Huh huh! Suomi on täynnä ihmeellisiä miehiä (ja naisia), joiden vinkeyksistä on tullut hittejä sosiaalisessa mediassa. Muistatko nämä tarinat?
Esa Heiskanen on omin käsin kolmessakymmenessä vuodessa rakentanut Kainuuseen Porosalmen laelle ja rinteille oman maailmansa upoksissa maanneesta ikivanhasta puusta. Hän veikkaa, ettei missään ole rakennettu hako- ja uppopuusta niin paljon kuin täällä.
Rakennukset ovat syntyneet innoituksen vallassa, ilman piirustuksia, silmämääräisesti. Esa toivoo samalla elvyttävänsä ja pitävänsä esillä tukkiperinnettä, vaikka hermojakin työ on syönyt.
"Monta karvalakkia on hankeen heitetty, ennen kuin nuo puut on kaadettu ja kairattu."
– Ei hirsiä voi muuta kuin silmämääräisesti laittaa. Tärkeintä on saada rakennukseen oma henki, hän filosofoi.
Rakkaalla paikalla on monta nimeä. Hakoapaja viittaa hakoon, joka tarkoittaa paitsi havua myös vettynyttä puuta. Aikhikylä-nimen Esa on vääntänyt aihki-sanasta, joka tarkoittaa ikimäntyä.
Katso huikeat kuvat ja tarina: "Ihmemies-Esa rakentaa kylää uppotukeista".
Lämminvesivaraajasta tuli laululava
Hitsari Kyösti Iitti teki pihalleen 15 lämminvesivaraajasta Concorden ja jättöteräksestä jättiläishirven. Oman järvenkin mies tekaisi. Ja hieroi Kofi Annania.
Kyösti Iitin,67, koti ja patsaspuisto sijaitsevat nyt Kaitoonmäellä, paikalla, jossa Kyösti ja hänen veljensä Sakari leikkivät pienenä. Silloin siellä oli vain suuri kallioinen mäki, josta laskettiin talvella suksilla. Se onnistui Sakariltakin, joka oli syntynyt kampurajalkaisena ja ikänsä vähän ontui.
– Oli se kamalan näköinen se rautakehikko, joka Sakarin jalkaan pienenä laitettiin. Kitalakihalkiokin hänellä oli, eikä hän oppinut koskaan puhumaan ihan selvästi, Kyösti muistelee.
Energinen mies on rakentanut lammenrannalleen vaikka mitä, muun muassa jättiläishirven ja Laululava Concorden. Se on tehty 15 lämminvesivaraajasta, jotka hän on leikannut auki ja hitsannut yhteen. Ammattimuusikotkin ovat kiittävät komeaa akustiikkaa.
Katso huikeat kuvat ja tarina: "Hitsari tekaisi itselleen järven ja jättiläishirven"
Tuohesta ufo, virsut ja pyhätakki
Kravatti, iltalaukku, puku. Tuohimestari Erkki Pekkarinen tekee tuohesta vaikka mitä. Hän on itsekin metsän kasvattama.
Pihapiiri kohoilee pieninä kunnaina. Erkki Pekkarinen kiipeää vikkelästi Peikon syliin ja katselee sieltä kuin orava puusta. Tämä on hänen suurin tuohityönsä. Tuohta, harjaterästä ja betonia.
Sitten avataan pieni aitaus ja kavutaan mestarin ateljeemökille. Maa on paksulti akanoiden peitossa ja ikkunoiden edessä riippuu neljä muhkeaa talipötköä. Käy aikamoinen sirkutus, ja oravia vilahtelee siellä täällä. Seinään nojaa ihmistä suurempi harmaa kontti.
Mökissä on esillä 440 Pekkarisen tuohityötä.
Pienimmät ovat alle puolisenttiset miniminivirsut, ehkä mehiläiselle sopivat.
Ohhoh! Mitä kaikkea tuohesta voikaan tehdä. Tuolinpäälliset. Kravatin. Iltalaukun. Tuohipuvun – se vierittää veden yltä jos sattuu satamaan. Ufon. Virsut, joilla voisi soutaa.
Katso huikeat kuvat ja tarina: "Erkki tekee tuohesta kaiken - vaattensakin"
