Kohonnut verenpaine ei aiheuta arjessa tuntuvia oireita, mutta se voi lisätä hengenvaarallisten sairauksien riskiä. Omia paineita on onneksi helppo seurata.
1. Miksi nykyään verenpaineen suhteen ollaan tiukempia kuin ennen?
Kohonneen verenpaineen yhteydestä erityisesti aivosairauksiin on saatu lisää tutkimustietoa.
Ihanteellinen verenpaine ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä eli TIA-kohtauksia ja aivoinfarkteja.
Alkaa olla yhä enemmän näyttöä myös siitä, että heillä, joilla verenpaine on hoidossa, esiintyisi muita vähemmän muistisairauksia.
Ihanteellinen verenpaine ehkäisee aivoverenkiertohäiriöitä.
Siksi kaikenikäisillä on samat tavoitearvot: lukemien pitäisi olla vastaanottomittauksissa alle 140/90 mmHg ja kotimittauksissa alle 135/85.
Jos sairastaa sepelvaltimotautia, pyritään alle 130/80 mmHg:n lukemiin.
Yli 80-vuotiailla lukemissa voidaan yksilöllisesti joustaa, jos on vaikka iän tuomaa heiveröisyyttä. Lääkeannos ei saisi olla niin suuri, että verenpaine laskee niin alas, että tulee huimausta, tasapaino-ongelmia ja kaatumisia.
2. Kuinka usein verenpaine pitäisi kotona mitata?
Verenpaine kannattaa mitata kotona muutaman kerran vuodessa, vaikka se ei olisi koholla.
Jos verenpaine on ihannelukemissa, sitä ei tarvitse välttämättä seurata tiiviimmin. Mutta jos se on jonkin verran yli ihanteellisen tason, elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota ja seurantaa lisätä.
Verenpaine kannattaa mitata kotona muutaman kerran vuodessa, vaikka se ei olisi koholla.
Jos yksittäisessä mittauksessa verenpaine on kohonnut eli lukemat ylittävät 135/85 tai on saanut terveydenhuollon ammattilaiselta ohjeen tehdä kotimittaus, verenpaine pitäisi mitata esimerkiksi aamuin illoin seitsemän vuorokauden ajan ja lukemat kirjata ylös.
Mittauksia tehdään kerralla kaksi tai kolme, eli verenpaine mitataan 2–3 kertaa peräkkäin 1–2 minuutin välein. Oikea verenpainetaso on mittausten keskiarvo. Tulosten kanssa kannattaa mennä lääkärille.
3. Onko niin, että iän myötä matala alapaine ei olekaan hyvä uutinen?
Suurempi luku eli yläpaine, niin sanottu systolinen paine, kuvaa valtimoissa olevaa painetta sydämen supistuessa.
Pienempi luku eli alapaine, niin sanottu diastolinen paine, on suurten valtimoiden paine sydämen lepovaiheen aikana.
Vanhemmiten on tavallinen ilmiö, että yläpaine nousee ja alapaine voi pysyä samana, jolloin ylä- ja alapaineen ero voi tulla suureksi.
Lähtökohtaisesti matala alapaine on hyvä asia, mutta suuri ero ylä- ja alapaineessa on riskitekijä, jota on hoidettava.
4. Voiko kotimittauksessa saada väärät lukemat?
Kotimittaus antaa yleensä luotettavammat lukemat kuin terveydenhuollossa tehty, missä moni jännittää. Mutta lukemat voivat vääristyä kotonakin, jos jännittää paljon tai on todella huolestunut.
Myös rytmihäiriöt, esimerkiksi eteisvärinä tai kammiolisälyönnit voivat sotkea tuloksia.
Kotimittaus antaa yleensä luotettavammat lukemat kuin terveydenhuollossa tehty.
Jos on syytä epäillä, että ne ovat vääriä, voidaan tehdä vuorokauden kestävä verenpaineen seuranta, josta saadaan tarkkaa tietoa verenpaineen käyttäytymisestä eri vuorokaudenaikoina ja erilaisissa tilanteissa.
Seurannassa käsivarteen kiinnitetään verenpainemansetti ja vyötärölle pieni rekisteröintilaite, joka mittaa verenpaineen ja tallentaa tiedot läpi vuorokauden, myös nukkuessa.
5. Miten verenpaine mitataan oikein?
Mittaukset olisi hyvä tehdä ennen verenpainelääkkeiden ottamista ja kahvin juomista kello 6–9 välillä ja iltamittaukset kello 18–21.
Aamu-uninen voi mitata aamupaineet myöhemminkin, mutta tilanteen pitäisi olla aina samanlainen ja rauhallinen. Silloin saadaan selville todellinen lepoverenpainetaso.
Paineet yleensä nousevat heräämisen jälkeen, sillä se on elimistölle eräänlainen stressitila.
Paineet yleensä nousevat heräämisen jälkeen.
Vältä puoli tuntia ennen mittausta raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia ja alkoholia, kahvia, teetä ja kolajuomia sekä saunomista. Ne vaikuttavat verenpaineeseen.
Istu alas, pidä käsivarsi pöydällä 90 asteen kulmassa, kiinnitä olkavarsimittarin mansetti ja odota 5–10 minuuttia. Älä puhu tai liiku mittauksen aikana.
Odota hetki, ja mittaa toisen kerran. Kirjaa lukemat ylös ja ota ne mukaan lääkärille.
Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri Kristian Paavonen Terveystalosta. Lähteenä myös Sydänliitto, Aivoliitto ja Terveyskirjasto.
Lue koko juttu ET-lehden numerosta 16/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Mistä terveysaiheesta haluaisit lukea?
Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse et-lehti@sanoma.com ja kirjoita viestin aiheeksi Terveys.
