ET:n tuottaja Sinikka Klemettilä ei ole askartelijatyyppiä, mutta neulomista hän rakastaa. Television ääressä Sinikan on mahdotonta istua kädet ristissä.

Äitini oli himoneuloja ja -virkkaaja, mutta tuskin koski ompelukoneeseen. Isot virkatut sängynpeitot olivat hänen bravuurinsa, ja niitä saivat suvussa kaikki.

Minäkin kuvittelin pitkään olevani innokas käsityöntekijä. Tutustuttuani muutamaan oikeaan käsityöhulluun olen tajunnut olevani kaukana heistä, vaikka jokin neule, vähintään sukat, onkin aina tekeillä. Äitini tavoin minun on mahdotonta istua television ääressä kädet ristissä.

”Molemmilla meinasi tulla pissat housuun.”

Nuorena rustasin kuuliaisesti kaiken mihin koulun käsityötunnit velvoittivat: essun, pyjaman, samettihousut, pipon, lapaset. Parasta oli neulominen, kun sai istua rauhassa ja porista niitä näitä vieruskaverin kanssa. Suurinta hupiamme oli kertoa toisillemme elokuvien ja kirjojen juonia. Jerry Lewisin komedioita selostaessa meinasi tulla molemmilla pissat housuun, niin pakahduttavasti ne naurattivat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Käsityöt kokoaa naiset yhteen.”

Neulominen saa minut edelleen intohimon valtaan. Askartelija en ole ollenkaan, eikä ompelutöistäni tule siistejä itkemälläkään. Ainoa keino saada mekosta tai hameesta päälle pantava on ommella se mustasta kankaasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Käsitöillä on myös sosiaalinen puoli. Se on tapa koota naiset yhteen. Himotekijät pistävät pystyyn ompeluseuroja ja saavat ne toimimaan. Sellaista kokemusta minulla ei ole.

”Lasten kasvettua tartuin taas puikkoihin.”

Kun olin nuori äiti, yritimme samassa elämäntilanteessa olevien kavereiden kanssa pitää käsityöiltaa. No, kone oli esillä, mutta verhojen käänteet ja lapsen housupaikat jäivät ompelematta. Joimme, söimme, turisimme ukoistamme, lapsukaisistamme ja elämästä yleensä. Terapoiduimme ilman käsityötä.

Lasten kasvettua ja muutettua pois kotoa tartuin taas puikkoihin. Nyt on neulepusero melkein valmis, vielä kun saisi ommeltua kappaleet yhteen ja siistittyä pääntien. Syksyn rikossarjailtoihin täytyy keksiä uusi käsityö, se riittävän helppo. On tärkeää, että työ onnistuu, tulee käyttöön ja ilahduttaa.

Ilman neulomusta en pysty olemaan.”

Oletko sukankutojia? Onko käsissäsi syntynyt malli, joka voisi ilahduttaa muitakin? Osallistu ET:n Suureen villasukkakilpailuun:

Kirjoitus on julkaistu ET-lehden numerossa 17/2018.

Sisältö jatkuu mainoksen alla