Suomen EU-jäsenyydestä neuvotellut Pertti Salolainen, 85: ”He tekivät palveluksen Suomelle”

Kuvat
ja HS-arkisto
Suurlähettiläs Erkki Liikanen, ulkoministeri Heikki Haavisto ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen EU-neuvotteluissa 1993.

Pertti Salolainen, 85, oli paikalla, kun Suomessa tehtiin historiaa. Hän kertoo, mitä Brysselin neuvotteluissa tapahtui ja mikä sen jälkeen on yllättänyt. 

– Oli se kuule aika hieno juttu.

Niin Pertti Salolainen kuvailee hetkeä, jolloin väsyneet neuvottelijat kävelivät lehdistön eteen kertomaan ilouutisen: Suomi pääsee Euroopan unionin jäseneksi.

Oltiin EU:n prameassa päämajassa Brysselissä. Helmikuu 1994 oli juuri vaihtunut maaliskuuksi. Reilu vuosi aiemmin aloitetut EU-jäsenyysneuvottelut oli saatu päätökseen. Pertti johti Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yöunet olivat kuukausien ajan jääneet 4-6 tuntiin.

Suuressa kokoushuoneessa oli väännetty liittymissopimusta lähes putkeen viimeiset neljä vuorokautta. Etenkin maataloudesta puhuttiin. Yöunet olivat kuukausien ajan jääneet 4-6 tuntiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Henkistäkin kestävyyttä koeteltiin. EU-jäsenyys repi suomalaisia kahteen leiriin.

Vihapostia tulvi

Vielä kansanäänestyksessä 43 prosenttia suomalaisista vastusti jäsenyyttä. Etenkin maanviljelijät olivat huolissaan. Kiivaimmat kannat Salolainen tunsi nahoissaan.

Posti toi ihmisten eritteitä tursuavia kirjeitä. Pertti sai nimettömiä kirjeitä, joissa hänet uhattiin ampua. Myös hänen perheenjäsentensä henkeä uhattiin. 

Myös perheenjäsenten henkeä uhattiin. 

Pahimmassa vaiheessa suojelupoliisi suositteli, että Pertti vaihtelisi reittiä, jota kulkee eduskunnasta kotiin.

Mikään ei kuitenkaan syönyt tarmoa. EU-jäsenyys on Pertin työuran huippukohta, ja hän ymmärsi sen jo tuolloin.

– Tiesimme, että olimme tekemässä Suomen tärkeintä ratkaisua sotien jälkeen.

Pertti kiittää tukea ulkoministeriön virkamiehiltä, joiden kanssa neuvotteli. Kukaan ei laskenut työtunteja. Esimerkiksi Pertistä, Veli Sundbäckistä, Eikka Kososesta ja jo edesmenneestä Antti Satulista tuli elinikäiset ystävät.

– He tekivät niin hienon palveluksen Suomelle, ettei ole tosikaan. Heidän perheensä eivät todella silloin saaneet nauttia isistään.

Tämä on meidän talvisotamme.

Pertin lapset eivät olleet enää pieniä, mutta vaimo joutui hoitamaan kaikki kotiasiat. Anja-vaimo kuoli kymmenen vuotta sitten.

– Ilman Anjan hienoa työtä perheasioissa en olisi voinut neuvotella täydellä teholla.

Neuvottelijoiden tunnuslause oli: tämä on meidän talvisotamme. Kuohunnan viikot ja kuukaudet oli vain kestettävä.

Suomi siirtyi länteen

EU-jäsenenä Suomi siirtyi lopullisesti länteen. Pertin mielestä se oli Suomelle vieläkin tärkeämpää kuin Nato-jäsenyys myöhemmin.

Pertin mielestä Suomessa puhutaan tällä hetkellä liikaakin sodan uhasta. Ei ole hyvä, että ihmiset elävät pelossa.

Häntä huolestuttaa, että Yhdysvalloissa on presidentti, joka ei arvosta Eurooppaa, sekä se, että EU:lta puuttuu poliittinen johtajuus.

– Euroopan unioni on tällä hetkellä kuin varpusparvi. Ranska on täysin sekaisin, Englanti on sekaisin, Saksassa on vahva äärioikeistolaisuus ja pääministeri ongelmissa.

Ei ole hyvä, että ihmiset elävät pelossa.

Kun Pertti muistelee EU-neuvotteluiden aikaa nyt, 85-vuotiaana eläkeläisenä, hän sanoo olevansa onnellinen, että selvisi hengissä.

Hän arvelee pysyneensä hengissä esimerkiksi säännöllisen tennisharrastuksen ansiosta. 

Salolainen suuntasi neuvottelukumppaneidensa kanssa kahdesti viikossa ennen aamukahdeksaa pelaamaan Tennispalatsiin. Sieltä jatkettiin eduskuntaan ja kokouksiin.

Tennistä Pertti pelaa edelleen. Verkon toisella puolella ovat yhä EU-jäsenyysneuvotteluista tutut miehet, kuten Veli Sundbäck ja Eikka Kosonen.

Talvisodan henki yhdisti.

– Tiesimme, että olimme tekemässä Suomen tärkeintä ratkaisua sotien jälkeen.

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 23/2025 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla