Toivo Sukarin mielestä hänen menestyksensä perustuu lahjattomuuteen: "Minun on pitänyt koko elämäni todistaa itselleni ja muille, että olen hyvä"

Kuvat
Vesa Tyni

Toivo Sukari ei osaa englantia eikä tiedä suomenkielisissäkään teksteissä pisteistä, pilkuista tai siitä, mihin tulee iso kirjain. Toivo ihmettelee, miten ihminen voi olla niin lahjaton kuin hän on. Se, että lapsuudessa lytättiin, sai aikaan halun näyttää.

Toivo Sukari, 72, oppi jo kansakoulussa, että hän on heikko ja lahjaton. Toivo itse ilmaisee sen peräti näin: miten ihminen voi olla niin lahjaton kuin hän on.

– En oppinut ruotsin kieltä. En tiennyt mitään äidinkielen pisteistä ja pilkuista tai siitä, mihin tulee iso kirjain. En tiedä vieläkään.

Toivon mielestä on selvää, että hänellä on lukihäiriö. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan lukihäiriöstä ei kuitenkaan puhuttu, eikä sitä ole häneltä myöhemminkään tutkittu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten ihminen voi olla niin lahjaton kuin minä olen.

Toivo kertoo, että edes tutuissa maisemissa hänellä ei ole suuntavaistoa. Vaikka Toivo on lenkkeillyt juoksuporukkansa mukana satoja kertoja Turun kaupungin kaduilla, hän ei edelleenkään risteyksissä tiedä, kumpaan suuntaan pitää kääntyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös tekniset asiat tuntuvat vaikeilta. Toivo ei ole koskaan maksanut yhtään laskua puhelimella tai tietokoneella. Ne hoitaa vaimo Nadja.

Toivo on kiitollinen Nadjan suuntavaistosta ja teknisestä lahjakkuudesta, sillä Toivo on niissä omasta mielestään lahjaton.

Toivoa harmittaa etenkin se, että hän ei osaa englantia.

– Aina kaikki tietysti olettavat, että osaan. Kun vaikka Espanjassa menemme syömään illalla naapureiden kanssa, kaikki muut puhuvat ja minä istun tuppisuuna. Kyllä silloin koen itseni muita huonommaksi.

Kiire seuraavaan asiaan

Toivo on vakuuttunut myös siitä, että hänellä on adhd. Diagnoosia hän ei ole hankkinut. Se ei ole koskaan tuntunut tarpeelliselta. Adhd:lta vaikuttavat piirteet näkyvät Toivon mielestä hänen elämässään joka päivä.

– Kun puhut minulle jotain asiaa, keskeytän. Minun on pakko sanoa ajatukseni heti, kun tuntuu, etten muista niitä enää hetken päästä. Menen aina asioiden edelle vaikkapa hallituksen kokouksessa. Kun käsitellään listalta asiaa, kommentoin jo seuraavaa tai sitä seuraavaa kohtaa. En koskaan halua olla puheenjohtaja, koska lähden rönsyilemään.

Adhd:n piirteillä on Toivosta kuitenkin kaunis kääntöpuoli.

– Ylienergisyys, riskinotto, intohimo ja vauhdikkuus ovat tuoneet minut tähän pisteeseen. Ajattelen luovemmin kuin moni muu.

Ylienergisyys, riskinotto, intohimo ja vauhdikkuus ovat tuoneet minut tähän pisteeseen.

Toivo sanoo, että hänellä on yksi vahvuus. Se on tunneäly, joka auttaa käsittelemään ihmisiä. Hän esittää sen näin: jos ihminen on sokea, hänen kuulonsa on yleensä paljon parempi kuin muiden.

– Koska olen niin lahjaton, niin jotkin lahjat nousevat yli muiden. Lisäksi näen pitkälle, vähän kuin sakkipelissä monta siirtoa eteenpäin. Ideaparkia varten en tehnyt mitään laskelmia. Hahmotin päässäni, mitä vuokrien pitää keskimäärin olla ja millaiset ovat kustannukset.

Toivo uskoo, että lahjattomuus kääntyi lopulta hänen suurimmaksi vahvuudekseen. Opettajan ja joidenkin sukulaisten lyttäävät sanat saivat aikaan halun näyttää, että kyllä täältä tullaan.

– En ole koskaan tätä ajatellutkaan, mutta ehkä koko menestymiseni perustuu siihen, että olen ollut niin nolla, huono ja lahjaton ihminen. Minun on pitänyt koko elämäni todistaa itselleni ja muille, että olen hyvä.

 

Tämä on lyhennelmä ET-lehdessä 12/2026 olleesta jutusta. Tilaajana voit lukea sen kokonaan täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla