Kilpirauhasarvot voivat vaihdella monista syistä, mutta pienen poikkeaman takia ei tarvitse tavallisesti huolestua.
TSH eli tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen pitoisuus veressä vaihtelee luonnostaankin eri vuorokaudenaikoina.
TSH on korkeimmillaan yöllä ja aikaisin aamulla ja laskee iltapäivää kohden.
Suurin osa terveiden ihmisten arvoista sijoittuu viitealueelle,
Kun katselee omia tutkimustuloksiaan, kannattaa pitää mielessä, että viitearvot ovat nimensä mukaan viitteellisiä.
Suurin osa terveiden ihmisten arvoista sijoittuu viitealueelle. Oma normaali tulos voi olla vähän viitearvoa suurempi tai pienempi, vaikka kilpirauhanen on kunnossa.
Yleisin kilpirauhasen sairaus on vajaatoiminta.
Kilpirauhanen on kuin kehon yleiskytkin, joka säätelee energiatasoa, aineenvaihduntaa, kehon lämpötilaa ja muita tärkeitä toimintoja. Moni huomaa voinnissaan ja jaksamisessaan, jos kilpirauhasen toiminnassa on häikkää.
Yleisin kilpirauhasen sairaus on vajaatoiminta. Sen taustalla voi olla eri sairauksia ja syitä. Tavallisimmin sen aiheuttaa autoimmuunitulehdus, jossa elimistö tuottaa vasta-aineita omaa kilpirauhaskudosta vastaan ja tuhoaa sitä.
Suuri osa lievästi poikkeavista TSH-arvoista normalisoituu itsestään ajan myötä.
Jos vajaa- tai liikatoimintaa epäillään, ensimmäiseksi tutkitaan yleensä TSH-arvo.
TSH kiihdyttää kilpirauhasen hormonituotantoa. Sen määrä veressä lisääntyy, jos kilpirauhanen tuottaa liian vähän kilpirauhashormonia. Vastaavasti jos kilpirauhashormonia on liikaa, TSH painuu matalaksi.
Lievät, usein oireettomat kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat tavallisia yli 65-vuotiailla. Suuri osa lievästi poikkeavista TSH-arvoista normalisoituu itsestään ajan myötä.
”Hoito voi joskus aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.”
– Ikäihmisen kilpirauhasen vajaatoimintaa ei pidä hoitaa liian herkästi tai voimakkaasti, sillä hoito voi joskus aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä.
– Hoidosta voi seurata esimerkiksi rytmihäiriöitä, sydämen vajaatoiminnan pahenemista tai luukatoa. Jos hoito on tarpeen aloittaa, käytetään hyvin pientä lääkeannosta.
”Lääkäri arvioi, mitä kokeita tarvitaan.”
Lääkärin mukaan on hyvä olla tietoinen siitä, että on olemassa kilpirauhasen vajaa- ja liikatoimintaa ja että ne voidaan hoitaa. Kilpirauhasarvojen mittaamista laboratoriossa omatoimisesti ilman lääkärin määräystä hän ei suosittele.
– Jos kilpirauhasen toimintahäiriöön sopivia oireita on, kannattaa käydä lääkärissä. Lääkäri arvioi, mitä kokeita tarvitaan. Jos vaivana on esimerkiksi väsymys, ei riitä, että otetaan vain kilpirauhasarvot.
Myös tulosten tulkinta vaatii asiantuntemusta. Tulosten tutkaileminen omin neuvoin voi johtaa vääriin päätelmiin ja aiheuttaa turhaa huolta.
Tämä on ote ET-lehdessä 10/2025 julkaistusta jutusta, jossa kerromme mm. iän ja sairauksien vaikutuksesta kilpirauhaseen. Tilaajana voit lukea jutun myös täällä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.
