Mustelmat ovat yleensä harmittomia ja paranevat itsestään. Joskus harvoin ne ovat merkki sairaudesta. Myös lääkkeet voivat lisätä mustelmaherkkyyttä.
Mistä näitä aina tulee? En muista lyöneeni kättäni mihinkään.
– Mustelma ei välttämättä tarvitse suurtakaan kolhaisua, sanoo yleislääkäri Eino Ahtola Mehiläisestä.
Hän muistuttaa, että iho on näkyvin osa meistä. Siksi sen muutoksetkin näkyvät selvästi.
Mustelmaherkkyys on yksilöllinen ominaisuus.
Mustelma on syntyy, kun pieneen verisuoneen tulee rikko ja veri purkautuu ihon alla oleviin kudoksiin.
Mustelmaherkkyys on yksilöllinen ominaisuus. Siihen vaikuttavat elintavat, elämän aikana auringossa vietetty aika sekä lääkkeiden käyttö. Taipumus on luultavasti perittyä: mustelmaherkkyys voi kulkea suvussa.
Mustelmat ovat osa normaalia ikääntymistä.
Myös ikääntyminen vaikuttaa. Iän karttuessa iho ohenee ja sen kiinnitys alla oleviin kudoksiin heikkenee. Ihosta tulee liikkuva, ikään kuin patjasta irrallaan oleva päällikangas.
Iäkkäillä tulee mustelmia erityisesti kämmenselkiin ja kyynärvarsiin. Niihin ei tarvita lainkaan iskua, pelkkä käsien normaali käyttäminen riittää. Pienet verisuonet katkeavat helposti, kun iho niiden yllä liikkuu.
– Mustelmat ovat osa normaalia ikääntymistä. Ne eivät yleensä ole vaarallisia.
Monet sairaudet lisäävät mustelmia.
Joidenkin lääkkeiden käyttö voi vaikuttaa mustelmaherkkyyteen. Yleisin on kortisoni, jonka pitkäaikainen käyttö ohentaa ihoa.
Monet sairaudet lisäävät mustelmia. Yleisimpiä näistä ovat laskimoiden ja ja sydämen vajaatoiminta, koska ne lisäävät jalkojen turvotusta ja siten mustelmaherkkyyttä.
ET-lehdessä 9/2025 kerroimme, mitkä lääkkeet ja sairaudet lisäävät mustelmaherkkyyttä. Tilaajana voit lukea lehden myös täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
