Iäkkäälle palveluasuntoon pääsy on kuin lottovoitto – mutta maksut voivat viedä 85 prosenttia tuloista!

1. Onko kaikille asiakkaille eri hinta?

Pääsääntöisesti kyllä. Mitä enemmän sinulla on tuloja, sitä enemmän palvelu­asumisesta maksat.

Kunnan tuottaman tai ostopalveluna järjestämän tehostetun palveluasumisen asiakasmaksu lasketaan jokaiselle erikseen asiakasmaksulain mukaan.

Hintaan vaikuttavat myös erilaiset vähennykset, joten vaihtelua on paljon. Yksityistä palveluasumista ei säätele mikään laki, joten siellä hintahaarukka on vielä suurempi kuin julkisella puolella.

Mitä enemmän tuloja, sitä suuremmat maksut.

Kunta hinnoittelee maksun asiakkaan nettotulojen mukaan. Nettotuloja ovat tulot ­ennakonpidätyksen jälkeen.

Asiakasmaksuun sisältyvät ympärivuorokautinen hoito, ateriat ja hygieniapalvelut.

Asiakasmaksuun eivät sisälly asuminen, terveydenhoito ja lääkkeet. Siksi nettotuloista vähennetään palveluasumisesta aiheutuvat kohtuulliset asumiskustannukset ja lääkemenot.

Näiden vähennysten jälkeen asiakasmaksu voi yksinasuvalla olla enintään 85 prosenttia nettokuukausituloista. Omaan käyttöön tulee jäädä vähintään 164 euroa kuukaudessa.

2. Onko väliä, mitä puolisoni tienaa?

Avio- tai avopuolison tulot vaikuttavat palveluasumisen hintaan, jos ne ovat pienemmät kuin asiakkaan omat kuukausitulot.

Silloin asiakasmaksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen nettokuukausitulojen perusteella. Maksu saa olla niistä enintään 42,5 prosenttia. Tällöinkin asiakkaalle on jäätävä ­vähintään 164 euroa kuukaudessa omaan käyttöön.

Hinnanalennusta pitää hakea itse.

Jos puolison tulot ovat suuremmat kuin asiakkaan, niitä ei oteta huomioon asiakasmaksua laskettaessa.

Asiakkaan ja kotiin jäävän puolison asemaa turvaa asiakasmaksulaki. Sen mukaan kunnan on alennettava maksua tai jätettävä maksu perimättä, jos perheen toimeentulo vaarantuu.

Asiakkaan tai hänen edustajansa on itse haettava maksun alentamista.

3. Mikä kaikki on tuloa?

Kuukausituloiksi lasketaan jatkuvat tai toistuvasti saadut tulot.

Jatkuvia tuloja ovat palkka-, eläke- ja etuustulot. Verovapaita etuuksia ei yleensä huomioida tuloina, mutta tästä on joitakin poikkeuksia, kuten eläkettä saavan hoitotuki.

Toistuvasti saatavia tuloja ovat esimerkiksi osinko- ja korkotulot. Sijoitusasunnon tuloksi lasketaan asunnosta saatava vuokra, josta on vähennetty hoitovastike ja mahdollinen lainan korko.

Myös pääomatulot vaikuttavat maksujen suuruuteen.

Toistuvia tuloja ovat myös osakesäästötilille maksettavat osingot, sijoitusrahastoista maksettava tuotto sekä laskennallinen metsätulo, joka saadaan kertomalla metsän keskimääräinen vuosituotto hehtaarilta metsämaan pinta-alalla.

Kuukausituloista vähennetään asumis-, lääke- ja edunvalvontakulut sekä vahvistetut elatusavut. Elatusapua ei kuitenkaan vähennetä, jos saaja on samassa taloudessa asunut aviopuoliso.

4. Vaikuttaako pankkitilin saldo tai kesämökki hintaan?

Palveluasumisen asiakasmaksuun eivät vaikuta omistukset, joista ei ole tuottoa. Niinpä esimerkiksi omassa käytössä tai tyhjillään olevia asuntoja tai kesämökkejä ei huomioida asiakasmaksua laskettaessa.

Myöskään pankkitalletukset, kulkupelit tai taideaarteet eivät vaikuta maksun suuruuteen.

Omaisuuden myymisestä saatavat kertaluontoiset tulot eivät vaikuta asiakasmaksuun. Sen sijaan jos asunnon tai kesämökin laittaa vuokralle, siitä saatava vuokratulo vaikuttaa.

Kärjistetysti voi sanoa, että edullisinta ­tehostettu hoiva-asuminen on niille, joilla on pieni työeläke, mutta paljon sellaista varal­lisuutta, joka ei tuota säännöllistä tai toistuvaa tuloa.

5. Millaiset sijoitukset vaikuttavat maksuun?

Niin sanottu vakuutuskuori voi halpuuttaa tehostettua palvelu­asumista. Vakuutuskuori syntyi alkujaan ­verosuunnittelun avuksi. Siinä asiakas luovuttaa rahansa vakuutusyhtiön haltuun, ja yhtiö sijoittaa rahat eri sijoituskohteisiin.

Vakuutuskuoren tuotto ei näy toistuvina tuloina, jotka vaikuttaisivat hoiva-asumisen kuukausimaksuun. Vakuutuskuoren avulla sijoitusten tuoton voi nostaa vasta vuosien päästä. Edunsaajaksi voi merkitä myös jonkun muun kuin vakuutuskuoreen sijoittavan, esimerkiksi perillisen.

Tuloina ei huomioida myöskään sijoitus­rahastojen kasvuosuuksille maksettavia tuottoja, joita ei jaeta rahastosta ulos. Sen sijaan tuloiksi lasketaan osakesäästö­tilille maksetut osingot ja sijoitusrahastoista asiakkaalle vuosittain maksettava vuosituotto.

6. Voiko oman asunnon kulut vähentää?

Jos tehostettuun palveluasu­miseen siirtyvällä on omistus­asunto, asumisoikeusasunto tai vuokra-asunto, sen kohtuulliset kulut otetaan huo­mioon asiakasmaksussa.

Omistusasujalta voidaan vähentää netto­tuloista asunnon välttämättömät kulut, ­kuten hoitovastikkeet ja pakolliset vakuutukset viimeisten kuuden kuukauden ajalta.

Vuokralla asuneelta vähennetään vuokra-asunnon vuokra irtisanomisajalta ja asu­misoikeus­asujalta käyttövastike kolmelta kuukaudelta.

Oman asunnon kulut vähentävät asiakasmaksuja.

Asunnosta aiheutuneet kulut huomioidaan jälkikäteen toteutuneiden kulujen mukaisesti.

Vanhaan yhteiseen kotiin jäävän puolison asumiskustannukset eivät vaikuta tehostetun hoiva-asumisen kuukausimaksuun. ­Kotiin jäävän puolison asemaa turvaa kuitenkin asiakasmaksulain kirjaus, ettei perheen toimeentulo saa vaarantua.

7 Entä jos kuntani tarjoaa palveluseteliä?

Kunta voi järjestää tehostettua palveluasumista myös palvelu-setelillä. Palvelusetelin arvoa ei säätele asiakasmaksulaki, vaan palvelusetelilaki, joten sen laskentaperusteet ovat erilaiset.

Kunta saa päättää, onko palveluseteli tulo­sidonnainen vai tasasuuruinen ja miten asiakkaan tulot huomioidaan.

Palvelusetelimallissa asiakas ei maksa asiakasmaksua, vaan palvelusetelin omavastuuosuuden. Omavastuu on palveluntuottajan hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus.

Asiakkaan maksettavaksi jää palvelusetelin omavastuuosuus.

Palvelusetelin arvoa määritellessään kunnan pitää ottaa aina huomioon kustannukset, jotka sille aiheutuisivat vastaavan oman palvelun tuottamisesta.

Kunnan on hinnoiteltava palveluseteli reilusti sekä palvelun tuottajan että asiakkaan näkökulmasta.

Palvelusetelin hyvä puoli on, että valinnanvaraa on enemmän kuin kunnan palveluissa. Toisaalta palvelusetelillä asuminen voi tulla kalliimmaksi.

Asiakas voi halutessaan kieltäytyä palvelusetelistä. Silloin kunnan tulee ohjata hänet muulla tavoin järjestettyyn hoiva-asumiseen.

Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö / Marjo Kekki, asiakasmaksulaki, palvelusetelilaki ja kuntien nettisivut.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 22/2021.