Turkulainen Muistojen koti tarjoaa toimintaa ulkomailta tulleille senioreille - myös varsin suoralla toiminnalla.

Jo heti eteisessä tuoksuvat nenään mausteet ja tuore leipä.

Turkulaisen DaisyEläkeläiset ry:n Muistojen kodissa on lounasaika.
Aurajoen rannalla sijaitseva vanha köydenpunojan talo toimii nykyään ulkomailta Suomeen tulleiden päivätoimintakotina.  Lounaan lisäksi päivään sisältyy muutakin.

– Täällä on helppoa ja turvallista opiskella arkisin suomea, tutustua muihin maahan muuttaneisiin ja tehdä kaikkea hyödyllistä, kuten vaikkapa käsitöitä.

Mutta nyt syödään, vaatii toiminnanjohtaja Hülya Kytö, tuttavallisemmin Hissu, kertoo samalla kun opastaa pitkin talon käytäviä.

–  Meidän tehtävämme on tehdä Suomeen muuttaneiden olo täällä niin kotoiseksi kuin mahdollista, antaa heille mahdollisuudet tutustua ja kokea yhteenkuuluvuutta, Hissu toteaa.

Lue myös: Yksinäisyys tappaa useammin kuin ylipaino

Keittiöstä koteihin

Ja kotoista Muistojen kodissa ainakin on. 1600-luvulta peräisin olevan talon matalakattoisessa keittiössä porisee linssipata. Sitä hämmentää Iranista kotoisin oleva Sahla Tadayyon.

Sahla on asunut Suomessa 11 vuotta. Välillä hän piti Turussa omaa lounaskahvilaa, mutta nyt hän on kolmisen vuotta vastannut Muistojen kodin ruokatarjoiluista.

– Täällä on ihanaa keskustella eri asioista erilaisten naisten kanssa, päivän kuluvat kuin siivillä, Sahla huokaa.

Keskustelukieli on talossa suomi, mutta välillä sekaan mahtuu venäjää, englantia ja elekieltä.

 – Ja oma aamuni täällä alkaa yleensä tanssilla. Meillä on yhden somalimummun kanssa hauska tanssirituaali aina kun aamulla ensi kertaa kohtaamme. Sen voimin jaksaa pitkälle päivään, Hissu huikkaa väliin.

Maahanmuuttaja on helposti yksinäinen

Muistojen koti on Sahlan työtoverin Hissun luomus. Ensin Hissu perusti vuosituhannen alussa yhdistyksen ajamaan ulkomailta muuttaneiden naisten asioita. Vuosien varrella syntyi tarve perustaa päivätoimintakeskus myös ikääntyville naisille.

– Kun lapset muuttavat pois kotoa, moni nainen jää yksin. Muualta tulleilla ikäihmisillä ei ole täällä samanlaista turvaa suvusta kuin heillä yleensä on kotimaassa, Hissu selittää.

Sahla on huomannut saman ilmiön. Tosin yksinäisten vanhusten löytäminen on lähes salapoliisin hommaa. Yksinäinen kuin harvoin itse etsii seuraa.

–  Kuljen kaupungillakin aina tarkkaavaisena. Jos näen jonkun iäkkäämmän ulkomaalaistaustaisen rouvan, puhuttelen häntä ja kerron meidän toiminnasta, Sahla kertoo.

Kiinnostava tieto: Tällaisessa ympäristössä yksinäisyys lisääntyy

Kotikäyntejä ja juhlintaa

Kaikki eivät kuitenkaan uskaltaudu kovin helpolla harppaamaan Muistojen kodin kynnyksen yli.

– Aika usein menemme Hissun kanssa käymään vanhusten luona, juttelemme ja kyselemme, voimmeko auttaa. Jos meillä on täällä jotain juhlia, kutsumme heidät mukaan. Niin me hiljalleen saamme heidät uskaltautumaan vieraiksemme, väsyttämällä, Sahla nauraa.

Yksi suurimmista ongelmista onkin toiminnasta tiedottaminen. Kaikista kivoista tempauksista pitäisi saada tieto ihmisille, mutta Hissun kokemuksen mukaan heidän ”mummonsa ja ”pappansa” eivät juuri sanomalehtiä lue, sillä harva osaa niin hyvin suomea.

– Siksi meidän pitää kulkea tuolla ulkona ja käydä ihmisten luona. Onneksi olen yli 40 vuotta Suomessa asuneena oppinut tuntemaan tänne muualta muuttaneet aika hyvin. Ja vaikka olen jo aika suomalainen, en sentään niin suomalainen, etten uskaltaisi tarttua vieraita hihasta kiinni, Hissu nauraa.

Yksinäisyys vaivaa ulkomailta tulleita vanhuksia

Luulen, että kun nuoret muuttavat opiskelemaan ja perhettä perustamaan niin maahanmuuttajaäiti jää yksinäisemmäksi kuin kantasuomalaiäiti, etenkin jos leskeytyy tai on muuten sinkku. Työkaverit eivät kutsu kylään eikä kontakteja ole senkään vertaa jos kielitaito on välttävä. Täytyy olla superenerginen ja rohkea että saa ympärilleen ystäväverkoston joka kantaa hamaan vanhuuteen asti. Yksinäisyys on todella monen suomalaisen surunaihe, vaikka viihtyisimmekin ypöyksin yksiössä.
Lue kommentti

Yksinäisyys vaivaa ulkomailta tulleita vanhuksia

Hieman kummastelen tätä juttua. Keitä ovat nämä ulkomaalaiset seniori-naiset ja miksi tulleet Suomeen? Mainitaan, että kun lapset muuttavat pois, moni nainen jää yksin. Herää kysymys, missä on mies ja lopettavatko lapset yhteydenpidon muuttonsa jälkeen? Jos asuneet Suomessa monta vuotta ja tulleet tänne nuorina tai keski-iässä, miksi jääneet kotiin istumaan? Eivätkö ole opiskelleet suomen kieltä, tutustuneet muihin ihmisiin ja hankkineet ystäviä, käyneet töissä tai opiskelleet ammattia? Moni...
Lue kommentti