Signeeraus takaa tietyn arvon, mutta onko kyseessä taiteilija, jonka teoksella olisi jotain arvoa? Näin utelee ET-lehden lukija.

Ostin 30 vuotta sitten Axel Holmin taulun.

Ihastuin siihen heti, ymmärtämättä tänäkään päivänä, onko se etsaus, akvarelli, tussityö vai mikä ja tietämättä tekijästäkään mitään. En ole käynyt Tanskassa, mutta mieleeni tulee esimerkiksi tanskalainen maalaismaisema.

Taulussa on lasi, kuvan koko on 27x45 cm, kehyksineen 45x63 cm.
Vasemmalla alareunassa lukee kaunokirjoituksella Orig. Radering af Axel Holm ja oikeassa alareunassa Axel Holm 1904.

Onko Axel Holm arvostettu taiteilija, jonka teoksella olisi jotain arvoa?
Taulu miellyttää minua paljon, mutta tietoa suomeksi en ole onnistunut löytämään mistään.

Nimimerkki Sinikka

Tanskalainen Axel Holm 1861–1935 oli tunnettu ja suosittu tanskalainen taidemaalari ja -graafikko, joka teki suuren joukon sekä väri- että mustavalkoetsauksia: maisemia, rakennuksia, maalaismiljöitä jne.

Grafiikanlehdet, joita on tehty useita (muutamasta kymmenestä jopa satoihin) vedoksia, eivät luonnollisesti ole samoissa hinnoissa kuin uniikit ölyvärimaalaukset, akvarellit tai piirrokset, mutta oma arvonsa niilläkin on.

Tietyn arvon takaa myös se, että vedoksessa on lyijykynäsigneeraus: Orig. Radering af Axel Holm eli A.H:n alkuperäinen etsaus – se ei siis ole painokuva.

Tänä päivänä Axel Holmin etsauksista maksetaan Holmin kotimaassa Tanskassa ja mm. Saksassa 100 euron molemmin puolin, mutta Suomessa ei varmasti ole sellaista tarjontaa eikä kysyntää.

Päivän hinta voisi meillä asettua 50–60 euron tienoille.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.