin voi liittyä epävarmuutta, koska kyse ei kuitenkaan ole tosielämästä irrallisesta maailmasta.
Pakko ei motivoi ketään
Tutkija tuntee vastarinnan. Osa ei halua kommunikoida koneella, ei edes maksaa laskuja.
– Yhdysvaltain viime presidentinvaalit oli hyvä esimerkki internet-aktiivisuuden voimasta. Barack Obaman vaalikampanjaa käytiin aktiivisesti verkkoyhteisöissäkin. Mikäli tällaisiin internet-keskusteluihin tai yhteisöön ei tunnu luontevalta kuulua, vaarana on, että putoaa pois päätöksenteosta, Risto Sarvas sanoo.
– Vastarinnasta tai osaamattomuudesta voi pahimmillaan tulla yhteiskunnallinen ongelma.
Tutkija pitää nokan koputtamista tekniikasta tarpeellisena.
– Kritiikki on tervetullutta, sitä kannattaa antaa. Tietotekniikka on nykyisellään monimutkaista.
Senioreille kannettava?
Kun digitaaliset tv-lähetykset alkoivat, suomalaisille tarjottiin digibokseja sopuhintaan ja asennusavulla. Risto Sarvaksen mukaan tällainen ajatus toimisi nettielämänkin kannustimena. Miksei valtiokin voisi tukea kehityksen kyydissä pysymistä?
– Kansalaisboksi-ajatus saattaisi toimia vaikka niin, että senioreilla olisi mahdollisuus vähentää veroissaan tietokoneen ja internet-yhteyden hankintakulut. Tämä voisi laskea hankkimisen kynnystä ja kannustaa aktiiviseen internetin käyttämiseen. Yksinäisyyttä tietokoneet eivät poista, mutta hyvänä apuna ne voivat olla.
Lue sanasto ja lisää aiheesta ET-lehdestä 14.
