Jäätelö on meillä ympärivuotinen, muita jälkiruokia sallitumpi herkku. Onko sinun lempimakusi myös muiden suomalaisten suosikki?

Me suomalaiset olemme jäätelöhullua kansaa. Nautimme viileää herkkua henkeä kohden keskimäärin 12 litraa vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna lukema nostaa meidät Euroopan suurimmaksi jäätelönkuluttajamaaksi. Maailman mittakaavalla edellemme ehtivät vain Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.

Kesäisin jäätelöt käyvät kaupaksi parhaiten tuutteina, puikkoina tai palloina. Suut menevät tötterölle hanakasti myös talvisin, vaikka auringonpaiste onkin jäätelön paras markkinoija. Vuoden kylmimpinä aikoina litrapakkausten menekki kasvaa.

– Suomalaiset pitävät selvästi eniten kermajäätelöstä. Se nähdään puhtaana ja turvallisena luonnontuotteena. Muualla Euroopassa suositaan lähinnä kasvirasvapohjaisia vaihtoehtoja, kertoo Nestlén markkinointijohtaja Anita Storgård.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pilvettömän kesätaivaan väriset Pingviini-kioskit ovat tällä hetkellä Nestlén omistuksessa. Useimmiten suomalainen pyytää luukulta pallon tuttua ja turvallista vaniljaa, mansikkaa tai suklaata. Tämä johtuu makujen selkeydestä ja niihin liittyvistä lapsuusmuistoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Vanilja on kiistaton kestosuosikki. Tässäkin suhteessa mieltymyksemme ovat kuitenkin poikkeuksellisia. Muualla maailmassa vaniljaa ei varsinaisesti pidetä jäätelömakuna lainkaan, paljastaa Ingmanin viestintäpäällikkö Riitta Jantunen Unilever-konsernista.

 

Tötteröt testiin!

Varmoista valinnoista huolimatta suomalaiset ovat innokkaita uusien jäätelötuotteiden kokeilijoita.

– Itselle ennestään tuntemattoman maun testaaminen on vain pieni investointi. Jos se ei miellytä, maailma ei kaadu – toisin kuin esimerkiksi vääränlaista kahvia ostaessa, Anita Stårgord naurahtaa.

Meille itsestään selviä tuutti- ja puikkojäätelöitä ei juurikaan myydä vähittäiskaupoissa muualla Euroopassa. Tämä saattaa tuntua erikoiselta suomalaisen runsaudensarven rinnalla. Viime vuonna maamme pakastealtaissa oli tarjolla yhteensä 1050 erilaista jäätelötuotetta. Mikä valinnan vaikeus!

Stårgord kertoo meidän tarttuvan innokkaimmin uutuuksiin, joissa on kansallisesti omaleimaisia makuja. Esimerkiksi lakritsan ja salmiakin eri variaatiot käyvät hyvin kaupaksi.

 

Kuluttajat panostavat laatuun

Yksi maailman tämän hetken suurimmista ruokatrendeistä on paikallisuuden ja pientuotannon suosiminen. Suomalaisetkin ovat havahtuneet selvittämään ruokatuotteidensa alkuperää ja raaka-ainesisältöä. Tämä näkyy myös jäätelöteollisuudessa.

– Ihmiset haluavat tietää, mitä syövät. Jäätelöidenkin tapauksessa liputetaan selkeän ja lyhyen ainesosaluettelon perään. Luonnonmukaisesti tuotettujen vaihtoehtojen kysyntä on kasvanut, kertoo Suomisen maidon jäätelötehtaan toimitusjohtaja Horst Neumann.

Suomisen tehtaalla valmistettavat Jymy-luomujäätelöt ovat nousseet nopeasti suureen kansansuosioon. Viime marraskuussa Jymyt palkittiin Malmön luomumessuilla pohjoismaiden parhaana luomutuotteena.

Neumannin mukaan suomalaiset osaavat tunnistaa hyvän jäätelön. Erityisesti vanhempi sukupolvi kaipailee toisinaan lapsuuden vahvempia aromeja. Laadukkailla raaka-aineilla kaivattuja makuja voidaan vahvistaa.

Ruokavaliobuumien vaikutukset näkyvät myös jäätelöalalla. Vegaanisten ja maidottomien tuotteiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa.  Esimerkiksi Ingmanilla on jo kaksi tuotesarjaa, jotka soveltuvat sekä maitoa että eläinperäisiä tuotteita välttäville kuluttajille.

 

Toimituksen jäätelömuistoja

"Lapsena matkasimme usein mummolaan Vihtiin. Matkaa kotoa Helsingistä oli vaivaiset 40 kilometriä mutta lapsen muistissa matkustimme maailman ääriin. Koko matkan odotin vähän ennen mummolaa olevaa jäätelökioskia. Kioski oli puinen rakennus jossa oli pieni terassi. Isä parkkeerasi auton terassin eteen ja me lapset ryntäsimme kioskille. Valinta oli aina sama: banaanijäätelö. Se oli vihreää ja maistui viileältä. Yksi pallo, yksi tötterö ja takaisin autoon. Yhtä ihanan makuista banaanijäätelöä en ole noiden mummolamatkojen jälkeen saanut enää koskaan. Mutta silloinhan kesätkin olivat aina lämpimiä.”

– päätoimittaja Riitta Korhonen

 

"1960-70-lukujen taiteessa japanilainen Honda toi markkinoille 750-kuutioisen, edistyksellisen CB750-moottoripyörän. Suomessa se sai pian lempinimen ”tuutti”. On arveltu, että nimitys on peräisin Valion jäätelötuutista, jonka hinta tuohon aikaan oli 75 penniä. Moottoripyörään ei ikäni vielä riittänyt, joten minun oli tyytyminen suklaa- tai mansikkatuuttiin.”

– toimittaja Hannu Nieminen

 

"Autoillessamme ystäväni kanssa Karkkilassa poikkesimme jäätelökioskille. Ratissa ollut ystäväni osti rommijäätelön. Jatkoimme matkaa ja hetken päästä edessämme oli poliisiratsia, johon meidätkin pysäytettiin. Ystäväni puhallettua mittari heilahti puoleen promilleen. Selitimme poliisille, ettemme olleet nauttineet alkoholia, vaan lukemat johtuivat äskettäin ostetuista rommijäätelöistä. Poliisi sanoikin, että autosta leijui rommin tuoksu. Odotimme vartin ja puhalluskoe uusittiin. Mittari ei värähtänytkään ja pääsimme jatkamaan matkaa. Viikon päästä kioskilla ei ollut enää rommijäätelöä myynnissä."

– graafikko Eila Nissinen

 

Milloin jätski maistuu parhaimmalta? Oletko jäänyt kaipaamaan jotakin lapsuuden jäätelömakua? Kerro meille oma jäätelömuistosi tai –tarinasi kommenttikentässä!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla