Iäkkäiden palvelut ovat parantuneet vanhuspalvelulain myötä, mutta mielenterveystyössä ja kotihoidossa on yhä puutteita.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ja palvelujen järjestäjät ovat lyhyessä ajassa kehittäneet toimintaansa, käy ilmi THL:n selvityksestä ja vanhuspalvelulain seurantakyselyistä. Vaaditut henkilöstömitoitukset toteutuvat aiempaa paremmin ja kotihoitoa suositaan yhä enemmän.

Kyselyissä selvitettiin vanhuspalveluiden tilannetta reilu vuosi vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen.

Hoitohenkilökuntaa on riittävästi

Monet tahot ovat muun muassa korjanneet henkilökuntansa määrää vastaamaan lain vaatimuksia.

Vaadittu henkilöstömitoitus (0,50 hoitajaa asiakasta kohden) ei toteutunut vuonna 2013 joka viidennessä ympärivuorokautisessa toimintayksikössä. Tänä syksynä vaadittu mitoitus alittuu enää joka kymmenennessä toimintayksikössä. Julkisten ja yksityisten palvelutuottajien välillä ei havaittu eroja.

Vanhainkotien ja terveyskeskusten asiakkaista noin 70 prosenttia on paljon apua tarvitsevia ja siellä toteutunut mitoitus alittuu 4 prosentissa. Henkilöstömitoitus alittuu useammin tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä (12 %), missä jopa 15 prosentilla asiakkaista on vähäinen palvelutarve ja vain joka toisella palvelutarve on suuri.

- Henkilöstömitoitusta on arvioitava asukkaiden tarpeita vastaavaksi ja henkilöstöä tulee kohdentaa joustavasti sinne, missä asiakkaiden palvelutarve on suurin, toteaa tutkimusprofessori Anja Noro.

Laitoksesta pois, kotiin mars!

Ennen lain voimaantuloa yli puolet vastaajista (57 %) oli laatinut suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tilanne on parantunut tänä vuonna ja luku on noussut 80 prosenttiin. Suunnitelmien sisällöissä on myös huomattava parannus. Suunnitelmiin on nyt useimmiten kirjattu tarvittavat voimavarat, vastuu ja yhteistyö.

Kotihoitoa suositaan yhä enemmän, ja laitoshoidossa puretaan tietoisesti. Kotihoidon palveluiden riittävyys on vuoden aikana lisääntynyt ja saatavuus iltaisin, öisin ja viikonloppuisin parantunut.

Kotipalveluita ei ole riittävästi

Kuitenkin yhä lähes puolet vastaajista katsoo, ettei tarjonta vielä ole riittävää. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on tarjolla vasta vähän ja kotihoidon kyky vastata nopeasti asiakkaan palvelutarpeen muutokseen on vielä vähäistä.

Sen sijaan ikäihmisille kohdennettuja päihde- ja mielenterveyspalveluja on lisätty, mutta:

- Edelleen koetaan, että päihdepalveluita ole riittävästi, toteaa tutkija Hanna Alastalo.

Pääsy ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin on nopeutunut. Sekä kiireelliset että ei-kiireelliset arvioinnit toteutuvat aikarajojen sisällä kahdessa kunnassa kolmesta, kun viime vuonna vastaava onnistui vain reilut puolella vastaajista.

Joka kolmannessa kunnassa palvelutarpeen arviointiin ei siis edelleenkään pääse lain edellyttämässä määräajassa.

Valvonta tehostaa lain toteutumista

Valvira otti vuoden 2013 kyselytulosten perusteella valvontaan 72 kuntaa, joissa havaittiin puutteita ympärivuorokautisesta asumispalvelusta tai sosiaalihuoltolain mukaisesta laitoshoidosta.

Syksyn 2014 kyselyyn saatujen vastausten mukaan asiakkaan oikeusturva on parantunut. Lähes kaikissa valvonnassa olleissa kunnissa asiakas saa nyt hallintopäätöksen lainmukaisesti.

Katso, miten laki toteutuu

Vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. THL ja Valvira seurasivat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa että sen jälkeen.

Osoitteesta www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta on vuosien 2013 ja 2014 tulosten vertailua ja jo aikaisemmin julkaistut tulokset.

Kotihoidon toimintayksikköjä koskevat tulokset julkaistaan joulukuun aikana.

Lähde: THL