Monissa hyvinvointiohjeissa ja -kirjoissa on kohkattu jo jonkin aikaa vagushermosta. Sitä aktivoimalla voi kuulemma rentoutua, palautua ja parantaa monenlaisia vaivoja, jopa migreeniä ja selkäkipua. Mikä ihme vagushermo oikein on?
– Se on kymmenes aivohermomme ja parasympaattisen hermoston tärkein hermo, kertoo neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta.
Tahdosta riippumattomassa hermostossa on kaksi osaa, sympaattinen ja parasympaattinen. Ne toimivat yhteistyössä keskenään.
Vagushermo toimii elimistön rauhoittavana jarruna.
Siinä missä sympaattinen hermosto aktivoi elimistöä ja kiihdyttää elintoimintoja, parasympaattisen tehtävä on rauhoittaa ja jarruttaa. Juuri vagushermo toimii rauhoittavana jarruna.
Usein siitä puhutaan yksikössä, vaikka hermoja on kaksi kappaletta, vasemman- ja oikeanpuoleinen. Ne kulkevat aivorungosta kaulan molemmin puolin suolistoon ja sukuelimiin asti hermottaen kehon kaikkia tärkeitä elimiä.
Sydämen ja keuhkojen viestinviejä
Vagushermoja tarvitaan peruselintoimintoja tasapainottavassa säätelyssä. Ne tuovat tietoa muualta elimistöstä aivoihin ja vievät tietoa takaisin elimistöön. Esimerkiksi sydämestä, keuhkoista ja suolistosta kulkeutuu tietoa aivoihin vagushermojen kautta.
– Vagukset muun muassa hidastavat sydämen rytmiä, säätelevät ja tarvittaessa laskevat verenpainetta sekä parantavat ruuansulatusta lisäämällä ruuansulatusentsyymien eritystä. Vagushermo säätelee ja tasoittaa myös hengitystämme, Partinen luettelee.
Optimaalisessa tilanteessa vagushermot rauhoittavat elimistön toimintaa ilman, että niitä täytyy erikseen aktivoida.
Käytännössä elämässä on kuitenkin aina stressitekijöitä ja uhkia, jotka nostavat sympaattisen hermoston aktiviteettia. Esimerkiksi ahdistuneisuuden tunne on merkki siitä, että sympaattinen hermosto on ottanut yliotteen.
Optimitilanteessa vagushermot rauhoittavat elimistön toimintaa ilman, että niitä täytyy erikseen aktivoida.
– Kun ihminen stressaantuu tai ahdistuu, sympaattinen hermosto aktivoituu: verenpaine nousee, sydämen syke kiihtyy ja vatsa oireilee, Partinen sanoo.
– Yksi tapa poistaa stressiä on aktivoida vagushermoja. Niin ihminen voi itse säädellä hermostonsa toimintaa ja kehon hyvinvointia.
Partinen kuvailee hermoston toimintaa vaakakupeiksi: jos sympaattisen hermoston aktivaatiota on paljon, tasapainon säilyttämiseksi pitäisi joko ottaa pois “stressipunnuksia” tai lisätä toiselle puolelle parasympaattista hermostoa aktivoivia punnuksia.
Hengitys helpottaa
Vagushermojen toimintaan voi vaikuttaa. Yksi helpoimmista ja tärkeimmistä on syvä ja rauhallinen hengitys.
Jooga, meditointi ja mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoitukset voivat auttaa syvähengityksen oppimisessa. Vielä parempi on, jos opettelee kokonaisvaltaisia rentoutuskeinoja, joilla pääsee yli ja irti stressaavista tilanteista.
– Vagushermoston toimintaa auttavat esimerkiksi erilaiset mielikuvaharjoitukset tai mielenhallintakeinot, joiden myötä aivot eivät raksuta stressaavien ajatusten parissa vaan tulee eräänlainen irtipäästämisen “antaa mennä” -tila.
Vielä parempi on, jos opettelee kokonaisvaltaisia rentoutuskeinoja.
Periaatteessa mikä tahansa tekeminen, joka laskee sykettä, rauhoittaa hengitystä ja vie ajatukset muualle, korjaa hermoston tasapainoa. Esimerkiksi avantouinti talvella vaikuttaa elimistön lämpötilan säätelyyn, jolla taas on yhteys vagushermon toimintaan.
Myös ravitsemuksella on vaikutusta. Muun muassa liiallinen sokerin ja nopeiden hiilihydraattien syöminen saa aikaan epätasapainon suoliston bakteerikannassa, ja parasympaattisen hermoston toiminta häiriintyy.
– Osa stressinhallintaa on ravitsemus, jossa on riittävästi muun muassa suoliston bakteerikantaa parantavia hapatettuja tuotteita.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 14/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Opettele rauhoittava hengitys
