Varpaissa kutisee – mikä avuksi?

Uimahallissa tassutellessa voi iskeä pelko. Tarttuuko täältä jalkaan sieni?

– Jalkasieni ei tuosta noin vain hyppää jalkapohjaan, jos iho on terve ja hyvässä kunnossa, sanoo jalkojen hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja, jalkojenhoidon AMT Saara Mattila Terveystalosta.

– Mutta jos varpaanvälin iho on hyvin kuiva ja rikki tai haavainen, se on alttiimpi erilaisille jalkainfektioille, kuten sienille tai ruusulle. Uimahalleissa ja muissa yleisissä suihku- ja pukutiloissa, joissa voi olla kosteaa ja epäpuhdasta, kannattaa käyttää omia jalkineita.

Kuiva ja haavainen iho on on alttiimpi erilaisille jalkainfektioille.

Jalkasieni, toiselta nimeltään jalkasilsa, alkaa yleensä reunimmaisista varpaanväleistä. Iho tuntuu erilaiselta kuin tavallisesti: kutisee, punoittaa ja hilseilee.

– Moni kuvailee, että varpaanvälissä “sirittää”, ihan kuin siellä eläisi jokin, Mattila sanoo.

Varvasvälisilsaa voi hoitaa apteekin itsehoitohyllyn sienilääkevoiteella tai -puuterilla. Se pysyy melko hyvin aisoissa myös omalla hygienialla.

– Varpaanvälit kannattaa pestä joka päivä ja kuivata huolella, mutta hellästi, sillä iho on todella ohut. Jos jalkapohjien iho on kuiva ja halkeilee, sitä on hyvä rasvata.

Jos jalkapohjien iho on kuiva ja halkeilee, sitä on hyvä rasvata.

Jos sieni leviää varvasvälistä muualle jalkapohjaan, on käytävä lääkärissä. Lääkäri arvioi tilanteen ja määrää tarvittaessa lääkityksen.

Myös jatkuvasti rikki olevaa varpaanvälin ihoa kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Ihorikkojen kautta elimistöön voi päästä bakteeri, joka aiheuttaa paljon sientä vaarallisemman ruusuinfektion.

Jos jalkasientä ei hoida hyvin, se voi levitä myös kynsiin. Kynsisientä eli kynsisilsaa on noin 11 prosentilla aikuisista, useimmiten keski-ikäisillä ja iäkkäillä miehillä.

– Lähes kaikilla meillä on jalka- ja kynsisilsaa aiheuttavia rihmasieniä elimistössä ja altistumme niille jatkuvasti. On vähän sattumaa, kenellä ne aiheuttavat infektion. Alttius voi olla myös geneettistä, Mattila sanoo.

Jos jalkasientä ei hoida hyvin, se voi levitä myös kynsiin.

– Iäkkäille silsa tulee helpommin kenties siksi, että immuunipuollustus on nuoria heikompi. Myös perussairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet tai diabetes voivat vaikuttaa sieni-infektion ilmenemiseen.

Kynsisieni tulee aluksi yleensä yhteen kynteen. Varpaankynnen kärki tai sivu alkaa kellertää tai kynnen sivuun ilmestyy ruskehtava viiru, joka leviää vähitellen kynnen tyveä kohti. Kynnen väri muuttuu kellertäväksi tai rusehtavaksi, kynsi paksuuntuu ja kynnenalunen karstoittuu.

Myös varpaankynnen vaurioituminen tai vamma voi altistaa kynsisienen kehittymiselle.

– Jos olet esimerkiksi kolauttanut varpaasi ja varpaankynsi irtoaa kynsipatjasta, sinne voi alkaa kertyä kosteutta ja epäpuhtautta, jossa sieni viihtyy. Siksi myös varpaankynnen seutu pitäisi aina kuivata hyvin pesujen jälkeen, Mattila sanoo.

Varpaankynnen seutu pitäisi aina kuivata hyvin pesujen jälkeen.

Kynsisilsan edetessä kynsilevy paksuuntuu ja haurastuu ja kynsi voi tuhoutua kokonaan. Monessa kynnessä oleva kynsisieni on kosmeettisesti epämiellyttävä ja voi haitata erilaisten kenkien käyttöä.

Jos kynsisieni on pikkuvarpaan kynnessä tai hyvin pienellä alueella, sitä voi kokeilla häätää itsehoitotuotteilla. Jos kynsi on kuitenkin vaurioitunut tai siinä näkyy viivaa, on syytä käydä terveydenhuollon ammattilaisella, joka voi hioa kynnen ja arvioida, millaista hoitoa tarvitaan.

– Ennen kuin kynsisilsa leviää, kannattaa käydä lääkärissä. Diagnoosi ja lääkitys vaativat aina lääkärikäynnin. Kynsisilsalääkitys on yleensä pitkäkestoinen, minimissään kolme kuukautta tai jos silsa on useammassa kynnessä, jopa vuoden mittainen.

Mattila ei suosittele testaamaan kynsisientä itse apteekkitestillä, koska sillä sitä on hankala saada kiinni.

– Kynsisieni on moninainen oireyhtymä, ja siksi aina ennen lääkehoitoa on otettava kynsisieninäyte.

Aina ennen lääkehoitoa on otettava kynsisieninäyte.

Joillakin varpaankynnet paksuuntuvat ja kellastuvat iän myötä, vaikka niissä ei olisi sientä. Näin käy esimerkiksi psoriaatikoille.

Kynsien paksuuntumiseen vaikuttavat myös varpaiden virheasennot, liian pienet kengät tai kynsiin aiemmin sattuneet vammat.

Paksut tai liian tiukat jalkineet ja hyvin hiostavat sukat voivat osittain altistaa erilaisille jalkainfektioille.

– Jos esimerkiksi urheilee paljon huonoilla jalkineilla, jotka jatkuvasti hankaavat kynsien reunoja tai hautovat varpaanvälejä ja kerryttävät sinne kosteutta, jalka- ja myös kynsisilsa voi tulla helpommin, Mattila sanoo.

– Väärin leikattuna sisäänkasvavat kynnet aiheuttavat myös kynsivallin tulehduksia, jotka kannattaa hoitaa ennen kuin ne pitkittyvät.

Monia vaivaavat syylät ovat erilaista syntyperää kuin sienet. Syylät ovat viruksen aiheuttamia hyvälaatuisia ihomuutoksia, eikä niitä lueta infektioksi. Ne voivat vanhetessaan halkeilla ja olla kivuliaita. Syyliä tulee ja menee, ja usein ne hoituvat apteekin itsehoitotuotteilla.

– Jos syylä kovettuu tai alkaa haitata kävelyä, se täytyy hoitaa jalkojenhoitajan avulla tai esimerkiksi lääkärin antamalla jäädytyshoidolla, Mattila sanoo.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.