Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät hakeutuvat järjestötoimintaan tukea saadakseen. Missä ovat läheiset?
Päihde- ja mielenterveysongelmaiset osallistuvat järjestötoimintaan, koska he haluavat saada tukea omaan elämäntilanteeseensa ja tavata muita samassa tilanteessa olevia, käy ilmi A-klinikkasäätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta.
Mielenterveysongelmia kokeneet korostivat myös haluaan auttaa muita ja kuulua johonkin ryhmään. Järjestötoiminta voikin toimia tapana lievittää yksinäisyyttä ja saada vertaistukea. Tulosten perusteella järjestö- ja harrastustoimintaan osallistuminen voi tukea päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyä ja ongelmista kuntoutumista.
Tutkimus perustuu THL:n Alueellisen terveys- hyvinvointitutkimuksen kyselyaineistoon. Aineistona käytettiin 19 072 suomalaisen 20–63-vuotiaan henkilön vastauksia vuosilta 2012 ja 2013. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihde- ja mielenterveysongelmien yhteyttä harrastus- ja järjestötoimintaan osallistumiseen.
Joka viides kärsii päihde- tai mielenterveysongelmista
Lähes viidennes vastaajista oli käyttänyt päihde- tai mielenterveyspalveluja tai olisi todennäköisesti ollut niiden tarpeessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Päihdeongelmia oli kokenut 9 % miehistä ja 3 % naisista.
Päihdeongelmia kokeneista naisista yli puolet ja miehistä joka kolmas kuului myös mielenterveysongelmia kokeneiden ryhmään. Mielenterveysongelmia oli kokenut 17 % naisista ja 14 % miehistä. Sekä päihde- että mielenterveyspalveluiden tarpeessa oli 3 % mies- ja 1 % naisvastaajista.
Mielenterveysongelmaiset aktiivisempia osallistujia kuin päihdeongelmaiset
Päihdeongelmia kokeneet osallistuivat muita vähemmän harrastus- ja järjestötoimintaan. Mielenterveysongelmia kokeneet osallistuivat yhtä aktiivisesti kuin muut vastaajat, mutta heidän osallistumisensa kohdistui liikunnan sijasta järjestötoimintaan
Verkosta enemmän verkostoja
Useampi kuin joka kymmenes päihde- ja mielenterveysongelmia kokeneista ilmoitti osallistumisen esteeksi oman tai läheisen terveydentilan. On tärkeää kehittää nykyistä helpommin saavutettavaa toimintaa, johon voivat osallistua myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuun toimintaan. Päihde- ja mielenterveys-järjestöjen tarjoamat sähköiset palvelut ja vertaistuen muodot osaltaan madaltavat tuen saamisen ja osallistumisen kynnystä.
Lähde: A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut, ehkäisevä päihdetyö ja asiantuntijapalvelut vähentävät päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Samalla A-klinikkasäätiö parantaa päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa.
Kokemuksen Voimaa Järjestöistä
Kokemuksen osaajat ja Vertaistukiryhmät,ne ovat ehdottomasti Parhaat avunantajat erilaisten Päihde-ja Mielenterveysongekmien ratkomisessa.
Entäs sitten.Suomessa ei ole arvostettu kokemuksen osaamista ja vertaistukea vaan KOULUTUSTA joka nykyisen "Päätöksen tekijän mielesta ratkaisee kaiken".
Olen 35 Vuotta työskennellyt Päihdehuollon asumispalveluissa Yksityisellä sektorilla,nyt tuntuu hyvältä kun Tutkimus joka THL on tehnyt tukee ajatuksiani,moni ongelmainen on kuitenkin jo avun ulkopuolella Hautausmaalla,koska hitaasti nämä tosiasiat meillä Suomessa tajutaan.
Toivottavasti tulevaisuudessa osataan ottaa tutkimus tosissaan ja Hyödyntää tulevaisuudessa.Päästäisiin eroon siitä valtavasta häpeilystä ja salailusta jota ihmiset kokevat Ongelmiensa kanssa Suomessa.
meillähän Esim Päihdeongelmasta ei puhuta avoimesti varmasti leimautuu ja ei apua ole noin vain saatavissa Yleisestä järjestelmästä.Avun saa Vertaisiltta tai Kokemusosaajalta mutta,mutta ei uskalleta ennakkoluulojen vaivatessa pyytää apua.
Itse olen Alkoholisti ja kun sen oivalsin olen avun saanut ja olen ollut RAITTIINA 35 Vuotta vertaistuella.
Olen ylpeä siitä ,että Alkoholisoiduin ja sain aikanaan juoda kaiken mitä minulla oli,sen jälkeen riitti nöyryyttä ja Kanttia etsiä apua VERTAISTUEN osaajilta.Toivottavasti THL:län tutkimus tuo valoa tulevaisuuteen.
Mauri Poikeljärvi
Sosiaalineuvos
