Vaatesuunnittelija Ritva Fallan elämässä työ on tullut ensin

Rekeissä roikkuu värikkäitä kesävaatteita. Kun ne on myyty, Ritva Falla, 71, kaivaa varastosta tilalle talvisempia. Uusia vaatteita tähän tilaan ei enää tule.

Ritva tyhjentää liiketilaansa Helsingin Kalevankadulla.

– Haluan myymälän tyhjäksi, jotta saan pääni tyhjäksi ja luovuuteen vapautuu energiaa, Ritva sanoo.

Eläke on sananakin kamala, se kuulostaa elätiltä.

– Eläkkeelle en kuitenkaan jää koskaan. Eläke on sananakin kamala, se kuulostaa elätiltä. Niin kauan kuin olen terve ja on intoa, haluan olla hyödyllinen yhteiskunnassa.

Ritva perusti nykyisen yrityksensä, ekologisesti valmistettuja vaatteita myyvän Kuusaman, koronavuonna 2020. Alku oli lupaava.

”Minusta tuntuu, etteivät ihmiset nyt nauti oikein mistään.”

– Tein hullunhauskoja vaatteita, joista itse tykkään. Leikittelin volyymillä ja leveydellä, värit olivat rohkeita, laventelia ja omenanvihreää.

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 alkoi, Ritvan mielestä moni vaatteiden jälleenmyyjä hätääntyi. Jo tilattuja vaatteita tahdottiin palauttaa.

Pahin paniikki laantui, mutta talouskriisi jatkui. Myynti ei palautunut entiselleen. Ritvasta tuntuu, että vaatteiden vastuullisuus ei enää kiinnosta asiakkaita yhtä paljon kuin aiemmin, vaan hinta on tärkeämpi.

– Minusta tuntuu, etteivät ihmiset nyt nauti oikein mistään. Ilmassa väreilee epävarmuus ja apatia, ilo on kadonnut. Sen toivoisin palaavan pian.

Rahaa tulee jos on tullakseen

Teini-ikäisestä asti Ritvalla oli unelma. Hän piti sen omana tietonaan.

– Pelkäsin, että unelma ei toteudu, jos siitä puhuu.

Unelma oli tulla vaatesuunnittelijaksi.

”Äiti olisi toivonut, että Ritva olisi jäänyt töihin postiin.”

Äiti piti muotialaa epämääräisenä. Hän olisi toivonut, että tytär olisi jäänyt töihin postiin, missä tämä oli tienannut kesätyörahoja. Ritva muutti kuitenkin Helsinkiin ja alkoi opiskella vaatesuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa. Muotimaailma veti puoleensa.

Työ muotisuunnittelijana imaisi maailmaansa heti. Ritva suunnitteli yrityksensä kautta vaatteita Luhdalle ja Piretta-P.T.A:lle ja nautti kankaanostomatkoista Italiaan.

Ritva sanoo yhä pitävänsä Kirsti Paakkasta esikuvanaan.

Marimekon pääsuunnittelija Ritvasta tuli 45-vuotiaana vuonna 1997. Marimekon omistajana oli silloin Kirsti Paakkanen.

Ritva sanoo yhä pitävänsä Kirsti Paakkasta esikuvanaan.

– Kirsti sanoi, että pitää olla intohimo siihen, mitä tekee, ja sitten rahaa tulee, jos on tullakseen. Kirsti sanoi myös sen, että hullu saa olla, muttei tyhmä. Ajattelen, että toteutan nytkin liiketilasta luopuessani tätä Kirstin ajatusta. Olisi tyhmää puskea väkisin eteenpäin.

Kun Kirsti Paakkanen oli myynyt Marimekon, Ritva jatkoi suunnittelijana mutta kehitti päätyönsä ohessa omaa vaatemallistoaan. Hän halusi tehdä vaatteita aikuisemmalle naiselle.

Päätin, että se on vain nimi

Marimekosta lähdön jälkeen Ritva perusti Ritva Falla -vaatebrändin vuonna 2008.

– Se oli hyppy tuntemattomaan. Mieheni sanoi, että anna palaa. Siitä tuli menestys ja suunnittelemani vaatteet pääsivät Stockmannillekin myyntiin. Mutta sitten alkoi finanssikriisi, ja kaupaksi ei käynyt kohta enää mikään.

Huolia tuli lisää. Puoliso Gordon Falla, joka oli ollut mukana Ritvan yrityksessä, sairastui vakavasti.

– Sanoin Gordonille, että hän ei saa enää jatkaa työntekoa, hänen pitää keskittyä toipumiseen. Otin siksi yhtiökumppanin, ja se oli virhe.

Helsingin keskustassa on yhä liike, jota moni luulee Ritvan liikkeeksi.

Vuonna 2019 Ritva lähti yrityksestä, jossa oli ajautunut ristiriitoihin.

Helsingin keskustassa on yhä liike, jota moni luulee Ritvan liikkeeksi. Falla Finland -liike tai sen Falla Finland -merkkiset vaatteet eivät kuitenkaan liity Ritva Fallaan.

– Ensin omaa nimeäni kantavan merkin jääminen toisille kirpaisi. Sitten päätin, että se on vain nimi. Lähteminen helpotti henkisesti. Tiesin, että jos jään, kutistun ja sairastun.

Nyt alan elää toisin

Viime aikoina Ritva on miettinyt paljon tekemiään valintoja. Liiketilaansa tyhjentäessään hän on ajatellut, että raha ei ole koskaan ollut hänelle onnellisuuden mittari. Onnistuminen on ollut.

Nyt hänestä on tuntunut, ettei hän ole onnistunut, kun vaatteet ovat jääneet myymättä.

”Enää työ ei saa olla pääasia elämässä.”

–  Olen luopunut kaikesta työn takia, mutta enää työ ei saa olla pääasia elämässä. 

Yksi asia, josta Ritva on liikaa luopunut, on liikunta. Nyt hän tekee pilatesharjoituksen joka ilta, jotta saa istumatyöstä kärsineen kehon oikaistua.

”En tajunnut, miten tärkeitä ystävät ovat.”

Toinen asia, jota Ritva sanoo laiminlyöneensä, ovat ystävät.

– Minulla ei ole koskaan ollut kunnolla aikaa ystäville. Olen päättänyt, että nyt muutan senkin. Ennen en tajunnut, miten tärkeitä ystävät ja muut ihmiset ovat. Ajattelin, että se on sellaista joutavaa olemista ja joutavaa juttelua. Mutta sehän juuri on ihanaa, se joutava oleminen.

”Olisihan se ollut kiva, jos lapsia olisi tullut.”

Työ on syy myös siihen, ettei Ritvalla ole lapsia.

– Nyt mietin, että olisihan se ollut kiva, jos lapsia olisi tullut. Ajatus oli, että lapsia voisi tehdä, mutta tuli aina uusi työ.

Ritva on pohtinut sitäkin, ettei ehkä olisi sopinut äidiksi.

– Mietin, olisinko liian ohjaava äiti ja tulisiko lapsesta kunnollinen, kun olin työn vuoksi niin paljon poissa. Nämä olivat pelkoja, joista en päässyt yli. Nyt olisi mukavaa, että olisi lapsia, mutta se on myöhäistä.

Ritva ajattelee yhä, että unelmat on parempi pitää omana tietonaan.

Koskaan ei sen sijaan ole myöhäistä miettiä, mitä loppuelämältään haluaa. Ritva on päättänyt, että terveys tulee nyt ensimmäisenä. Toiseksi tärkein asia vastedes on elämänkumppani ja ystävät. Ennen ykkösenä ollut työ on vasta kolmannella sijalla.

Silti mieli askartelee jo uusien suunnitelmien parissa. Työhön ne liittyvät. Ritva ajattelee yhä, että unelmat on parempi pitää omana tietonaan.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 18/2024 julkaistusta jutusta. Siinä Ritva Falla kertoo myös muun muassa lapsuudestaan Jyväskylässä ja rakastumisestaan arkkitehti Gordon Fallaan sekä pohtii elämänsä tärkeysjärjestystä nyt. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun ja tilaa lehti tästä.