Hengenahdistus huolestuttaa yli 70-vuotiasta leskirouvaa. ET-lehden omalääkäri kertoo, miten tilanteessa kannattaa toimia.
Minua on alkanut vaivata hengenahdistus. Ylävatsalle tulee sellainen ahdistava paino jo, kun kuljen muutaman sadan metrin matkan. O
lo on tynnyrimäinen. Jalatkin ovat muuttuneet kovin kylmän tuntuisiksi eivätkä ne tahdo lämmetä, kun asetun nukkumaan.
Mitä neuvoksi?
Huolestunut, huolellinen leskirouva, reilut 70 v
Kyllä sinut täytyy huolella tutkia. Vaihtoehtoja rasituksessa ilmaantuvalle hengenahdistukselle on useita.
Ehkä hengenahdistuksella ja kylmillä jaloilla ei ole yhteyttä. Mutta samalla kun hengenahdistuksen syitä selvitellään, on syytä tukita, miten valtimoverenkierto jaloissasi toimii.
Lääkäri haastattelee sinut ja kuuntelee sydämen sykkeen ja mahdolliset läppävuodoista tulevat sivuäänet. Ahdistus voisi johtua vaikka siitä, että normaali sydämen rytmi on kääntynyt eteisvärinään.
On myös mahdollista, että jokin sydämen läpistä vuotaa tai on ahtautunut. Sydänfilmi paljastaisi rytmin ja kertoisi, onko sydän kuormittunut.
Astma tai jokin keuhkosairaus voi ilmetä ahdistuksena. Keuhkot pitäisi kuunnella ja ehkä keuhkokuvakin olisi paikallaan.
Ahdistus voi johtua myös eteisvärinästä.
Todennäköisesti lääkäri otattaisi liudan verikokeita. Verenkuvan määrityksellä olisi olennaista poissulkea anemia. Sydämen vajaatoiminnasta kertova eteispeptidimääritys voisi olla tarpeen.
Jalkojen verenkierto voidaan selvittää niin, että hoitaja tai lääkäri mittaa nilkasta verenpaineen, sillä kylmät jalat johtuvat pintaverisuonten supistumisherkkyydestä.
Jos sinulla on verenpainemittari, seuraa viikon ajan aamu- ja iltaverenpaineita. Aseta mansetti olkavarteesi ja odota rauhassa viisi minuuttia. Mittaa sitten paine kahdesti parin minuutin välein. Laita lukemat ylös ja hakeudu lääkäriin.
Rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus on aina aihe lääkärin vastaanotolle.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 17/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
