Helsinkiläinen Marita Bärlund, 82, kääntelee ravintolan maksupäätettä. Ikkunasta tulviva valo heijastuu ikävästi päätteen näytölle. Hän on mukana Käyttäjälle kätevä teknologia -projektissa, jossa selvitetään ikäihmisten pärjäämistä uuden tekniikan kanssa.

 – Hopeanvärinen on meille huononäköisille hankala. Parempi olisi mustavalkoinen, Marita Bärlund miettii.

Hän on ihan sinut modernien laitteiden kanssa, varsinkin silloin, kun käytettävissä on suurennuslasi.

– Siinä on hyvä valo. Ei tarvitse käännellä eikä tiirailla.

Kannelmäessä asuva Bärlund käyttää myös pankkiautomaattia, mutta hän nostaa kerralla niin suuren summan, että saa hoidettua vaikka viikon kauppa- ja apteekkiasiat käteisellä.

– Yksin en mielelläni automaatilla asioi. Kerran minulta vietiin kukkaro, mutta onneksi tileihin ei koskettu ja seteleitäkin katosi vain 45 euron arvosta. Korttien kuolettaminen  ja uudelleen hankkiminen oli parin viikon prosessi. Maksoikin satasen, Bärlund harmittelee.

Hän on mukana ns. Käkäte (Käyttäjälle kätevä teknologia) -projektissa, jossa selvitetään ikäihmisten pärjäämistä automatisoituvassa yhteiskunnassa. Päivi Aron ja Sara Ikävalkon tuorein tutkimus käsittelee  automaatteja ja maksupäätteitä ikäihmisten näkökulmasta.

Ikäihmiset ovat kokeneet varsin hankaliksi ja turvattomiksi muun muassa matkakorttien latauspäätteet sekä VR:n lippuautomaatit. Maksaminen kaupan kassalla voi olla hidasta ja hankalaa, jolloin helposti sattuu hätääntymisestä johtuvia tunnuslukuvirheitä.

Kaksi vuotta sitten käynnistynyt projekti kestää viisi vuotta. Sitä tekevät Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ja Vanhustyön keskusliitto. Rahoittajana on Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja: http://ikateknologia.fi/