Verenohennuslääke ei vaikuta sydämen rytmiin, mutta osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee lääkkeen sydäninfarktiriskin pienentämiseksi. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila kertoo myös, voiko eteisvärinää ehkäistä itse.
Lukija kysyy:
Sairastuin pahaan flunssaan ja sydämeni rytmi kääntyi eteisvärinäksi, flimmeriksi. Lääkäri passitti sairaalaan, missä rytmi palautui normaaliksi, kuten vointikin. Minulle aloitettiin verenohennuslääke. Riittääkö lääke pitämään flimmerit loitolla, vai voinko tehdä jotain asian eteen?
Sirkka 74 v
Omalääkäri Risto Laitila vastaa:
Verenohennuslääkkeen tehtävä on estää veritulppien synty. Sydämen rytmiin lääkkeellä ei ole vaikutusta.
Jokaisen riski ja lääkkeen tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Eteisvärinässä sydämeen voi kehittyä verihyytymiä. Jos hyytymä lähtee liikkeelle, se voi päätyä aivovaltimoihin ja aiheuttaa halvauksen. Kaikki eteisvärinäpotilaat eivät ole aivoinfarktin vaaravyöhykkeessä. Jokaisen eteisvärinäpotilaan aivoinfarktiriski ja verenohennuslääkkeen tarve arvioidaan yksilöllisesti riskitekijöiden valossa. Esimerkiksi verenpainetauti ja yli 65 vuoden ikä ovat yhdessä jo aihe verenohennuslääkitykselle.
Eteisvärinäkohtauksen vaaraa voi vähentää hallitusti hoikistumalla, jos ylipainoa on kertynyt. Alkoholin käyttökin lisää kohtausvaaraa, mikä on hyvä tietää. Terveet elämäntavatkin saattavat vähentää kohtausten määrää. Mutta läheskään aina ei omilla toimilla ole mitään merkitystä.
ET:n omalääkäri vastaa lukijoiden terveyttä koskeviin kysymyksiin ET-lehden jokaisessa numerossa. Tilaajana voit lukea lehdet myös täällä. ET-lehden voit tilata täältä. Jos et ole vielä tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun.
