Professori Pekka Puska: ”Parannus miesten elintapoihin lähtee usein naisista”
Pekka Puskan ääni ja Pohjois-Karjala-projekti olivat osa toimittaja Tarja Hirvasnoron nuoruusvuosia. Haastattelussa hän puhui professorin kanssa muun muassa voista ja emäntien oveluudesta.
Voi mahdoton, miten tuttu ääni. Sen panen merkille ensimmäisenä, kun Pekka Puska toivottaa tervetulleeksi. Olen tullut hänen rivitalokotiinsa Helsingin Pohjois-Haagaan, mutta ääni heittää minut nuoruuteni Pohjois-Karjalaan ja 1970-luvulle.
Siellä ja silloin Pekan vähän käheää, hyvin innostunutta ääntä kuuli joka paikassa. Kyläkoulujen puhetilaisuuksissa, Marttojen tapahtumissa, radiossa, televisiossa.
”Pohjoiskarjalaiseen tapaan käydään ensimmäiseksi kahvipöytään.”
Aihe oli aina sama, Pohjois-Karjala-projekti. Niinä vuosina opin, että minun karjalaisen heimoni kohtalona ei vääjäämättä olekaan kuolla sydäntautiin.
– Pohjoiskarjalaiseen tapaan käydään ensimmäiseksi kahvipöytään, Pekka sanoo.
Kyllä, pöydässä on myös kahvileipää. Pekan puoliso Arja Puska on leiponut mustikkapiirakan. Leivontarasva on kasviöljyä ja mustikat Pekan poimimia perheen mökkimaastosta Ilomantsista.
– Toimittajat kysyvät minulta usein, mikä se on tohtorin oma pahe. Vastaan aina, että pulla. Kahvin kanssa pitää olla pullaa.
Tehkää jotain, miehet kuolevat!
1970-luvun alussa kotikulmillani Pohjois-Karjalassa ajateltiin, että sydäntaudit nyt vain kuuluvat vanhenemiseen. En minäkään ihmetellyt nelikymppisiä sukulaissetiä, jotka kantoivat nitropurkkia rintataskussaan.
Sitten tulivat kansainväliset vertailut.
Tilastokäppyrät näyttivät, että Pohjois-Karjalan miesten kuolleisuus sydäntauteihin oli suurempaa kuin missään muualla maailmassa. Läänin miesten odotettavissa oleva elinikä oli alle 65 vuotta.
Viimeistään silloin aikuisille tuli hätä.
Pohjois-Karjalan läänin edustajat laativat vetoomuksen Helsingin herroille. Tehkää jotain, täällä miehet parhaassa iässä kuolevat pois.
He toimittivat viestin pääministeri Ahti Karjalaiselle, lääkintöhallitukselle, Suomen Akatemialle ja Suomen Sydäntautiliitolle.
Rojekti. Sillä nimellä sitä Pohjois-Karjalassa kutsuttiin.
Tammikuussa 1971 pidettiin ensimmäinen Pohjois-Karjala-projektin suunnittelukokous. Professori Martti Karvonen pyysi mukaan joukon nuoria tutkijoita ja lääkäreitä. Heidän joukossaan oli 26-vuotias Pekka Puska.
– Vähän ennen kuolemaansa Martti Karvonen sanoi, että hänen suuria viisauksiaan oli minun valitsemiseni projektin johtajaksi. Ei siksi, että olisin hyvä, vaan koska olin nuori. Hän näki, että tästä tulee pitkäaikainen homma, Pekka sanoo.
Rojekti. Sillä nimellä sitä Pohjois-Karjalassa kutsuttiin.
Se käynnistyi 10 000 ihmisen väestötutkimuksella. Tietokone valitsi väestöotoksen, joka kutsuttiin tutkimukseen. Terveydenhoitajat mittasivat kutsutuilta pituuden, painon, verenpaineen ja kolesterolin ja kysyivät elintavoista.
”Sairauksia pitää ehkäistä ennakolta. Sen me oivalsimme.”
Tieto sydänsairauksien syistä oli 1970-luvulla uutta, mutta tutkimukset viittasivat korkeisiin kolesteroliarvoihin ja verenpaineeseen sekä tupakointiin. Siihen perustui nuoren projektiryhmän ensimmäinen keksintö: ennaltaehkäisy.
– Sairaalat voivat pelastaa sairastuneen, mutta ei kansanterveyttä muuteta sairaaloilla. Sairauksia pitää ehkäistä ennakolta. Sen me oivalsimme, Pekka sanoo.
Toinen keksintö oli, että pelkkä yksilöiden opastaminen ei auta. Jotta yhteiset elintavat ja ruokavalio muuttuisivat, mukaan pitää saada koko yhteisö.
– Lähdimme kiertämään maakuntaa, saappaat savessa ja kuin nuoret sudet, niin kuin paikallinen sanomalehti meitä kuvasi.
Kunnat, neuvoloiden terveydenhoitajat, terveyskeskukset, lääkärit, Martat, sydänyhdistykset, keittäjät kouluissa. Kaikki piti saada mukaan.
Muutos lähti naisista
Me pohjoiskarjalaiset katsoimme Puskan porukkaa aluksi epäluuloisina. Keitä oikein olivat nuo nuoret kirjanoppineet, jotka tulivat Etelä-Suomesta ja alkoivat puhua voin, kerman ja läskin vähentämisestä? Hyvä ihme, ihmisille, jotka elivät karjataloudesta!
– Rasvakysymys oli vaikein, Pekka myöntää.
– Tuntui huimalta, että moni mies söi pelkkinä leivänpäällisinä 200 grammaa voita joka päivä. Tutkimustieto oli lahjomatonta, rasvan määrä oli ilmeinen syy maailman korkeimmalle veren kolesterolitasolle. Sanoimme, että itse pyysitte meiltä, että sydäntauteja pitäisi vähentää. Tässä me nyt olemme.
Jotkut isännät olivat sitä mieltä, että Pekkaa pitäisi vetää navetan takana turpaan. He myös kertoivat sen hänelle. Siitä huolimatta ruokamuutokset alkoivat hiipiä perheisiin, naisten kautta.
– Parannus miesten elintapoihin lähtee usein naisista. Moni mies on sanonut minulle, että on kiitollinen vaimolleen henkensä säilymisestä.
Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 14/26 julkaistusta jutusta, jossa tutustutaan myös Pekka Puskan arkeen ja perheeseen ja muistellaan Pohjois-Karjala-projektin vaiheita Suomessa ja maailmalla. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Pekka Puska
Syntynyt 1945 Vaasassa.
Asuu Helsingissä.
Työ Professori, entinen THL:n pääjohtaja ja kansanedustaja, työskennellyt Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa ja monien kansainvälisten terveysjärjestöjen johdossa.
Perhe Vaimo Arja, kaksi lasta, yksi lapsenlapsi.
Harrastukset Lenkkeily, mökkeily, ukkeilu.
