Raahelaisella Irja Hyvärillä on 13 lasta ja 99 lastenlasta. Äitienpäivästä hän ei ota mitään paineita.

Irja Hyväri ei odota, että lapset tulisivat vieraisille äitienpäivänä.

- Jokaisella on nyt omat äitienpäivät, kun on isot perheet. Lähellä asuvat voivat käydäkin. Toki he muistavat, milloin mitenkin, joskus ostavat porukalla jonkin lahjakortin. Olen toisinaan toivonut sellaista kursseille jollekin Rauhanyhdistysten opistolle. Minulla on paljon ystäviä ja voin mennä mille kurssille vaan, aina on tuttuja.

Irja kuuluu lestadiolaiseen uskonyhteisöön. Niin kuuluivat hänen vanhempansakin, samoin kuin puolison Tapio Hyvärin vanhemmat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Irjan vanhimmat lastenlapset ovat jo kolmikymppisiä. Eivätkä lapset lopu omaan perhekuntaan. Yhteyttä pitävät myös muun muassa monien ystävien lapset ja lasten ystävien lapset. Heistä on monenlaista iloa – hyötyäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

- Viime kesänä tänne tuli käymään yhden lapsenlapseni, Annikan kavereita, jotka lauloivat ja soittivat. Sanoin myöhemmin Annikalle, että hommaapa sinä tuonne Siikajoen mökille maalausporukka, kun mökki on maalauksen tarpeessa. Se tyttö hommasi!

Mökki sai uuden värin – ja muutakin kivaa tapahtui.

- Kävi niin, että oli yksi poika ja Annika maalasivat siellä punaisia sydämiä toistensa selkään. Nyt he ovat kihloissa ja aikovat mennä kesällä naimisiin. Ei siinä auttanut siinä Maamme-laulukaan – no en kyllä laulanut sitä…

Irja nauraa hersyvästi.

18 vuotta omaishoitajana

Äitiys on ollut tärkein osa Irjan elämää, mutta on hän ehtinyt muutakin, muun muassa osallistua kunnallispolitiikkaan ja toimia yrittäjänä. Omaishoitajuus haukkasi hänen elämästään 18 vuotta.

- Hoidin ensin anoppiani 11 vuotta, Iida-mummu kuului meidän perheeseen. Hän oli aluksi vanhainkodissa, mutta ajattelin, että olisiko hänen parempi meillä. Kysyin mieheltä ja hänen sisaruksiltaan, käykö se. Kuopukseni Jarikin halusi hänet meille – ajatteli varmaan, että äiti pysyy paremmin kotona, kun pitää hoitaa mummua, Irja naurahtaa.

Anopin kuoleman jälkeen kului vain kuukausi, kun alkoi seuraava hoitojakso. Lewyn kappale -dementiaa sairastava puoliso oli omaishoitajan tarpeessa. Tapio Hyväri kuoli 2007.

Irja ei kuitenkaan ajattele, että kotona oleminen olisi vanhalle tai sairaalle aina paras vaihtoehto.

- Minusta siinä on menty vähän liiallisuuksiin. Lapsilleni olen sanonut, että en velvoita heitä hoitamaan minua, jos sellainen tarve tulee. Toivon kyllä hartaasti, että Raaheen saataisiin sellainen palvelukoti, jossa olisi kodinomaiset olot.

Voimaa viisaista lauseista

Nyt Irja viettää vielä mukavaa elämää Raahen Ketunperällä. Perhepiirillä on Whatsappissa oma ryhmä, johon hän kirjoittelee silloin tällöin elämänviisauksia ja mitä muuta mieleen juolahtaa.

Irja on kerännyt viisauden sanoja oikeastaan koko elämänsä ajan. Kun on vaikeaa, ne tuovat helpotusta ja auttamaan suhteuttamaan elämää.

”Anna nähdä olennainen, olen siitä riippuvainen.”

”Älä paljon vaadi ihmislapsi, muista kaikki katoovaksi.”

”Onnellisista onnellisin on, joka voi tehdä toisen onnelliseksi.”

Onko sinulla enemmän lapsenlapsia kuin Irjalla? Yli 100?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla