"Vuosi sitten syksyllä minulle sattui tapaturma puutarhahommissa. Portaat lähtivät alta, minä iskin leukani ja käsi aukesi. Soitin terveyskeskukseen, että täällä olisi vähän neulomahommia.
Kun terveyskeskuslääkäri näki käteni, hän kieltäytyi ompelemasta. Hän sanoi, että haava on niin paha, että on mentävä keskussairaalaan.
Olin juuri avaamassa auton ovea, kun minulle tuli aivoinfarkti.
Sinne sitten lähdin omalla autolla. Olin juuri avaamassa auton ovea, kun minulle tuli aivoinfarkti. Isku leukaan oli irrottanut jonkin kokkareen, joka tukki verisuonen. Toinen puoli minusta halvaantui.
Kuukausien kuntoutus
Istuin pyörätuolissa puoli vuotta. Sen jälkeen opettelin kaksi kuukautta kävelemään.
Tämän vuoden tammikuussa lupasin fyssarille, että ennen kesää vedän ikämiehille tarkoitetussa Aarnen Tallissa jumpan, ja niin tein!
Eilen ajoin pyörällä 40 kilometrin lenkin, vaikka halvaantuneen puolen jalka ei ole vielä kunnossa.
Toipumisestani saan kiittää liikuntaa. Sanotaan, että liike on lääke ja että liikunta on kuin rahaa pistäisi pankkiin. Niin se on. Minä nautin nyt korkojen kanssa siitä, että liikunta on ollut minulle elämäntapa.
Ajoin pyörällä 40 kilometrin lenkin, vaikka halvaantuneen puolen jalka ei ole vielä kunnossa.
Tein työurani ilmailualalla ja jouduin jo työn takia pitämään huolta kunnostani.
Aarnen Talliin tulin eläkkeellä, kun kaverit kertoivat, että tällainen harrastus on. Sosiaalinen puoli ei ole täällä minulle niin tärkeää, vaikka asun yksin. Liikunta on.
Asenne ratkaisee paljon
Elämänasenteella on paljon merkitystä. Aivoinfarktin jälkeen minun piti valita, jäänkö suremaan vai jatkanko elämää. Valitsin jälkimmäisen.
Seuraavana päivänä infarktin jälkeen lähdin potkuttelemaan pyörätuolilla pitkin sairaalan käytävää. Istuin tuolissa ja potkin vauhtia terveellä jalalla.
Kiitän liikuntaa siitä, että pääsin pyörätuolista.
Vaikka itse sanon, tarinani on hyvä esimerkki siitä, mikä merkitys on liikunnalla ja yleiskunnolla. Niistä voin pitää huolta vain itse. Kukaan muu ei tee sitä puolestani.
Myös mieli on kunnossa kun yleiskunto on hyvä. Kun poikani vuosi sitten menehtyi, pyöräilin kesän aikana 3 000 kilometriä. Se oli minulle parasta terapiaa.
Liikunta antaa toivoa. Kun liikun, minun on hyvä olla.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 18/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Aarnen talli
