Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Se voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Ensihakemuksista hylätään kuitenkin joka neljäs.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut sairauden vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Se voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena.

Täysi työkyvyttömyyseläke edellyttää, että työkyky on alentunut vähintään 60 prosenttia. Tällä ei tarkoiteta invaliditeettiprosenttia, vaan eläkelaitoksen arviota hakijan kyvystä ansaita toimeentulonsa työllä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeelle voi päästä hakija, jonka työkyky on alentunut ainakin 40 prosenttia ja joka selviytyy osa-aikatyöstä tai kevennetyistä tehtävistä.

Eläkeiässä työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Jos tulee työkyvyttömäksi täytettyään 63, pääsee suoraan vanhuuseläkkeelle.

Yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeistä vastaavat eläkeyhtiöt, julkisen alan eläkkeistä Kuntien eläkevakuutus ja Valtiokonttori.

Jos työeläkettä ei ole karttunut, työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä myös kansaneläkejärjestelmän kautta. Kelan kansaneläke täydentää eläketurvaa myös silloin, jos työeläke jää alle 1208 euron kuukaudessa. Kelan kansaneläkkeessä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä.

Paluu kokeillen

Jos työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidolla ja kuntoutuksella, eläke myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena.

Kuntoutustukea saaneen paluuta työelämään voidaan helpottaa työkokeilulla. Kokeilun aikana voi esimerkiksi työaika olla aluksi aiempaa lyhyempi tai tehtävä kevyempi.

Työkokeilu kestää tavallisesti kolme kuukautta. Eläkelaitos maksaa kyseiseltä ajalta 33 prosentin korotuksen kuntoutustukeen.

Jos työkyky heikkenee, kannattaa muutenkin selvittää omat mahdollisuudet jatkaa kevyemmissä tehtävissä. Palkka on yleensä eläkettä suurempi, ja kuntoutuksenkin aikana toimeentulo on kuntoutuskorotuksen ansiosta parempi kuin eläkkeellä ollessa. Työssä jatkaminen nostaa niin ikään vanhuuseläkettä.

Määräaikaiselta kuntoutustuelta palataan kuitenkin harvoin työelämään. Keskimäärin neljä viidestä kuntoutustukena alkaneesta työkyvyttömyyseläkkeestä muuttuu jossain vaiheessa pysyväksi.

60 täyttäneellä lievemmät ehdot

Työkyvyttömyyseläkehakemukseen on liitettävä hoitavan lääkärin b-lausunto, jossa tämä esittää arvion hakijan työkyvystä. Hakija antaa siitä myös oman arvionsa. Eläkeyhtiö voi niin ikään pyytää lisäselvityksiä työnantajalta.
Eläkeyhtiö tekee arvion työkyvystä lausuntojen perusteella. Niitä on arvioimassa 3–4 asian­tuntijaa.

60 vuotta täyttäneelle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmin ehdoin kuin nuoremmille. Päätökseen vaikuttaa muun muassa hakijan ammatin fyysinen raskaus.

Myöntämisperusteissa on yksityisillä ja julkisilla aloilla eroja. Esimerkiksi kunnallisella puolella täyden työkyvyttömyyden perusteeksi riittää, ettei hakija selviydy omasta virastaan tai työstään. Yksityisellä puolella työkykyä arvioidaan sen lisäksi myös muun kuin hakijan oman työn kannalta.

Hylkäykseen voi hakea muutosta

Jos sairaus jatkuu yli vuoden, mutta eläkepäätös on hylätty tai sen käsittely on kesken, hakijalle voidaan maksaa työttömyys­etuutta. Tällöin hänen pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon.

Ennen kuin eläkeyhtiö antaa hylkäävän päätöksen, sen on selvitettävä hakijan kuntoutusmahdollisuudet ja ohjattava hänet niiden piiriin.
Eläkelaitoksen antamaan eläkepäätökseen voi hakea muutosta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksistä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen.

Muutoksenhakulautakuntaan tulee vuosittain noin 5000 valitusta eläkeyhtiöiden hylkäyspäätöksistä. Lähes joka viides päätös muuttuu lautakunnassa myönteiseksi. Lautakunta painottaa päätöksissään eläkeyhtiöitä enemmän hakijan yksilöllistä tilannetta, kuten ikää, ammattia ja mahdollisuuksia työllistyä omalla asuinseudullaan.

Suurin syy muutoksiin on kuitenkin se, että hakija toimittaa lautakunnalle ja vakuutusyhtiölle lisää lausuntoja terveydentilastaan.

Viisi yleisintä syytä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen:

1. Mielenterveyden häiriöt (44 %)
2. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
3. Hermoston sairaudet
4. Sydän- ja verisuonitaudit
5. Vammat ja myrkytykset

Teksti: Marjut Tervola.
Lyhennelmä artikkelista ET-lehdessä 14.

Anne Makkonen

Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsy

Näinpä posti kantoi taas hylkypäätöksen neljän vuoden taistelun jälkeen kokotyökyvyttömyyseläkkeestä. Kirjeessä kyllä sanottiin että työkyvyttömyyseläke myönnetään jos työkyky on heikentynyt vähintään 3/5 osalla. Tekee mieli kysyä vakuutusoikeudelta että mikähän määrää minun osuuden kun en voi olla kahta tuntia kauempaa pystyssä ja sekin tekee tiukkaa?????
Lue kommentti

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti

Eläkeläiset Maritta Osada ja Eila Hopeamaa pitivät viikon ajan kirjaa kuluistaan. Molemmat säästävät arkimenoissa ja tuhlaavat pieniin matkoihin.

Suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke kuukaudessa on 1531 euroa. Lähde Eläketurvakeskus

Maritta Osada, 66, Helsinki:

Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.
Maritta ihmettelee, miten sinkku pärjää eläkkeellä.

Yhdessä selviämme 

"Oli mielenkiintoista pitää kirjaa omista menoista. Näin tarkkaan, mihin rahani vilahtivat.

Kirjausviikolla oli minun ja aviomieheni tapaamisen 47. vuosipäivä. Halusimme juhlistaa sitä jotenkin, ja lähdimme matkalle Tallinnaan suunnittelematta sitä kovin pitkään. Meillä oli etukupongit, joten laivamatka maksoi vain kymmenen euroa henkilöä kohden.

Sähkölaskun maksan joka kuukausi. Mies maksaa automme kulut ja vakuutukset. Hänellä on parempi eläke kuin minulla, joten hänellä on minua enemmän vastuuta yhteisestä taloudestamme.

Meillä on molemmilla omat tilit, mutta maksamme myös toistemme ostoksia jakäymme vuorotellen kaupassa. Viron-matkan maksoimme puoliksi.
puskuri tuo turvallisuutta

Meillä on omistusasunto Helsingin Hermannissa. Maksamme kuukausittain asuntomme taloyhtiölainan hoito- ja rahoitusvastiketta. Ne tekevät yhteensä 800 euroa, jonka maksamme puoliksi.

Rahojen riittämisen kannalta merkitsee paljon, että meitä on kaksi jakamassa kuluja. Yksin elävän ihmisen elämä pienellä eläkkeellä voisi olla todella niukkaa.

Eläkkeeni on niin pieni, että kuukausittaisia menoja on mietittävä etukäteen. Ulkona syöminen on meille harvinaista. Säästöjä on oltava jo perusturvallisuuden tunteen luomiseksi. Säästin työelämäni aikana puskurirahaston sen varalta, että tulee yllättäviä menoja eläkkeellä. Eläkkeestäni en pysty säästämään lainkaan.

Mieheni on kotoisin Japanista. Tapasimme Tampereella, kun hän oli täällä reissaamassa. Käymme Aasiassa vähintään kerran kahdessa vuodessa. Yritämme metsästää tarjoushintaisia lentolippuja.

Viivymme matkalla yleensä muutaman viikon, jotta ehdimme viettää aikaa sukulaisten kanssa. Asumme aina hotellissa, joten matkan kokonaiskustannukset ovat melko suuret. Seuraavan kerran suunnittelemme matkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Niukka lapsuus

Olen tottunut niukkuuteen jo lapsuudessani. Kasvoin suuressa perheessä, eikä meillä koskaan ollut mahdollisuutta törsätä rahaa. Emme myöskään koskaan ostaneet mitään velaksi.

Myös mieheni on kasvanut suuressa perheessä, joten jaamme saman ajatusmaailman. Ihailemme säästeliästä elämäntapaa jaolemme tyytyväisiä vähään. Omasta mielestäni olemme kuitenkin saaneet hyvän elämän, olemme voineet matkustella riittävästi ja elää tarpeeksi mukavasti.

Emme ole liittomme aikana koskaan riidelleet rahasta, mikä liittyy varmasti samankaltaiseen perhetaustaamme. Meillä on samanlainen asenne rahankäyttöön.

Lapsemme, kaksi tytärtä ja poika, ovat jo aikuisia ja elävät omillaan. Olen yrittänyt siirtää heille arvojani rahankäyttöön liittyen. Mutta ehkä tämän päivän nuoret suhtautuvat rahaan aikuisia kevyemmin javasta vanhempana vakavammin.

Mielestäni eläkkeet tulisi sitoa indeksikorotuksiin. Muuten meitä eläkeläisiä kohtaa valtava kurjistuminen, kun elämisen hinta nousee ja eläkeläisten ostovoima hupenee.

On ikävää, että meitä työelämän jättäneitä rohkaistaan koko ajan kuluttamaan enemmän. Pienellä eläkkeellä kulutusjuhlaan osallistuminen on mahdotonta."

Marjatan kulut: Juhlamatkaan kului rahaa

Marittan eläke on 1450 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä valtion virkamiehen tehtävistä.

Viikon menot

  • Sähkölasku 10,50 e
  • Bussimatkat 4,10 e
  • Ruokakauppa 54 e
  • Laivamatka ja hotellimajoitus Tallinnassa 43,50 e
  • Ruokailu Tallinnassa 31 e
  • Ratikka ja junat Tallinnassa 15,50 e
  • Museo Tallinnassa 8 e
  • Tuliaiset laivalta 30 e

Yhteensä 196,60 e.

 

Eila Hopeamaa, 68, Askola

Eila säästää ruuanlaitossa.
Eila säästää ruuanlaitossa.

Itse tekemällä säästän 

"Tämän ikäisenä ja alle 1300 euron eläkkeellä elävänä rahatilanteen on oltava kontrollissa. Pidän tarkasti kirjaa kaikista vuoden mittaan toistuvista maksuista, ettei mikään tule yllätyksenä.

Asun synnyinkodissani, isäni rakentamassa omakotitalossa Askolan Monninkylässä. Auton omistaminen on täällä välttämätöntä.

Pihan kanssa on kesäisin paljon työtä. Kerään aina kehäkukkien ja krassien siemenet talteen ja istutan ne taas ensi vuodeksi. Viime kesänä ruoho kasvoi niin kovasti, että nurmikon leikkuuseen kului tavallista enemmän bensaa.

Säilömisaikana tuli ostettua paljon hillosokeria. Poimin sieniä ja marjoja, säilön ruokaa vanhaan maakellariin ja leivon. Tuvassani on leivinuuni, siinä paistan maukasta hiivaleipää.

Sähkö vie eläkkeestäni 100 euroa vuodessa, jätemaksu 62 euroa ja vesimaksu 40 euroa. Lääkkeisiin käytän vuodessa 240 euroa ja nettiin 299 euroa.

Avomieheni on töissä Kotkassa. Käyn siellä viikonloppuisin, joten bensaan menee rahaa. Olemme seurustelleet kaksikymmentä vuotta. Asumme molemmat omakotitaloissa. Tämän ikäisenä erikseen asuminen toimii mukavasti. Saatamme muuttaa yhteen joskus tulevaisuudessa. Meillä on molemmilla omat taloudet, mutta tarjoamme toisillemme asioita ja ostamme lahjoja.

Mieheni teki ison työn, kun hän remontoi minun taloni.

Siivosin, jotta selvisimme

Elämäni on helpottunut kovasti lapsiperheen arjen jälkeen. Tiukkoja paikkoja on ollut niin monia, että tiedän selviäväni. Poikani ovat nyt 38-, 44- ja 46-vuotiaita. Kaikki ovat menneet töihin jo kouluikäisinä. He ovat pärjänneet omillaan, minun ei ole tarvinnut tukea heitä taloudellisesti. Raha ei kasva puissa, niin meidän perheessämme on sanottu.

Erosin, kun nuorimmaiseni oli 15-vuotias. Entisen mieheni alkoholinkäyttö tuhosi perheemme. Eron jälkeen tein lisätöinä siivouskeikkoja, jotta pärjäsimme.

Käyn kerran viikossa töissä Askolan päiväkeskuksessa. Aina työpäivän päätteeksi teen viikon ostokset ja käyn apteekissa, sillä se käy helposti työpaikkani lähellä.

Teen vapaaehtoistöitä seurakunnassa, ikäihmisten kerhoissa ja diakoniatyön keräyksissä. Lisäksi istun ensimmäistä kauttani Eläkeliiton paikallisosaston hallituksessa.

Kolme pankkitiliä

Säästän saunaremonttiin, koska sauna täytyy uusia vuoden kuluessa. Minulla on eri tilit säästämistä, hätävaraa ja käyttöä varten. Aina on oltava rahaa yllätysten varalta, sillä kodinkone saattaa hajota tai onnettomuus voi sattua milloin vain.

Vuosi sitten putosin keittiön tikkailta. Sen jälkeen liikkuminen on todella vaikeaa. Kolmen kuukauden ajan minun täytyi pitää tiukkaa liiviä, joka tuki lannenikamaani. Onneksi poikani, sisareni ja mieheni olivat auttamassa. Säästöjeni avulla selvisin taloudellisesti.

Olen menossa keväällä käymään vanhan työkaverini luona Ylivieskassa. Tällaisia matkoja varten vahdin tarjouksia etukäteen. Ostin liput 60 päivää ennen matkaa, niin sain 30 euroa halvemmat säästöliput.

Yleensä rahaa menee hyvin vähän vapaa-ajanviettoon. Reissuihin otan mukaan pienet eväät ja vesipullon.

Unelmani olisi nähdä Euroopan kaupunkeja, kuten Rooma ja Pariisi."

Eilan kulut: Auto lohkaisi eniten euroja

Eilan eläke on 1267 euroa kuukaudessa. Hän on eläkkeellä lähihoitajan työstä.

Viikon menot

Liikennevakuutus ja kasko 403,70 e
Kiinteistövero 99,80 e
Puhelinmaksu 29,70 e
Bensa 39,80 e
Ruokaostokset 33 e
Junamatkat Ylivieskaan 53,20 e

Yhteensä 659,20 e

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 1/2017.