Riitta Väisänen käy säännöllisesti meedion istunnoissa. Ymmärrystä hänellä riittää myös tallin mystisille tapahtumille.
Riitta Väisänen on viime vuosina kärsinyt monenlaisista terveysongelmista. Polven tekonivelleikkausta viivyttää nilkkaan pesiytynyt punajäkälä. Migreeni on ollut Riitalle viheliäisen tuttu vaiva jo nuoresta saakka. Lääkitystä vaativat myös korkea verenpaine ja sydämen rytmihäiriöt.
Jokapäiväistä stressiä lisää osaltaan huoli toimeentulosta, juontokeikkoja voisi olla enemmänkin.
Meedio välittää viestit
Vastauksia ja ratkaisuja elämänsä ongelmiin Riitta on etsinyt myös henkimaailman puolelta.
Hän käy säännöllisesti meedio Marja Pennasen järjestämissä istunnoissa, jotka saattavat kestää useita tunteja.
Monenlaista apua ja kannustusta Riitta kokee rajan takaa jo saaneensa. Erityisen ilahtunut hän on Pertti "Spede" Pasaselta saamistaan valoisista viesteistä.
– Jo eläessään Pertti antoi minulle valtavasti hyviä neuvoja. Nyt niille olisi entistä enemmän käyttöä.
Tallin ihme
Riitalla riittää herkkyyttä ja ymmärrystä myös kodin erikoisille tapahtumille. Seuraava ”sielunvaellustarina” tosin saa ihon kananlihalle kertojallakin.
– Ratsuni Sievä jouduttiin lopettamaan kaviokuumeen takia neljä vuotta sitten. Se yö oli kylmä ja myrskyinen ja koko tilanne kaikin puolin ahdistava. Samalla sekunnilla, kun hevonen sai piikin ja kaatui, sen viereen loikkasi jostakin ihan vieras punaturkkinen kissa. Samansävyinen kuin kuollut hevonen, samanlainen valkea läikkä päässä.
Kissa tuli ja jäi ja oli heti tallissa kuin kotonaan. Ihmeen hyvin se tuli alusta asti toimeen myös talon koiran kanssa. Vähän myöhemmin Riitta nimesi kissan Karviseksi.
– Jotakin viestii sekin, että näin vuosienkin päästä kissan lempipaikka on kuolleen hevosen nimikkokarsinan kupeessa.
Lue lisää Riitta Väisäsen kuulumisia ET Terveys -lehden numerosta 1/2017.
Tuo on juuri se yksi elämän mielenkiintoinen asia, eli jokainen olemme ja ajattelemme eritavoin kuin toinen.
Noituus ja meedioihin uskominen sekoittaa pään ja sitä myöden koko elämän. Olen joskus hairahtunut tuohon minäkin ja kohdallani se liittyi itseni, minuuteni hakuun ja tuosta kokemuksesta on jo viisikymmentä vuotta aikaa. Totesin sen silloinkin huuhaaksi.
Ihminen kehittyy ja oppii kaikenaikaa ja se on ihana asia. Ei tarvitse jäädä paikoilleen.
"Siinäpä se, jokainen itseensä nähden on oikeassa. Ja luonnollisesti kammoksuu uskomususukontoja ja hoitoja, vainajahenkiä ja muuta sellaista joilla ihmisiä saadaan ajatusmaailmaltaan vinoutumaan, sairastumaan ja hulluden partaalle."Hieman ristiriitaista. Jokainen on muka itseensä nähden oikeassa, mutta kirjoittajan mielestä LUONNOLLISESTI vastustaa kaikkea, mitä kirjoittaja ei hyväksy/ymmärrä/halua niin tehdä.
Lutherilla oli varmaankin syytä aikoinaan puhdistaa uskoa. Olen kirjoittajan kanssa osittain samaa mieltä luterilaisuudesta. Se on antanut melko selvät joskin melko ahtaat raamit kristillisyydelle. ✔ Luterilaisuuttahan usein arvostellaan liian sallivaksi ja löysäksi. Kyllä esim.lestadiolaisuus, helluntailaisuus ja Jehovan todistajat ovat paljon ahtaampia.✔
Mutta aina on myös uskonnoissa ollut kysymys vallasta ja alistamisesta, varsinkin naisen piti muistaa olla tarpeeksi nöyrä ja miehelleen alamainen. Asia varmistettiin pitämällä nainen aina raskaana. ✔Tuollaista on lähinnä lestadiolaisilla ja jossain määrin helluntailaisilla.✔Lutherkin oli ihminen ihmisen rajoituksineen. Hän teki kuitenkin mitä piti oikeana. Hyvä niin. Mutta kuka voi väittää, että hänkään olisi tiennyt kaiken Jumalasta ja Hänen tahdostaan?
Ihmisiähän me kaikki vain olemme kukin omana aikanamme. Virheinemme ja erheinemme.
