Jouluun kuuluvat kirjat. Nyt ne vievät uskomusten ja uutisten taakse, inhimillisiin tunteisiin. Valitsimme 19 uutuutta.

Idän uudet tarinat

Tuhannen ja yhden yön itä tuottaa kiinnostavaa luettavaa. Kovat luonnonolot, kriisit, kulttuurierot ja sukupolvien kasvava kitka ovat kertomusten keskiössä. Tarinat vievät Kairoon, Istanbuliin, Bagdadiin ja Kabuliin, joissa metropolit paljastavat inhimilliset kasvonsa. Miten vaatimattomissa kodeissa eletään? Mitä ajattelee abayan alle verhoutunut nainen? Voiko tunne olla yhtä tärkeä kuin perinteen pakko?

Idän nykykirjailijat ovat vahvoja kertojia ja kuvaavat vaikuttavasti muutoksia. Vaikka maapallo ”kutistuu” ja lähennymme, välillämme on yhä paljon opittavaa. Kirjat kääntyvät silloiksi.

Alaa al-Aswani: Yacoubian-talon tarinat
Suom. Sampsa Peltonen. WSOY.
Kirjailija, kairolainen hammaslääkäri, on iskenyt tarinasuoneen: kertomuksen kerrostalo on kuin Egypti minikoossa. Eliitin tarpeisiin 30-luvulla rakennetussa talossa asuu kaikenlaista kansaa. Kattotasanteen varastokopeissa sinnittelevät köyhimmät. Kirja kuvaa räväkästi pieniä iloja, keskinäisiä riitoja, juonittelua ja räikeää korruptiota. Yhteiskunnallinen asema määrittää kohtaloa. Erotiikka tuo iloa pölyiseen arkeen. Arabiankielisen maailman myydyin ja yli 20 kielelle käännetty teos vie mukanaan. A.V.

Alan Drew: Vesipuutarhat
Suom. Satu Leveelahti. Otava.
Maanjäristys mullistaa naapureina asuvan amerikkalaisen ja turkkilaisen perheen elämän. Samalla se sitoo heidän tiensä yhteen tavalla, joka johtaa perhesuhteiden rajuun järkkymiseen. Sinan, Turkissa asuvan kurdiperheen isä, hurskas muslimi, on neuvoton. Miten suojella perhettä vaikutteilta, joita lännen avustusjoukot ja naapuri vyöryttävät? Tytär kurkottaa toisenlaiseen elämään. Kirja kuvaa vahvoja ennakkoluuloja, pelkoja ja muuriksi kasvavia kulttuurieroja. A.V.

Hala Jaber: Lentävällä matolla Bagdadiin
Suom. Tuija Tuomaala. Tammi.
Tositarinassa Sunday Timesin sotakirjeenvaihtaja Hala Jaber vie lukijan keskelle Bagdadin pommituksia ja paljastaa kuinka sotajournalismi toimii. Samalla teos kertoo kirjoittajansa, lapsettoman naisen äitiyden kaipuusta ja henkisestä kasvusta. Löytyy kaksi tyttöä, jotka tarvitsevat äidin. Valokeilaan nousee myös suomalaistenkin muistama Ali-poika, joka saa Englannissa uudet kädet. Haberilla on taito ottaa lukija niin Bagdadin kaduille kuin syvälle omiin ratkaisuihinsa. A.V.

Yasmina Khadra: Kabulin pääskyset
Suom. Lotta Toivanen. WSOY.
Romaani kuvaa kahden perheen elämää talibaanien hallitsemassa Afganistanissa. Ikääntyvä Atiq Shaukat on uupunut vaimonsa sairauteen ja työhönsä kuolemaantuomittujen sellin vartijana. Vaimo potee, ettei pysty enää täyttämään velvollisuuksiaan. Toisen perheen mies, Muhsin Ramat, altistuu näkemälleen väkivallalle. Fundamentalismia valottava kirja on rankka, mutta avartava. Tärkeillä asioilla ei ole arvoa. Tavallisen ihmisen kohtalo on vaieta, uhrautua ja yrittää selviytyä. A.V.

Sukusiteitä

Sanotaan, että epävarmoina aikoina perhe elvyttää. Käännymme kotiin päin, toistemme puoleen ja juuria kohti. Suunta näkyy – tosin ei aina ihanteellisesti. Perhesuhteet voivat raastaa. Äitien ja tyttärien ristiriidat ovat totta monelle polvelle. Tavallista myös on, että menneisyys hypähtää esiin vuosien jälkeen ja vaatii rakentamaan minuutta uudelleen. Eivätkö asiat olleetkaan, kuten kuvittelin? Sisarusparvessa paikka on löydettävä jo varhain.

Suvusta emme pääse irti – ja hyvä niin. Perhe antaa raamit, joiden suojassa saamme tuntea. Nähdä, että jatkumme.

Katja Kallio: Syntikirja
Otava.
Katja Kallio heittää peliin arimmat ajatukset: entä jos en osaa rakastaa? Romaani tarkastelee äidin ja lapsen sekä miehen ja naisen suhteita rehellisesti. Välitämme, mutta emme aina siedä. Kirja luotaa rakastamisen ongelmaa kolmen polven valossa. Esiin nousee myös kiitollisuus. Velvoittaako se liikaa? L.T.

Tuula Vainikainen: Äidit ja aikuiset tyttäret – matkalla ymmärrykseen
WSOY.
Tuula Vainikaisen puhutteleva, 30–70-vuotiaiden naisten kokemuksista koottu kirja osoittaa, että sukupolvista riippumatta äitien ja tyttärien kasvukivut ovat aina olleet samanlaisia. Ajat vain ovat muuttuneet. Kirja lohduttaa kuin hyvä keskustelu. Äidit ja tyttäret voivat löytää tasa-arvon heti, kun uskaltavat luopua rooleistaan. Ja niistä ehdottomista totuuksista. L.T.

Elisabeth Schönbeck: Vanhin, nuorin vai katraan keskellä?
Kirjapaja.
Olen kuopus mutta myös ainoa lapsi, ja sellaisen kanssa olen naimisissakin. Äitini oli melkoisen sisarusjoukon esikoinen, isäni tyttöperheen ainoa poika, ilmankos se oli sellaista kuin oli... Ruotsalaisen kasvatustieteilijän asiallinen ja elämää laaja-alaisesti ymmärtävä kirja avaa silmät lähiympäristöön ja omaan itseen: paikka sisarussarjassa selittää monia toimintamallejamme ja reaktioitamme. S.K.

Åke Edwardson: Winterin viimeinen talvi
Suom. Jonna Joskitt. Like.
Göteborgilainen komisario Erik Winter on taistellut rikollisuutta vastaan jo yhdeksän romaanin verran. Kun pahuus koskettaa liian läheltä, on aika jättää jäähyväiset. Pohdiskeleva, unenomainen kerronta kuljettaa lukijan Espanjan Aurinkorannikon tiiviiseen ruotsalaisyhteisöön. Vaietut perhe-salaisuudet paljastuvat ja jäljelle jäävät kosto ja katkeruus. Tunnelma on elokuvamainen. R.P.

Pertti Nieminen: Maailma pitäisi aloittaa alusta
Otava.
Lyriikan ystäville Pertti Nieminen tulee nyt isällisen läheiseksi. Viime keväänä ilmestyi vuodet summaava kokoelma Näen syksyssä kevään, ja nyt käsillä on harvinaisen intiimiä uutta runoa. Teos on kuin hyväksyvä hyvästijättö. Arjen lämpimissä säkeissä pääosan saavat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset sekä haikea kiitollisuus jatkuvuudesta. L.T.

Toinen todellisuus

Mikä on totta? Entä jos? Olemassaolon filosofiset kysymykset johdattavat pohtimaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa.

Ajalliset siirtymät kuuluvat romaanien juonteiksi, mutta ne voivat kasvaa myös kokonaisiksi tarinoiksi. Yhteen tarinaan syvenee enemmän säikeitä. Syvyys vie vierailulle myös oman elämän risteyksiin. Mitä jos asiat olisivat menneet toisin? Entä jos saisin kokea ne muutkin vaihtoehtoni? Vaikka tarinat ovat paikoin raskaita, kyseenalaistamisen päämäärä on hyvä: ymmärtää paremmin toisiamme.

Paul Auster: Mies pimeässä & Matkoja kirjoittajankammiossa
Suom. Erkki Jukarainen. Tammi.
Amerikkalaisen Paul Austerin kahdesta miniromaanista koostuva teos imaisee sykäyksittäin maailmoihin, joihin päähenkilöt August Brill ja herra Blank hetkittäin vetäytyvät. Toinen luo unettomuuttaan tarinoita, joilla peittoaa vaimon kuoleman tuoman ikävän. Toinen taas haluaa selvittää, miksi hän ei tunne ihmisiä huoneessaan. Näistä sänkyjensä laidoilla maailmaa pohtivista herroista jää lämmin kaiku. L.T.

Seppo Lahti: Pohjoista valoa
Tammi.
Kirjailija Seppo Lahti on tarttunut rohkeasti altavastaajiin. Kuka lähtisi kirjoittamaan kokeellista romaania monille tuntemattomasta kuvataiteilijasta Tyyne Eskosta ja upottaisi mukaan vielä pohjoisen miehen kasvutarinaa? Kirja on kuulas peilaus ihmisen moniin mahdollisuuksiin ja ohikiitäviin kohtaamisiin. Tuntemattomaan kannattaa tutustua. L.T.

Marko Hautala: Käärinliinat
Tammi.
Aihe on rankka. Kuvauskin paikoin niin piinaava, että on suljettava silmät. Kolmikymppinen Mikael on hoitaja mielisairaalassa. Hän saa potilaakseen iäkkään, murhasta tuomitun Olavi Finnen. Hiljalleen hoitosuhde tiivistyy ja haastaa Mikaelin oman mielen. Romaani karaisee. Miten vaikea mielen sairautta onkaan ymmärtää ja miten helposti voi luisua kadoksiin. L.T.

Ann Cleeves: Punaista tomua
Suom. Annukka Kolehmainen. Karisto.
Shetlannin saarille sijoittuvan vuodenaika-sarjan kolmannessa osassa tehdään arkeologisia kaivauksia ja vanhoilta asuinsijoilta löytyy tuoreita luita. Löytö johtaa uusiin kuolemantapauksiin ja tutkinta kohdistuu kahteen keskenään riidoissa olevaan sukuun. Karu luonto ja rankat olosuhteet ovat muokanneet saarelaisista jäyhiä ja umpimielisiä. Vuosikymmeniä salassa pidetyt tapahtumat paljastuvat ja uusi alku koittaa. R.P.

Henning Mankell: Rauhaton mies
Suom. Päivi Kivelä. Otava.
lKaikkihan jo tuntevat ystadilaisen komisario Kurt Wallanderin hänen seikkailtuaan televisiossa useana eri versiona. Mankell hylkäsi Wallanderin kymmeneksi vuodeksi, mutta toi hänet takaisin – vielä kerran. Jäähyväisten keskeiseksi teemaksi nousee kaiken näkyvän kyseenalaistaminen. Onko mikään sitä, miltä näyttää? Paljonko toisesta ihmisestä oikeastaan voi tietää? Testamentinomainen kirja koskettaa vanhuuden ja kuoleman pohdinnoillaan. R.P.

Huijareita ja veijareita

Ahneus on oiva lähtökohta perinteiselle veijariromaanille, jota ruokkivat yhteiskunnan epäkohdat. Aiheissa vilahtavat häikäilemättömyys, oman edun ja täydellisen elämän tavoittelut. Parodiat pöllyttävät niin politiikkoja kuin maalaisjärjestä vieraantuneita kansalaisia.

Huumori on tapa käsitellä vaikeita asioita, mutta mikä tärkeintä, nauraessamme tunnemme yhteenkuuluvuutta. Vitsikkyys saa myös ymmärtämään erilaisuutta. Arkiset ponnistelut, mutkat matkoissa, ovat juuri sitä täydellistä elämää.

Kari Hotakainen: Ihmisen osa
Siltala.
Hotakaisen paras kirja! Salme Malmikunnas myy kirjailijalle tarinan tai sen sytykkeen, josta tämä punoo kuvan tämän ajan Suomesta. Herkullisen tarkkanäköisen, vastaansanomattoman, jossa keskeistä on pienen ihmisen osa. Pohjavire on vakava ja alla oleva suru suuri, vaikka kerronta on tylynterävää ja hauskaa. Ja kerrankin kunnollinen loppu. Paha saa palkkansa, mutta väkivalta ei ole tolkutonta. S.K.

Kalle Isokallio: Putkimies Pietarista
Tammi
Viljo Koistiselta on mennyt usko. Pulttien pyörittelijästä teollisuusneuvokseksi taistellutta veronmaksajaa kun ei liritetä silmään. Koistinen pettyy valtiovaltaan ja päättää muun muassa rakentaa oman voimalalaitoksen. Kalle Isokallion napakka kieli, aiheen ajankohtaisuus ja taito piirtää Koistinen suorastaan suomalaisen kuvaksi osuvat. Samalla voi huvittua 50-luvun politikoinnista ja nos-
taa hattua luomuener-gialle.  L.T.

Mikko-Olavi Seppälä: Hauska poika. Kuplettilaulaja J. Alfred Tanner
WSOY.
Vuonna 1907 rakenteilla oleva kivitalo sortui, ja nuori rakennusmestari J. Alfred Tanner sai potkut. Onneksi hän oli monitaitoinen mies ja loi uuden uran kuplettilaulajana. Tanner hyödynsi akrobatiaa ja esiintyi mm. merimiehenä ja vossikkakuskina. Lauluissaan hän pilaili byrokraattien kustannuksella. Elämäkerta tempaa mukaansa. Työväenteattereiden historiasta väitellyt kirjailija laulaa itse kupletteja Sakilaiset-orkesterin solistina. H.W.

Matti Rönkä: Tuliaiset Moskovasta
Gummerus.
Matti Röngän luomasta inkerinsuomalaisesta paluumuuttajasta Viktor Kärpästä on tullut jo kulttihahmo. Hyväsydäminen velikulta seikkailee Pietarissa ja Moskovassa tasapainoillen itämafian ja Supon välissä. Kieli on nautinnollisen rikasta, henkilöt reheviä karikatyyrejä ja tapahtumat etenevät rivakasti. Kotimaisen humoristisen dekkarin vaativassa lajissa haastajaksi kykenee ainoastaan Markku Ropponen ja hänen jyväskyläläinen sankarinsa Otto Kuhala. R.P.

Simo Hämäläinen: Kätkäläisen tarina
Gummerus.
Yhteisnide kolmesta ensimmäisestä Kätkäläis-romaanista kantaa vesakkomyrkytysten ajoista (1978) kännyköiden ilmaantumiseen (2000). Pohjoiskarjalaisen korpifilosofin tuumailut maailman myllertäessä ympärillä ovat muhevaa luettavaa. Ikuista on Ladan remontteeraaminen – ja parkitun pinnan alla oleva inhimillisyys: lumihangessa Pietu polkee lyhyttä askelta, jotta emännällä olisi helpompi mennä naapuriin. R.R.