Maailma on vienyt ja koulinut, mutta Yrjö Engeström on yhä idealisti. ”Voimme itse vaikuttaa siihen, mitä haluamme oppia tai olla oppimatta.”
Maailma on vienyt ja koulinut, mutta Yrjö Engeström on yhä idealisti. ”Voimme itse vaikuttaa siihen, mitä haluamme oppia tai olla oppimatta.”

Professori Yrjö Engeström, 69, oli nuoruudessaan vapaan kasvatuksen pioneeri. Tuoreena eläkeläisenä ja teini-ikäisen isänä hän on huomannut, että omassa arjessakin riittää vielä opettelua.

Oppiminen on aina tunnejuttu. Yrjö Engeströmin kohdalla alku oli suorastaan räjähtävä. Hän koki opetuksen niin latistavana, että lähti Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta ovet paukkuen vuosi ennen kirjoituksia.

”Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin.”

– Löysin lastenpsykiatrin, joka suostui kirjoittamaan lausunnon, etten kestä koulun aiheuttamaa stressiä, Yrjö hymähtää ja nappaa suuhunsa ässäpiparin talonsa keittiössä Sipoonkorvessa.

Syrjäytymisvaaraa tällä pojalla ei ollut. Hän pääsi saman tien töihin Teiniliittoon, joka 1960- ja 70-lukujen vaihteessa eli kukoistuskauttaan vasemmalta puhaltavassa myötätuulessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Teiniliitossa Engeströmin näkemykset koulun autoritäärisen systeemin radikaalista muuttamisesta saivat jalostua vapaasti. Mutta kyllä hän ne ylioppilaskirjoituksetkin yksityisesti ja ajallaan suoritti, kaikista aineista tuli laudatur.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Suomi on pieni ja simppeli yhteiskunta. Toivottavasti päättäjät eivät pilaa tätä kaikkea.”
”Suomi on pieni ja simppeli yhteiskunta. Toivottavasti päättäjät eivät pilaa tätä kaikkea.”

Suorasuu

– Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin, Yrjö naurahtaa ja puhuu kymmenisen vuotta sitten kuolleesta isästään, taidemaalari ja pilapiirtäjä Jurij Georg Engeströmistä, paljon ja rakastavasti.

Äitipuoli näki syntiä kaikkialla.

Yrjön äiti kuoli aivoverenvuotoon pojan ollessa 6-vuotias. Sen ikäisenä hän jo tajusi menetyksensä suuruuden. Isä solmi aika pian uuden liiton, mutta syvästi uskonnollisesta äitipuolesta ei ollut oikein äidiksi. Hän näki syntiä kaikkialla.

Lahjakas lapsi pakeni tilanteesta sukeltamalla yhä syvemmälle mielikuvitusmaailmaansa, jossa kukaan ei tuomitse ja kaikki on mahdollista.

– Välit äitipuoleen jäivät pysyvästi kylmiksi, ja etäännyin siinä samalla myös isästä. Oikeastaan suhteemme lämpeni uudelleen vasta sitten, kun isä oli jo ikämies ja tuli joksikin aikaa asumaan perheeni luokse Kaliforniaan.

Nykyisessä Sipoon-kodissa isä on läsnä dramaattisissa öljymaalauksissa. Muuten 50-luvulla rakennetun omakotitalon sisustus ei kerskaile. Televisio ja liesi ovat 70-luvulta. Ajalta, jolloin kodinkoneet tehtiin kestämään.

Saman aikakauden aatteet ovat saaneet kovempaa kyytiä.

Vitriinin rakkaushylly. Vasemmalla vaimo, oikealla isä, alla pojat.
Vitriinin rakkaushylly. Vasemmalla vaimo, oikealla isä, alla pojat.

Idealisti

– Olimme tietysti aika naiiveja, kun uskoimme, että kaiken voi muuttaa, Yrjö myöntää.

Opiskelijaliikkeen aktivistina hän piti ääntä lukuisissa komiteoissa ja valmisteli Vapaata kokeilukoulua.

Demokraattisen kouluideologian tunnetuin luomus on Englantiin 1960-luvulla perustettu Summerhill-koulu, jossa kaikki oppitunnit olivat vapaaehtoisia ja oppilaat päättivät asioista yhdessä opettajien kanssa.

Vapaan kasvatuksen kantavia ajatuksia oli se, että lapsen annetaan kehittyä luontaisella vauhdillaan: kun rajat on määritelty yhdessä aikuisen kanssa, hän saa päättää melko vapaasti ajankäytöstään. Suomessakin vapauden aate sai osakseen myös kritiikkiä ja pilkkaa. Kuviteltiin, että lapsi saisi määrätä ja tehdä mitä huvittaa.

– Moni tuolloin esiin nostettu asia pätee kuitenkin edelleen. Opetus ja kasvatus onnistuvat huomattavasti paremmin, kun lasta ei alisteta, vaan kohdellaan neuvottelukumppanina. Tässä mielessä Suomen kouluissa on vuosien varrella tapahtunut valtava hiljainen muutos, Yrjö kiittelee.

Vapaassa kokeilukoulussa oli mukana monia myöhemmin näkyviä vaikuttajia, kuten Vappu Taipale ja Claes Andersson. Lopullisesti idea sammahti peruskoulun perustamiseen 1972. Elämään jäi vain päiväkoti Pakilan Lastenpaikka, jossa lapset yhä osallistuvat päivittäisiin työtehtäviin yhdessä aikuisten kanssa.

Perhe

Akateemiseen vapauteen päästyään Yrjö oli hetken liekeissä. Sitten hän huomasi, että silloinen kasvatustiede oli enimmäkseen todellisuudelle vierasta tilastotiedettä, jonka takana törötti hyvin konservatiivinen ihmiskuva. Tapansa mukaan Yrjö ryhtyi toimeen ja järjesti hengenheimolaisilleen omia vaihtoehtoisia luentosarjoja.

80-luvulla väitöskirjaa viimeistellessään Yrjö alkoi taas turhautua. Vastarannankiisken uranäkymät tuntuivat ahtailta, vaikka elämä oli muuten mallillaan. Samalta alalta oli löytynyt fiksu vaimo Ritva Engeström. Lapsia oli siunaantunut kaksi.

”Muistan sen varsin onnellisena aikana.”

Vapaan kasvatuksen ansiota tai ei, kumpikin poika on päässyt toteuttamaan itseään maailmalla. Jyri Engeström, 40, on maineikas teknologia-yrittäjä ja somepioneeri. Tatu Engeström, 34, jatkaa sukuperinteitä kuvataiteilijana.

Molemmat pojat olivat vielä pieniä, kun perhe muutti isän työn perässä Kaliforniaan 1987. Lievää kummastusta uusissa seurapiireissä herätti se, että Engeströmin lapset eivät kutsuneet vanhempiaan äidiksi ja isäksi, vaan tasa-arvon ihanteiden mukaisesti etunimillä.

– Muistan sen kaiken varsin onnellisena aikana. Ehkä senkin takia, että Yhdysvallat oli tuolloin erilainen yhteiskunta kuin nyt.

”Isä varoitti minua tuhoamasta perhettäni.”

Rakkaus

2000-luvun alussa Yrjö oli viisikymppinen ja voimansa tunnossa. Hän johti huippuyksikköjä Atlantin kahta puolta. Myös yksityiselämässä alkoi mennä lujaa, kun hän rakastui kolmekymppiseen italialaiseen kollegaansa Annalisa Sanninoon.

– Isä varoitti minua tuhoamasta perhettäni. Hetken mietittyään hän kuitenkin kysyi, uskonko tulevani onnelliseksi? Vastasin, että uskon, jolloin isä lupasi olla tukenani. Italian Ravellossa vuonna 2004 järjestettyyn hääjuhlaankin hän jaksoi vielä osallistua ja tanssittaa morsianta, vaikka se ei kuulu sikäläisiin hääperinteisiin.

Yrjön omat pojat eivät olleet eron suhteen yhtä armeliaita. Välirikko kesti aikansa – ja teki kipeää. Nyt Yrjö osaa jo arvostaa sitä, että pojat olivat niin vahvasti äitinsä puolella.

Esikoinen Jyri asuu vaimonsa kanssa Kalifornian Piilaaksossa. Taloudellisen vapauden on taannut maailman tunnetuin hakukoneyhtiö Google. Se piti Jyrin kehittämää yhteisöpalvelu Jaikua niin vaarallisena, että osti sen pois markkinoilta vuonna 2007. Jyri on kanavoinut varojaan myös syöpätutkimukseen sen jälkeen, kun oma tytär sai terveen paperit harvinaisesta syövästään.

Iltatähti

Yrjön uudesta liitosta syntynyt Jurij Enzo on nyt 12-vuotias. Edellisen lukuvuoden poika kävi koulua USA:ssa, kun vanhemmat vierailivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa.

– Olimme kaikki huojentuneita, kun pääsimme kesällä takaisin Suomeen, Yrjö virnistää ja mainitsee turvallisuuden ohella toisen tärkeän syyn: amerikkalainen koulusysteemi perustuu kokeita varten pänttäykseen, koska opettajien ja koulun rahoitus on sidottu testeissä pärjäämiseen.

– Suomen koulujärjestelmässä parasta on se, että lomat ovat pitkiä ja läksyjä on vähän. Siinä jää pikkuisen tilaa luovuudelle.

”Tarkkoja rajoja ei voi antaa.”

Kasvatustieteilijöidenkin perheessä joudutaan neuvottelemaan lapsen ruutuajasta.

– Tarkkoja rajoja ei voi antaa, mutta puoli tuntia päivässä Jurij Enzo saa tehdä verkossa mitä mielii. Lahjakkaana piirtäjänä ja maalarina hänkin on tullut isoisäänsä ja poimii pilapiirroksiinsa vaikutteita internetistä, Yrjö kertoo.

Hän kehottaa vanhempia ja isovanhempia tukemaan lasta asiassa, josta tämä on innostunut, vaikka se ei näyttäisi tukevan kouluopiskelua. Silloinkin, kun siitä touhusta ei itse ymmärrä mitään.

Arki

Engeströmien kotijärven, Helgträskin päällä leijuu maitomainen usva. Laiturin kupeessa lepää kanootti, jolla voi testailla myös parisuhteen notkeutta ja kantokykyä.

– Kun menimme naimisiin, kysyin Annalisalta, miten hän haluaa asua. Pompein hälyssä varttunut vaimo vastasi, että punaisessa tuvassa järven rannalla. Lähdin etsimään, vaikka arvelin, ettei sellaista luksusta pääkaupunkiseudulta löydy.

”Nyt tuntuu hyvältä, mutta ylihuomisesta ei kukaan tiedä.”

Vanha maatila Sipoonkorven laitamilla on täydellinen paikka aloittaa alusta, vaikka mitään ei voikaan aloittaa ihan alusta.

Yrjö jäi vuosi sitten virallisesti eläkkeelle. Vielä se ei näy päiväjärjestyksessä, kokouksia on vain vähemmän. Vaimolla on työvuosia jäljellä reilut parikymmentä. Se vähän mietityttää.

– Nyt tuntuu hyvältä, mutta ylihuomisesta ei kukaan tiedä, Yrjö vakavoituu ja viittaa parin ikäeron ohella omiin voimavaroihinsa.

– Ystäväni Esko Seppäsen tavoin olen huomannut, että säännöllinen liikunta, erityisesti tennis, lievittää parhaiten myös Parkinsonin tautini oireita. Kuntosalilla treenaan kolmisen kertaa viikossa.

Huushollin pyörittäjänä Yrjö on yhä noviisi. Kahvinkeittimen kanssa sährätessään hän myöntää, että kotona pitäisi tehdä paljon muutakin kuin hoitaa pojan kuljetuksia.

– Menossa on rankka opetteluvaihe.

Oppimestari

Tutkijana Yrjö Engeström on pyrkinyt aina ratkomaan käytännön ongelmia. Onnistumisia on paljon, kuten Helsingin kaupungin innovaatiopalkinnon vuonna 2010 saanut vanhusten Liikkumissopimus. Sen tarkoituksena on vahvistaa kotihoidon potilaiden toimintakykyä arkiliikuntaa lisäämällä.

Yksi Engeströmin keskeisiä teesejä on kollektiivinen oppiminen. Nyt loppusuoralla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, johon on kerätty yhteisöllisiä esimerkkejä ympäri maailmaa. Suomea edustaa Herttoniemessä toimiva osuuskunta. Sillä on oma pelto ja viljelijä, mutta monenlaista pähkäiltävää riittää. Miten kulut katetaan ja saadaanko satoa? Olennaista on se, että vastuu on ruohonjuuritasolla.

– Jos yhteisöt oppivat tekemään asioita yhdessä, tämä natiseva pallo saattaa pysyä liitoksissaan.

Erityisen mielenkiintoisena maailmankolkkana Yrjö pitää Etelä-Afrikkaa, jonne hän lähtee joulukuussa luennoimaan yhdessä vaimonsa kanssa.

– Etelä-Afrikassa monet asiat ovat vielä auki apartheidin jälkeen. Siihen nähden meidän ongelmamme ovat pieniä. Mutta kyllä mekin voimme ottaa oppia köyhemmiltä sen sijaan, että olemme niin hanakasti toistemme kurkuissa.

Julkaistu ET-lehden numerossa 20/2017.

Yrjö Engeström

Syntynyt 1948 Lahdessa, varttunut Helsingissä.

Asuu Sipoossa.

Perhe Vaimo akatemiatutkija Annalisa Sannino, 42. Kolme poikaa, kaksi USA:ssa asuvaa lapsenlasta.

Työ Helsingin yliopiston aikuiskasvatustieteen professori emeritus. Vierailuprofessuureja mm. Etelä-Afrikassa ja Ruotsissa. Työskenteli viestinnän professorina Kalifornian yliopistossa San Diegossa 1987-2005.

Kehitellyt uusia toimintamalleja terveydenhoitoon ja vanhustyöhön.

Harrastukset Kuntosali ja kirjallisuus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla