Vasta kuudenkymmenen paremmalla puolella elämä alkoi tuntua jollain lailla siedettävältä, Hannu Mäkelä kirjoittaa.

Kuinka vanha ihminen on, kertovatko vuodet sen? Kun kyse on lapsista ja nuorista, vastaan myöntävästi. Mutta kun päästään vuosikymmeniin, en enää usko tuollaiseen matematiikkaan.

Elämän kypsyttämänä olen alkanut ymmärtää, että ihmisellä on kaksi ikää: henkinen ja ruumiillinen. Kumpaakin tarvitaan.

Nuorella ruumiin ikä uhkuu kuntoa ja voimaa. Hänellä on halua mennä eteenpäin, kykyä altistua rasituksille ja selvitä niistä voittajana. Hengen ikä taas uinuu vielä usein kuoren sisällä kuin kehdossa, jota äiti kuvaannollisesti edelleen tuudittaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tasapainon tavoittaa vasta sitten, kun elämä hellii ja kolhii, kun kokemuksia karttuu ja ymmärrys lisääntyy. Tämä edellyttää tietenkin, että ihmisellä on kykyä itsensä tarkkailuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisia on aina helpompi arvostella. Näin kirjoitti Gogol: "Ei sovi syyttää peiliä, jos naama on vino." Pitää muistaa, että myös vino naama voi kätkeä puhtaan ja hyvän sydämen sekä ajatuksia, jotka kiitävät maankamaran yläpuolella. Ihmisen ulkonäkö, paketin kuori, kertoo harvoin mitä paketin sisällä on.

Tasapainon tavoittaa vasta sitten, kun elämä hellii ja kolhii.

Muistan jo nuorena halunneeni tulla vanhaksi. Nuoruuteni oli julmaa, ikävää ja epätoivoistakin aikaa, josta en päivääkään ole kaivannut takaisin. Käsitin, mitä kaikkea maailmasta löytyy, mutta myös sen, että tuon hyvän saavuttamisen esti ikäni ja ymmärryksen puute. Tiesin vain siitä, mitä näin ja koin.

Minun piti elää monta kymmentä vuotta ja kokea ja tehdä vaikka mitä kummallista, että pääsin sinuiksi itseni kanssa. Vasta kuudenkymmenen paremmalla puolella elämä alkoi tuntua jollain lailla siedettävältä.

Vähitellen tajusin, mitä hyvää maailmassa voi tehdä. Ja varsinkin sen, mihin ei missään nimessä pitäisi ryhtyä. Valitettavasti ymmärryksen voi saavuttaa usein vain vaikeimman kautta.

Vähitellen tajusin, mitä hyvää maailmassa voi tehdä.

Kuinka edetä tästä? Ruumiini on jo moneen kertaan kunnostettu auto varaosineen kaikkineen, mutta ekomoottori toimii onneksi yhä ja rattia vääntää ihminen, joka edelleen haluaa kokea, nähdä, ihmetellä ja ymmärtää. Pahimmille sairauksille emme ehkä paljoa mahda, mutta hengen voimista on syytä pitää kiinni. Joka tapauksessa tunnen itseni nyt nuoremmaksi kuin viisikymmenvuotiaana. Ikä taitaa sittenkin olla myös mielentilakysymys?

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla