Kuvat
getty images

Yllättävät oireet voivat auttaa hoksaamaan, että kyseessä on uniapnea.

Pissahätä herättää yöllä ja vessassa ramppaaminen häiritsee unta. Päivällä väsyttää ja muisti temppuilee.

Nuohan ovat näitä vanhenemisen merkkejä – vai ovatko sittenkään?

– Tihentynyt yöllinen virtsaamistarve, eli kun pissalla pitää käydä kahdesti tai useammin, voi johtua uniapneasta, sanoo unilääketieteeseen perehtynyt työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna-Tuulia Mattila.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hengityskatkot ovat merkki uniapneasta

Ihminen saattaa havahtua unesta lukuisia kertoja yön aikana, vaikka ei tiedosta sitä.

Joku voi välillä herätä tukehtumisen tunteeseen, kun hengittäminen pätkii. Hengittäminen estyy tai rajoittuu, kun ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana.

Kuorsaus johtaa uniapnean jäljille.

Vieressä nukkuvan huomiot kuorsauksesta ja hengityskatkoksista johtavat varmimmin uniapnean jäljille.

– Kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan uniapneaoireyhtymästä.

 

Miksi uniapneaa kannattaa hoitaa?

Uniapneaa potevan palauttava uni jää riittämättömäksi, ja aivot puhdistuvat silloin huonosti.

Väsymyksen lisäksi muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja aivojen tiedonkäsittelyn ongelmat voivat vaivata. Mielialakin saattaa laskea.

Lihavuus lisää uniapneaa.

Uniapnea yleistyy iän myötä, kun hengityselinten rakenne ja toiminta sekä hengityksen säätely muuttuvat.

Lihavuus lisää uniapneaa, mutta ikääntyvillä painonnousu ei liity uniapneaan niin vahvasti kuin nuoremmilla. Ylipainoisella pienikin painonpudotus voi vähentää oireita ja riittää lievän uniapnean hoidoksi.

Vaikeaa uniapneaa täytyy hoitaa.

Lievää uniapneaa ei välttämättä tarvitse hoitaa, jos vointi tuntuu päivisin virkeältä. Vaikea uniapnea sen sijaan täytyy hoitaa aina, sillä se lisää hoitamattomana muun muassa aivohalvauksen riskiä.

 

Milloin uniapneaa hoidetaan CPAP-laitteella?

Uniapnean vaikeusaste määritellään uniapneaindeksillä eli AHI-indeksillä. Se mittaa yöllisten hengityshäiriöiden määrää: kuinka monta hengityskatkoa tai -vaimentumaa ihmisellä on tunnissa.

– Jos AHI-indeksi on 5-15, kyseessä on lievä uniapnea, kun taas vaikeassa uniapneassa indeksi on yli 30.

Lähes jokaisella yli 65-vuotiaalla AHI on yli viisi, mutta sillä ei useinkaan ole hoidollista merkitystä. Olennaista on se, onko päiväväsymystä ja muita oireita.

Ylipaine estää hengitysteitä ahtautumasta.

Tautia hoidetaan yleisimmin öisin käytettävällä CPAP-laitteella. Sillä luodaan ylähengitysteihin jatkuva ylipaine, joka estää hengitysteitä ahtautumasta unen aikana.

CPAP-hoitoa annetaan tavallisesti nenämaskin, sierainmaskin tai nenän ja suun peittävän maskin kautta.

CPAP-laitetta tulee käyttää vähintään 4 tuntia yössä.

– Hoito tehoaa vain, jos CPAP-laitetta käyttää säännöllisesti. Sitä tulee käyttää nukkuessa vähintään neljä tuntia joka yö.

Laite on käytännössä loppuelämän kaveri. Matkoille voi hankkia pienemmän ja kevyemmän matkalaitteen.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 6/2025 julkaistusta jutusta, jossa kerrotaan myös esimerkiksi uniapnean hoidosta uniapneakiskolla. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä

Sisältö jatkuu mainoksen alla