Jopa noin kahdella miljoonalla suomalaisella on korkea verenpaine, mutta vain puolet heistä tietää sen. Jo pieni pudotus verenpainelukemissa pienentää riskiä saada aivoverenkiertohäiriö.

1. Kannattaako verenpainetta mitata, jos mitään oireita ei ole?

Kannattaa. Kohonnut verenpaine aiheuttaa hyvin harvoin oireita. Jotkut tosin voivat tuntea esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta, jos verenpaine on erittäin korkea.

Verenpaineen voi tietää vain mittaamalla.

Joskus korkean verenpaineen oireet voivat kuitenkin olla katastrofaalisia: ihminen saa esimerkiksi aivoinfarktin tai aivoverenvuodon. Niitä ei kannata jäädä odottelemaan. Verenpaineensa voi tietää vain mittaamalla.

2. Mitä riskejä hoitamattomassa korkeassa verenpaineessa on?

Se rasittaa verenkiertoelimistöä eli valtimoita ja sydäntä monella tavalla. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa valtimoverisuonten sisäseinämiä, jolloin verisuonet ahtautuvat ja verenkulku suonissa heikkenee.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aivojen suonet vaurioituvat, jolloin aivoverenkiertohäiriöiden eli aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riski lisääntyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kohonnut paine vaurioittaa sydäntä ja verisuonia.

Sydän joutuu tekemään enemmän töitä puskeakseen verta liikkeelle, ja vuosien myötä se paksunee ja väsyy, minkä seurauksena on sydämen vajaatoiminta.

Valtimoiden kovettumisen viimeinen seuraus on sydäninfarkti.

Suurten verisuonten taudin eli valtimotaudin kiihtymisen lisäksi korkea verenpaine kiihdyttää pienten verisuonien tautia, jolloin riski sairastua verisuoniperäiseen muisti- sairauteen kasvaa.

3. Hoidetaanko Suomessa verenpainetta tarpeeksi?

Arviolta jopa noin kahdella miljoonalla suomalaisella on korkea verenpaine. Vain puolet heistä tietää sen eli verenpaine on mitattu. Noin miljoonalla on verenpainelääkitys, mutta heistä alle puolella hoitotavoite toteutuu eli verenpainearvot ovat riittävän matalat.

Lääkitystä käyttävät yli 65-vuotiaat naiset pääsevät hoitotavoitteeseen vielä harvemmin: heistä vain kolmanneksella verenpainetaso alittaa 140/90 mmHg.

Vain kolmannes yli 65-vuotiaista naisista pääsee hoitotavoitteeseen.

Vaikka verenpainelääkkeet olisi määrätty, ne jäävät helposti ottamatta, koska korkea verenpaine ei aiheuta tuntemuksia.

Jos verenpaine ei laske elintavoilla, lääkitys on tärkeää, jotta sairastumis- ja kuolleisuusriskiään voi pienentää.

4. Miksi kohonneen verenpaineen raja on niin tiukka?

Verenpainetaudista puhutaan, kun lukemat ovat toistuvasti 140/90 elohopeamillimetriä (mmHg) tai yli sen. Raja perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön siitä, että lukeman ylittävät verenpainearvot lisäävät sairausriskejä merkittävästi.

Jos elintaparemontti ei auta, tarvitaan lääkitystä ehkäisemään sairastumisriskiä.

Korkea verenpaine on aivoverenvuodon yleisin syy.

Lääkärin näkökulmasta raja voisi olla tiukempi. Sairauksien riskit alkavat kasvaa jo silloin, kun verenpaine on jatkuvasti yli normaalin tason eli yli 120/80 mmHg.

Verenpainetason pienikin lasku pienentää esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden riskiä merkittävästi. Kahden elohopeamillimetrin nousu puolestaan kasvattaa riskiä kymmenyksen verran.

5. Kuinka usein huomaamatta jäänyt verenpainetauti on syynä aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle?

Korkea verenpaine selittää noin neljäsosan erilaisista aivoverenkiertohäiriöistä eli aivoinfarkteista ja aivoverenvuodoista. Erityisesti aivoverenvuodon riski kasvaa: korkea verenpaine on aivoverenvuodon yleisin syy.

Joskus aivoverenvuoto voi olla verenpainetaudin ensimmäinen merkki. Aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista.

6. Mikä on verenpaineen yhteys muistisairauksiin?

Aivojen pienet valtimot sijaitsevat aivojen syvissä osissa, niin sanotussa valkeassa aineessa. Korkea verenpaine voi häiritä verenkiertoa aivojen valkeassa aineessa tai aiheuttaa tukoksia pieniin suoniin, mikä aiheuttaa aivoihin pieniä vaurioita. Puhutaan pienten suonten taudista, jota voi olla aivojen muistialueella.

Kognitiivisen tason laskemisen lisäksi voi tulla hidastumista ja kömpelöitymistä.

Riskit kasvavat, kun verenpaine on yli 120/80.

Pienten suonten tauti ei usein tule äkillisesti vaan hiipimällä. Kun se havaitaan, tärkeintä on laskea verenpainetta mahdollisimman matalalle.

Usein lääkäri määrää aivoverenkiertohäiriön jälkeen verenpainelääkkeeksi ACE-estäjää ja ATsalpaajaa eli sartaania, joiden tehosta on tutkimusnäyttöä myös pienten suonten taudin ehkäisyssä.

7. Tapahtuuko verenpainearvoille jotain iän myötä?

Ne nousevat pikkuhiljaa. Ikääntyessä verisuonten elastisuus vähenee, mikä yleensä vaikuttaa niin, että yläpaine eli niin sanottu systolinen paine, joka vallitsee sydämen supistuessa, nousee.

Alapaine eli diastolinen paine, joka vallitsee sydämen lepovaiheen aikana, voi pysyä samana. Ylä- ja alapaineen eriäminenkin on vaarallinen tilanne: korkea yläpaine ja matala alapaine tarkoittaa usein pitkälle edennyttä valtimotautia.

8. Miten usein yli 60-vuotiaan pitäisi mitata verenpaineensa?

Verenpainetta pitäisi mitata kotimittarilla, ei lääkärissä. Jos verenpaine on normaali, kerran kuussa riittää.

Jos verenpaine on ajoittain koholla, mittaus pitäisi tehdä vähintään viikoittain. Jos se ylittää usein 140/90 mmHg, tehdään mittaussarja, jossa paineet mitataan kahden viikon aikana aamuin illoin ja kirjataan ylös lääkäriä varten.

Jos käyttää verenpainelääkkeitä, on hyvä mitata säännöllisesti aamu- ja ilta-arvot, jotta nähdään, mihin aikaan vuorokaudesta lääkitys kannattaa ottaa.

9. Kuinka paljon elämäntavoilla voi vaikuttaa verenpaineeseen?

Korkea verenpaine liittyy usein elintapoihin. Monesti verenpaine laskee, kun lisää liikuntaa, pudottaa painoa ja vähentää suolan käyttöä.

Liikunta ja laihdutus ovat teholääkkeitä.

Taipumus kohonneeseen verenpaineeseen voi olla myös perinnöllinen, jolloin lääkehoitoa tarvitaan väistämättä jossain vaiheessa. Lääkkeiden verenpainetta laskeva teho yleensä paranee, kun tekee lisäksi muutoksia elintapoihin.

10. Onko liian matala verenpaine täysin harmiton?

Jos verenpaine on hyvin matala, voi tulla huimausta: silmissä pimenee ja ääritapauksissa ihminen voi pyörtyä ja murtaa luita. Silloin verenpainetta ei kannata hoitaa liian alas.

Muutoin verenpaineen hoidossa pyritään usein niin alhaisiin lukemiin kuin ihminen sietää ilman sivuoireita. Etenkin, jos kohonnut verenpaine on jo aiheuttanut valtimotautia tai sydänlihasvaurioita.

Asiantuntijana neurologian professori Risto O. Roine, TYKS ja Turun yliopisto. Lisäksi lähteinä FinTerveys2017-tutkimus ja aivoliitto.fi.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 15/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla