Mosambikilaisessa kylässä aikuiset opiskelevat innokkaasti lukemaan.
Mosambikilaisessa kylässä aikuiset opiskelevat innokkaasti lukemaan.

Heikko taloustilanne on vähentänyt suomalaisten, varsinkin yli 60-vuotiaiden, haluja korottaa kehitysyhteistyön määrärahoja.

Silti suomalaisten näkemykset kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet myönteisinä. 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

60–79-vuotiaat suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä hiukan vähemmän tärkeänä kuin väestö keskimäärin. Tämä ilmenee ulkoministeriön tuoreesta mielipidekyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia kehitysyhteistyöstä.

Vanhemmat suomalaiset ovat toisaalta mielipiteissään hyvin jakautuneita, ulkoministeriöstä kerrotaan ET-lehdelle. Melkein kolmannes yli 60-vuotiaista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, mutta viidennes pitää sitä melko vähämerkityksisenä.  Nuorimmista eli alle 25-vuotiaista vain 11 prosenttia näkee asian vähämerkityksisenä.

Tärkeimmäksi avun kohteeksi koetaan eteläinen sekä Itä- ja Länsi-Afrikka. Vahvimmin tätä kohdealuetta kannattavat yli 60–vuotiaat suomalaiset, ulkoministeriön raportti kertoo. Koulutus sekä naisten ja lasten aseman parantaminen ovat heidän mielestään tärkeimmät avun kohteet.

Ulkoministeriö teetti kyselytutkimuksen Taloustutkimuksella.

"Rikkailla mailla on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaita"

Suomalaisten epäilyt kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta kohtaan ovat lisääntyneet. Kansalaiset eivät myöskään ole valmiita nostamaan kehitysyhteistyömäärärahoja kohti 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. Vain 14 prosenttia nostaisi niitä, kun viime vuonna vielä melkein joka neljäs oli valmis siihen.

Yli kuusikymppiset suhtautuvat hieman muita kriittisemmin kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen, paljastaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ET-lehdelle. Vanhimmista vastaajista 12 prosenttia lisäisi kehitysyhteistyörahoja, kun taas nuoremmista näin tekisi 17 prosenttia.  Vanhemmat vastaajat kannattavat myös velvollisuusetiikkaa: melkein kaikki katsovat, että rikkailla mailla on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaita.

Rahkosen mukaan vastauksissa näkyy selvästi iäkkäämpien ihmisten elämänkokemus. Yli kuusikymppiset korostavat nuorempia enemmän kehitysyhteistyön moraalista ja eettistä puolta, Rahkonen mainitsee. Sen sijaan nuoret painottavat paljon enemmän maiden välistä yhteistyötä ja kansainvälisiä projekteja.

– Varttuneilla ihmisillä on kokemusta sekä aikaa matkailla, ja se näkyy tuloksissa, Rahkonen ynnää.

Televisiosta se tieto tulee

Kun suomalaisilta kysyttiin esimerkiksi kehitysyhteistyön tiedonlähteitä, nousi vastauksista esiin monia eroja ikäryhmittäin.

Yli kuusikymppisistä keskimääräistä useampi eli viisi prosenttia kertoo saaneensa tietoa kehitysyhteistyöstä omilta matkoiltaan, kun nuorimmilla luku on vain kaksi prosenttia, Taloustutkimuksen Rahkonen kertoo.

Niin ikään television merkitys kehitysyhteistyön tiedonlähteenä vaihtelee  ikäryhmittäin valtavasti.  Peräti 76 prosenttia iäkkäämmistä suomalaisista nostaa tv:n kolmen tärkeimmän tietolähteensä joukkoon. Vain joka kymmenes heistä pitää internetiä tässä asiassa merkittävimpänä tiedonlähteenään.